Artikkelit - Whiplash-vamman hoito ja kuntoutus

Tietoa niskan retkahdusvammasta/aivovammasta. Ehdota hyviä linkkejä palaute-osiossa!

Artikkelit - Whiplash-vamman hoito ja kuntoutus

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 12 Touko 2009, 12:59

Tähän ketjuun on tarkoitus kerätä Whiplash-vamman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät tärkeimmät löytämämme artikkelit/ referaatit tai vastaavat. Näistä monet on kopioitu myös keskustelupuolelle, jotta niitä voisi myös kommentoida ja niistä voisi keskustella.

Tähän ensimmäiseen viestiin kerätään myös sisällysluetteloa tämän ketjun artikkeleista:


SISÄLLYSLUETTELO

- Kiropraktikko W. Burbank: Whiplash-vamman hoito ja kuntoutus
(suomennos, keskittyy erityisesti pehmytkudosvaurioihin ja arpeutumiseen)
- Dagens Nyheter: Suuria riskejä retkahdusvammaisten jäykistysleikkauksissa (suomennos, yläniskan jäykistysleikkaus, Montazem-menetelmä)
- Specificity in Retraining Craniocervical Flexor Muscle Performance, Scientific Research Report 2007 by SHAUN OLEARY, PT, PhD GWENDOLEN JULL, PT, PhD MEHWA KIM, PT, MPhty BILL VICENZINO, PT, PhD
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 18 Joulu 2012, 14:50, muokattu yhteensä 8 kertaa
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1587
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Kiropraktikko W. Burbank: Whiplash-vamman hoito ja kuntoutus

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 12 Touko 2009, 13:02

Kiropraktikko W. Burbank: Whiplash-vamman hoito ja kuntoutus

(Tästä artikkelista voi keskustella ja sitä voi kommentoida tässä ketjussa.)



Tutkimusosastomme paikansi tänään aamulla noin klo 10.00 mielenkiintoisen artikkelin whiplash-vamman synnystä ja sen hoidosta. Tämän artikkelin on kirjoittanut kiropraktikko Wade Burbank, jonka antoisista ja havainnollisista anatomiavideoista olemme saaneet nauttia Youtubessa.

Käännösosastomme sai pikakäännöksen valmiiksi juuri äskettäin, ja tässä se nyt on:

Mitä ovat lääkäreiltä monesti huomaamatta jääneet whiplash-vammassa syntyneet piilovauriot?

Useimmille ihmisille vamma on yhtä kuin murtuneita luita, haavoja ja mustelmia, mutta auto-onnettomuudet voivat aiheuttaa piilovaurioita, joita on paljon vaikeampi löytää. Joillakin onnettomuudessa olleilla voi kestää kuukauden tai kaksi ennen kuin he huomaavat, että vamma ei ole parantumaan päin. Silloin he alkavat tajuta olevansa ongelmissa.

Auto-onnettomuuteen liittyy voimia, jotka voivat aiheuttaa syviä vammoja syvällä niskan, selkärangan, hartioiden, lantion tai melkein minkä tahansa alueen - nivelissä ja pehmytkudoksissa. Pitääksemme asian yksinkertaisempana keskitymme vain tavallisimmin esiintyviin eli niskassa ja selässä esiintyviin vaurioihin.

Nopeat niskan ja selkärangan liikkeet törmäyksessä voivat aiheuttaa useita vammoja, joista monia on lähes mahdotonta nähdä röntgen- tai MRI-kuvissa. Kudosten repeytymistä ja verenvuotoa tapahtuu tyypillisesti syvissä rangan rakenteissa. Näitä lukuisia pieniä ruhjeita ja repeämiä voi tapahtua nivelkapseleissa, välilevyissä, nivelsiteissä, jänteissä ja lihaksissa syvällä aina luiseen rankaan asti. Joskus kipu alkaa välittömästi ja joskus kestää muutaman päivän ennenkuin lihakset ja nivelsiteet alkavat hitaasti turvota.



Niskan syvät rakenteet luut, lihakset, hermot, jänteet ja nivelsiteet

Kuva
Monesti välittömästi onnettomuuden jälkeen vaurioituneen alueen lihaksissa kehittyy kova lihaskramppi/lihasspasmi, jonka tarkoituksena on suojella vaurioitunutta aluetta estämällä kaikenlainen liike. Ikävä kyllä tämä spasmi voi kestää kuukausia ja ajan kuluessa lihakset, jänteet ja nivelsiteet menettävät notkeutensa ja muodostavat supistumia eli kontraktuureja (= pysyvä epänormaali kiristyminen tai lyhentyminen).

Jäykistymisprosessi on hitaasti etenevä ja voi helposti jäädä huomaamatta. Kun rangan nivelet ovat menettäneet liikelaajuuttaan, ne alkavat degeneroitua eli rappeutua. Tässä vaiheessa harmittavat säryt muuttuvat jatkuviksi ja hankaliksi. Liikkuminen ei enää oikein onnistu kivutta. Istuminen tai seisominen pitkiä aikoja alkaa olla hankalaa. Monilla on tällaisessa tilanteessa vaikea nauttia elämästään. Jatkuva krooninen kipu aiheuttaa monesti masennusta. Jotkut lääkärit luulevat masennuksen aiheuttavan kipua ja määräävät masennuslääkkeitä. Yleensä vuorovaikutussuhde on kuitenkin päinvastainen, eli kipu aiheuttaa masennuksen.



Tarkempi katsaus whiplash-vamman syntyyn (katso alla oleva kuva)

Onnettomuuden aiheuttama nopea liike aiheuttaa väkivaltaisen nikamien liikkeen, joka aiheuttaa pehmytkudosten repeämiä nivelissä ja niiden ympärillä. Useasti liikkeen jälkeen nikamat jäävät osittain virheasentoon. Ympäröivät lihakset jännittyvät suojajännitykseen ja yleensä estävät nikaman liikkeen, jolloin nikama jää virheelliseen asentoon.

Samalla kun luut ja nivelet ovat osittain virheasennoissa keho alkaa korjaamaan repeämiä, mikä aiheuttaa nivelien paranemisen virheasennoissa. Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan syistä yhdistävää kudosta eli kollageenia (=arpikudos) alkaa agressiivisesti muodostua näiden nivelien sisällä ja ympärillä sen jälkeen, kun liikkuvuus on hävinnyt. Tämän syisen kudoksen todettiin muodostavan liitoksia nivelkapseleissa, lihaksissa, jänteissä ja jänteiden rinnalla ja nivelen rustopinnoilla. Tämä syinen arpikudos osoittautui erilaiseksi kuin normaali pehmytkudos. Normaali pehmytkudos on elastista, joustavaa ja sallii nivelten liikkua ja joustaa. Tässä arpikudoksessa ei kuitenkaan ole paljoakaan elastiinia eli proteiinia, jolta normaali pehmytkudos saa joustavuutensa ja kimmoisuutensa.

Tutkimuksessa havaittiin, että mitä pidempään nivelet olivat hoitamattomassa tilassa sitä jäykemmiksi ne tulivat ja sitä enemmän niissä oli tätä muodostunutta jäykkää arpikudosta. Nämä kudosmuutokset aiheuttivat myös epänormaalia kulumista ja haavautumia nivelrustossa. Edelleen jatkuva hoitamaton tila aiheutti nivelrappeumaa. Tämän tyyppinen virheellinen paranemisprosessi on syynä siihen, miksi niin monella onnettomuuden uhrilla on jatkuvia ongelmia seitsemänkin vuotta onnettomuuden jälkeen.


Kuva
Uusi korjattavaan kohtaan muodostuva syinen kollageeni järjestyy aina epäjärjestykseen (ks. kuva ylhäällä), joka on hyvin erilainen kuin syiden järjestäytyminen normaalissa pehmytkudoksessa. Normaalissa pehmytkudoksessa sekä lihaksissa että nivelsiteissä syyt ovat huomattavasti selkeämmässä järjestyksessä. Yleisesti ottaen ne kulkevat samansuuntaisina, minkä takia kudos pystyy paremmin optimoimaan vastustuksensa vetäville voimille. Tästä syystä järjestäytymätön arpikudos on huomattavasti heikompaa, se repeytyy helpommin ja sen toiminnallisuus on heikompi. Se on myös herkempi aistimaan kipua.


Ongelman korjaaminen oikealla hoidolla

Onneksi on olemassa uusia terapiamuotoja, joilla tämä voidaan estää ja tiettyyn rajaan asti voidaan jopa poistaa tai uudelleenmuokata jo muodostunut arpikudos. Näitä ovat:


1)Jatkuva passiivinen mobilisaatio (CPM) estää nivelen jäykkyyden ja hajoittaa syntyneet liitokset / liimautumat.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että CPM on tärkeä komponentti hoito-ohjelmassa pyrittäessä estämään ylimääräisen arpikudoksen muodostuminen niveleen ja sen ympäristöön. Sen on todistettu palauttavan nivelen liikuntakyvyn estämättä kudosten normaalia paranemista. Eräässä tutkimuksessa onnistumisaste oli 83 % (Akeson et al).

CPM on hyvä aloittaa pian niskan tai selän vaurioitumisen jälkeen. Hoidossa potilas makaa kasvot alaspäin motorisoidulla hoitopöydällä (Leander flexion traction table 900z). Hoitopöytä hitaasti taipuu ja aiheuttaa kevyttä pientä liikettä rangan nikamiin. Yksi tärkeimmistä CPM-hoidon eduista on, että liikettä tuottaessaan pöytä estää arpikudoksen liimautumisen muihin kudoksiin.

CPM-hoito on siis passiivisen liikkeen aiheuttamista, jossa potilas ei itse tee aktiivisesti mitään. Tutkimusten mukaan tuoreissa vammoissa aktiivinen liike ei ole hyväksi, koska lihassupistukset aiheuttavat painetta nivelpintoihin, mikä voi olla haitallista nivelrustolle. Lisäksi se lisää kudosjännitystä ja sitä kautta lisää kipua.


2)Ei-kirurginen rangan paineenlievennys, manuaalinen pehmytkudoskäsittely, aktiivinen ja passiivinen venyttely arpikudoksen uudelleen muokkaamiseksi nivelissä.

Niveliin muodostuvaan arpikudokseen voidaan helposti vaikuttaa, jos hoito alkaa ajoissa ja hoitaja on taitava ja tietää mitä tekee. Arpikudos saadaan uudelleen muodostumaan aiheuttamalla tietynlaisia ulkoisia vetäviä voimia vaurioituneisiin kudoksiin. Monet pehmytkudoksen manuaaliset käsittelyt aiheuttavat arpikudoksen syiden uudelleenjärjestäytymistä. Tämän tyyppinen hoito parantaa arpikudoksen laatua, yhdensuuntaistaa arpikudossyitä ja parantaa sen kestävyyttä. (Ks. kuva alla)


Kuva
(Tässä kuvassa alhaalla vasemmalla on esimerkki väärällä tavalla toipuneesta lihaksesta ja alhaalla oikealla esimerkki oikealla tavalla toipuneesta lihaksesta.)

Tavoite on varmistaa, että potilas paranee optimaalisella tavalla. Tämän tyyppiset hoidot vaativat potilaalta kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Arpikudoksen uudelleenmuodostuminen voi vaatia kuukausien jatkuvaa hoitoa optimaalisen tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli potilasta on hoidettu väärin, toipumiseen tarvittava aika voi olla pidempi.


Ohessa muutaman tekstissä esiintyvän peruskäsitteen selitykset:

Nivelkapseli = Niveltä peittää paksu nivelkapseli, jonka sisäpuolelle varsinainen nivel ja nivelen rustopinnat jäävät. Nivelkapseli toimii vesitiiviinä "pussina", jonka sisällä oleva nivelneste toimii nivelen rustopintojen voiteluaineena. Oikein voidellun nivelen rustopintojen välinen kitka on samaa luokkaa kuin jääpalan ja lasin välinen kitka.

Jänne = Jänne on luja sidekudoksesta muodostuva rakenne, joka liittää lihaksen luuhun tai rustoon. Sen tehtävänä on välittää lihaksen supistusvoima luuhun eli mahdollistaa rangan liikuttaminen ylipäänsä.

Nivelside eli ligamentti = Jänne poikkeaa nivelsiteestä siinä, että nivelside liittää luita toisiinsa. Nivelside on runsaskollageeninen sidekudos, joka pitää niveltä kasassa.

Nivelsiteet ja jänteet muistuttavat toisiaan ja eroavat toisistaan pääasiassa siinä, missä ne sijaitsevat eli toinen luiden välillä ja toinen lihaksen ja luun välillä. Jänne on itse asiassa lihaksen jatke, sillä jänne on lihassoluja ja lihassyitä ympäröivien kalvojen yhteenliittymä.
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 21 Maalis 2012, 13:26, muokattu yhteensä 1 kerran
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1587
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

DN: Suuria riskejä retkahdusvammaisten jäykistysleikkauksiss

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 12 Touko 2009, 13:09

Dagens Nyheter: Suuria riskejä retkahdusvammaisten jäykistysleikkauksissa

(Tästä artikkelista voi keskustella ja sitä voi kommentoida tässä ketjussa.)



fedja kirjoitti:Ruotsista löytyi aiheesta mielenkiintoinen artikkeli, jossa kerrotaan, että operaatio sisältää suuria riskejä. Muutamalla pohjoismaisella operaatiossa käyneellä on n. vuoden kuluttua jäykistysoperaatiossa laitetut titaaniruuvit irronneet. Jos en väärin ymmärtänyt, niin ruotsalainen neurokirurgi sanoi Montazem:n olevan lahjakas neurokirurgi. Ongelmana pidettiin sitä, ettei tarkemmin määritetty kenelle operaatio sopii, kenelle ei.

Julkaistu 21.8.2006. Julkaisija DN.
Stora risker steloperera pisksnärtskada
"Steloperationen av nacken efter en pisksnärtskada, som DN tidigare berättat om, är långt ifrån ofarlig. Drygt ett år efter operationen gick en skruv av i Lars Wallins nacke och han fick tillbaka sina symtom. Han är en av flera i Norden som drabbats av samma sak."


Tässä amatöörin käännös yllämainitusta artikkelista:

Suuria riskejä retkahdusvammaisten jäykistysleikkauksissa

Niskan jäykistysleikkaukset piiskaniskuvamman jälkeen ovat kaukana vaarattomasta, kuten DN aikaisemmin kertoi. Runsas vuosi leikkauksen jälkeen Lars Wallinin niskasta ruuvi irtosi ja entiset oireet palasivat. Monille Pohjoismaissa on käynyt samoin.

Jäykistysleikkaus

Leikkauksessa niskan kaksi ylintä nikamaa kiinnitetään yhteen ja kiinnitetään kallonpohjaan, jotta ylimmät nikamavälit saadaan stabiloitua. Taustaideana on, että ylimmät nikamavälit ovat vaurioituneet ja muuttuneet epästabiileiksi niihin kohdistuneen piskaniskuvamman seurauksena. Nivelissä on hermosensoreita, jotka lähettävät aivoihin havaintoja pään asennosta. Kun nämä nivelet vaurioituvat lähettävät ne aivoihin vääriä signaaleja pään asennosta ja tämä aiheuttaa monia oireita.

Saksalainen neurokirurgi Abbas Montazem on vuodesta 2001 lähtien leikannut yli 500 henkilöä, joista 100 on ollut ruotsalaisia. Jokainen leikkaus on maksanut 140 000 kruunua, joka on pitänyt maksaa etukäteen. Ruotsissa vastaavia leikkauksia on tehty kourallinen, mutta ruotsalaiset lääkärit suhtautuvat operaatioon skeptisesti.

Lars Wallin joutui peräänajokolariin viitisen vuotta sitten, kun hän oli pysähtyneenä suojatien eteen. Hänen oireensa alkoivat välittömästi ja lääkärit löysivät merkittäviä vaurioita hänen niskastaan, mutta siitä huolimatta hän ei saanut minkäänlaista apua ruotsalaisesta terveydenhoidosta. Sen sijaan häntä palloteltiin eri asiantuntijoiden, terveyskeskusten ja kuntoutuslaitosten välillä. Kolmen vuoden jälkeen hän maksoi lähes 300 000 kruunua päästäkseen Abbas Montazemin leikattavaksi Saksaan.

Hänelle tehtiin kaksi leikkausta. Toisessa tehtiin jäykistysleikkaus ja toisessa poistettiin kaksi välilevyä alempien niskanikamien väliltä. Runsas vuosi myöhemmin oli yksi titaanilevyn kiinnitysruuvi niskassa irronnut ja toinen oli irtoamassa. Lisäksi kävi ilmi, että vain toinen aikanaan poistetuista välilevyistä oli poistettu. Kun Lars Wallin kääntyi saksalaisen kirurgin puoleen apua saadakseen hänelle tarjottiin vain kylmää kättä.

Tilastotietoja siitä, miten jatkossa käy potilaille, joille on Saksassa tehty jäykistysleikkaus, ei ole. Lars Wallin on kuitenkin vain yksi monista, joilla on huonoja kokemuksia. Suomessa eräällä naisella ovat myös ruuvit irronneet ja Norjan Trondheimiin perustettuun kansalliseen niska- ja selkävammakeskukseen alkaa nyt näitä tapauksia kerääntyä.
- Olemme toistaiseksi vastaanottaneet neljä potilasta, joilla joko ruuvit tai titaanilevy on irronnut. Muutama potilas on ollut pakko leikata, sanoo Øystein Nygaard, keskuksen vastaava ylilääkäri ja neurokirurgi. Pelkästään titaanilevyillä tehty jäykistys ei pidemmän päälle kestä. Jos näitä leikkauksia tekee, on myös otettava luuta lonkasta ja laitettava sitä nikamien liitoskohtaan niiden vahvistamiseksi.

Norjalaiset potilaat ovat kääntyneet Trondheimin keskuksen puoleen sen jälkeen kun Abbas Montazem on vaatinut uutta maksua korjausleikkauksesta. Siihenkin Øystein Nygaard suhtautuu kriittisesti.
- Jos ongelma johtuu suoraan käytetystä leikkaustekniikasta, hänen pitäisi hoitaa nämä tapaukset reklamaatioina, sanoo Øystein Nygaard.

Montazemin mielestä ruuvin irtoaminen ei ole kovin vakavaa eikä hän mielestään pakoile vastuuta kun leikkauksessa käytetyt osat rikkoutuvat.
- Tietysti kannan vastuuni potilaistani ja tarjoan heille uuden leikkauksen, jos jotain on mennyt pieleen. Mutta yhtä itsestään selvää on, että heidän pitää maksaa korjausleikkauksesta, toteaa hän DN:lle.

Lars Wallstedt, neurokirurgi Karoliinisesta yliopistosairaalasta Solnassa, pitää Abbas Montazemia hyvin taitavana neurokirurgina. Mutta sanoo myös, että on olemassa riski, että hän käyttää hyväkseen epätoivoisia ja avuttomia potilaita.
- Kyllä, minun mielestäni riski siitä on olemassa ja suuri ongelma on se, ettei löydy kunnollisia valintakriteereitä leikattaville potilaille, hän sanoo.

Lars Wallinille tilanne on vakava. Hänet täytyy korjausleikata ainakin kahdesti ennenkuin ongelma on korjattu. Mutta häntä huolestuttaa se, kuka sen tekee.
- En tiedä, uskallanko luottaa ruotsalaiseen terveydenhuoltoon, koska tähän mennessä en ole sieltä saanut mitään apua, mutta en myöskään halua enää takaisin Montazemille. Mieluummin kuolen, hän sanoo.

Fredrik Hedlund (artikkelin kirjoittaja)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1587
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 18 Joulu 2012, 14:56

- Specificity in Retraining Craniocervical Flexor Muscle Performance, Scientific Research Report 2007 by SHAUN OLEARY, PT, PhD GWENDOLEN JULL, PT, PhD MEHWA KIM, PT, MPhty BILL VICENZINO, PT, PhD

STUDYDESIGN:Amultivariaterepeated- measures independent-group study design.

􏰀 OBJECTIVES:Tocomparetheeffectofa craniocervical flexion exercise (CCFEx) program to that of a conventional cervical flexion exercise (CFEx) program in training isometric craniocervi- cal flexor muscle performance.

􏰀 BACKGROUND:Thecraniocervicalflexormus- cles are important muscles of the cervical spine,
as they have been shown to be impaired in persons with chronic neck pain. While both CCFEx and CFEx protocols have been advocated to train craniocervi- cal flexor muscle performance, at present there is no consensus as to the most effective method.

􏰀 METHODSANDMEASURES:Fiftyfemales with chronic mild neck pain and disability status were randomly allocated into a 6-week program of either CCFEx (n = 27) or CFEx (n = 23). Isometric dynamometry measurements of craniocervical flexor muscle performance (maximal voluntary con- traction, endurance at 50% of maximal voluntary contraction) were recorded before and following the exercise program. Changes in craniocervical flexor muscle performance (pretraining-posttraining) within and between exercise groups were analyzed with analysis of variance models.

􏰀 RESULTS:Bothexerciseinterventionssignifi- cantly improved isometric craniocervical flexor muscle performance (P<.02). No significant differ- ences in improvement of muscle performance were observed between the 2 exercise interventions.

􏰀 CONCLUSION:Itappearsthatisometric craniocervical flexor muscle performance can be trained with either a CCFEx protocol or a conven- tional CFEx protocol in patients with mild neck pain and disability. J Orthop Sports Phys Ther 2007;37(1):3-9. doi:10.2519/jospt.2007.2237

􏰀 KEYWORDS:cervicalspine,craniocervical flexion, neck pain, rehabilitation
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1587
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu


Paluu Artikkelit, kirjallisuus, linkit - (Whiplash)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa