Niskan retkahdusvamma - Lehtijuttuja

Tietoa niskan retkahdusvammasta/aivovammasta. Ehdota hyviä linkkejä palaute-osiossa!

Niskan retkahdusvamma - Lehtijuttuja

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Huhti 2009, 11:09

Lehtijuttu #1
Voi Hyvin 2/2009, s.68-70, Lupa itkeä
"Pirjo Nyberg pääsi eroon neljän vuoden piinaavasta kivusta vasta sen jälkeen, kun yhdysvaltalaislääkäri otti oireet todesta"

Lehtijuttu #2
Eeva-lehdessä nro 7/2010 oli mielenkiintoinen whiplash-selviytymistarina. Sain siitä kopion ja kirjoitan sen tähän, joten voiskos Ms. Moderator siirtää sen artikkelit-osioon. Olen korostanut tekstistä avainsanoja ja kohtia, joista on puhuttu tällä foorumilla paljon. Tämä tarina muistuttaa monen foorumilaisen tarinaa... Voimia kaikille taistelijoille!
Viimeksi muokannut fedja päivämäärä 03 Syys 2010, 14:58, muokattu yhteensä 4 kertaa
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Re: Voi Hyvin 2/2009, s.68-70

ViestiKirjoittaja fedja » 05 Elo 2010, 06:51

Lehtijuttu #1:
Voi Hyvin 2/2009, s.68-70
Lupa itkeä

Pirjo Nyberg pääsi eroon neljän vuoden piinaavasta kivusta vasta sen jälkeen, kun yhdysvaltalaislääkäri otti oireet todesta

- lehtiartikkeli kertoo Whiplash-vamman saaneesta Pirjosta, joka sain kipuihinsa avun leikkauksen avulla Nebraskassa
- leikkauksessa poistettiin hermopinteitä niskasta ja avarrettiin hermojuuria kaularangassa
- Erinomaista, että Whiplash-vamman saaneesta on juttu aikakausilehdessä!!!
- jutussa ei kerrota kovinkaan tarkkaan, miksi leikkaukseen päädytään ja päädyttiin
- jutussa ei kerrota näkyikö vamma jollakin kuvausmenetelmällä, jonka perusteella leikkaus suoritettiin vai avattiinko niska vain oireiston perusteella
- Pirjo parani osittain, mutta jutusta ei saa kunnon kuvaa miten
- Lehtijutun tietojen perusteella en uskaltaisi leikkaukseen lähteä, mutta toivottavasti saamme palstalle lisää tietoa asiasta

Keskustelua artikkelista niskavamma-foorumilla: klikkaa tästä
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja fedja » 05 Elo 2010, 06:55

Lehtijuttu #2:

Moi!

Eeva-lehdessä (v. 2010, ilmestymiskuukautta en tiedä) (lisäys:Eeva nro 7/10) oli mielenkiintoinen whiplash-selviytymistarina. Sain siitä kopion ja kirjoitan sen tähän, joten voiskos Ms. Moderator siirtää sen artikkelit-osioon :) Olen korostanut tekstistä avainsanoja ja kohtia, joista on puhuttu tällä foorumilla paljon. Tämä tarina muistuttaa monen foorumilaisen tarinaa... Voimia kaikille taistelijoille!


Jenni Niirasella, 32, on hymy herkässä, kun hän kertoo uudesta omakotitalostaan. Nokialle rakennetussa talossa on punainen, pyöreä vessa sekä pyöreä sauna ja siinä kattoikkuna. Muuallakin talossa on kaarevia muotoja, paljon lasitiiltä sekä 151-senttiselle Jennille sopiviksi madalletut keittiökalusteet. Talo on omistajalleen rakas ja erityinen mutta ei pelkästään persoonallisten sisustusratkaisujen tähden. Jennin uusi talo on maksettu hänen terveydellään. Jenni rakennutti talonsa korvausrahoilla, jotka hän, moottoripyöräkolarin uhri, sai pitkän oikeustaistelun jälkeen onnettomuuden aiheuttaneen autoilijan vakuutusyhtiöltä.

"Olen onnellinen siitä, että oikeus lopulta voitti. Mutta jos olisin saanut valita, olisin mieluummin pysynyt terveenä ja työkykyisenä", hän sanoo.

Jenni ei voinut valita. Nuoren, aktiivisen naisen elämä muuttui peruuttamattomasti heinäkuisena päivänä vuonna 2002, kun matkailuauto kääntyi risteyksessä moottoripyörän eteen. Jenni istui Harrikan kyydissä, ja sitä ajoi hänen poikaystävänsä. Oli heidän häidensä aatto.

"Olimme tulleet Tampereelta viettämään häitämme Kolariin. Olen kotoisin naapurikunnasta Kittilästä, Sirkan kylästä, aivan Levin hiihtokeskuksen vierestä."

Alakouluiässä Jenni muutti perheensä kanssa eteläiseen Suomeen Pälkäneelle ja sieltä muutaman vuoden päästä Tampereelle. Onnettomuuden sattuessa Jenni oli 24-vuotias tekstiili-insinööriopiskelija. Hän kävi kesätöissä leipomossa ja unelmoi omasta ateljee-ompelimosta. Kolari murskasi unelmat. Jenni lensi moottoripyörän selästä kuudenkymmenen metrin päähän ja paiskautui tiehen. Sulhanen säilyi rytäkässä vammoitta. Aluksi luultiin myös Jennin selvinneen säikähdyksellä.

"Tulin tajuihini ambulanssissa. Muita ulkoisia vammoja ei ollut kuin mustelmia vasemmalla puolen kehoa. Niska kuvattiin Kolarin terveyskeskuksessa ikivanhalla röntgenmasiinalla, eikä kuvista löytynyt merkkejä vammoista."

Jenni olisi lähetetty lisätutkimuksiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan, mutta häiden takia hän ei halunnut lähteä.

"Häitä oli järjestelty kauan, vieraita ja sukua oli tullut jo paikalle. Kaikki oli valmista, kirkko varattu, juhlatila koristeltu, ruuat tilattu. En voinut perua häitä enää siinä vaiheessa. Olin varma, että kyllä tästä selvitään."

KIPUJEN KIERTEESSÄ

Hääaamuna morsian heräsi valtaviin kipuihin. Koko keho oli kuihn tulessa niskasta alaspäin.

"Aamulla en ensin kyennyt liikuttamaan sormiani. Kesti tunnin ennen kuin sain sormet toimimaan. Hääpäivästä en muista muuta kuin että minut talutettiin alttarille. En pysynyt itse pystyssä", Jenni kuvailee.

Häiden jälkeen Jennin sairausloma jatkui. Hän kärsi jatkuvista kivuista kuten ankarasta päänsärystä. Tamperelaisella terveysklinikalla niskasta otettiin uudet röntgenkuvat, mutta ne eivät paljastaneet mitään.

"Minulle sanottiin, että päänsärky johtuu lihaskireyksistä", Jenni kertoo.

Todellisuudessa yläniskan vauriot olivat jääneet kuvissa pikkuaivojen alle. Kivut olivat niin kamalia, että Jenniä oksetti ja pyörrytti koko ajan. Puolen vuoden painajaisen jälkeen hän pääsi Tampereen yliopistollisen kipupoliklinikan asiakkaaksi.

"Vihdoinkin kipuni otettiin vakavasti. Minulla diagnosoitiin oikean käden hermovaurio ja niskanretkahdusvamma."

Kipuklinikalla hoitosuhde jäi lyhytaikaiseksi. Jenni oli taas omillaan, ilman lääkärin apua ja epätoivoisena särkyjensä kanssa. Samalla tuli toinen takapakki: onnettomuuden aiheuttajan, matkailuauton kuljettajan, vakuutusyhtiö totesi, että Jenni on terve. Hän oli saanut onnettomuudesta asti kuukausipalkkaa vastaavan ansionmenetyskorvauksen, joka lopetettiin välittömästi.

"Onneksi työnantajani vakuutusyhtiöstä alettiin maksaa minulle määräaikaista eläkettä eli kuntoutustukea. Sain edes jotain. En pystynyt töihin mutta kävin luennoilla ja onnistuin valmistumaan insinööriksi. Silloin vielä elättelin toivoa, että terveysongelmani olisivat väliaikaisia ja paranisin vielä työkykyiseksi."

Kun onnettomuudesta oli kulunut kaksi vuotta, Jenni kirjoitti kokemuksistaan hätähuudon iltapäivälehden yleisönosastolle.

"Kysyin, miten tämä on mahdollista. Miksi minut on todettu terveeksi, vaikka kärsin järkyttävistä kivuista koko ajan?"

Jenni sai kirjoitukseensa useita vastauksia, joista yhdessä suositeltiin turkulaista neurologia Erkki Säköä. Jenni matkusti Turkuun neurologin vastaanotolle.

"Säkö tutki minua monta tuntia, sillä hän todella halusi löytää syyn säryilleni. Ja hän löysikin."

Uusissa tutkimuksissa paljastui, että Jennin niska oli retkahtanut kolarissa pahasti. Parin nikaman välistä oli mennyt hermoja poikki. Olkavarressa oli hermovaurio. Selästä oli viidennen lantionikaman pää murskaantunut, mikä kieroutti rankaa ja aiheutti alaraajojen hermovaurion. Autonomisessa ja sympaattisessa hermostossa oli vaurioita, jotka selittivät sen, että Jenni kärsi palelusta, hikoilusta ja pyörtyilystä. Hänellä oli myös lihaskramppeja aiheuttava dystonia sekä aivovamma, josta johtuivat muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä väsymyskohtaukset.

"Oli huojentavaa saada vihdoin selitys oireilleni sekä apua niihin. Parhaiten vaikuttivat botox-piikit, jotka olivat kalliita mutta poistivat päänsäryn tehokkaasti."

SYYTETTIIN LAISKAKSI HUIJARIKSI

Jenni kiittää ystäviään ja läheisiään tuesta vaikeina vuosina. Yksi tärkeä tukipilari on ollut kummisetä, tamperelainen lakimies, joka ymmärsi, että Jennin tapauksessa oli ainekset oikeusjuttuun. Alkoi vuosia kestänyt paperisota ja oikeustaistelu, jonka vaiheita Jenni ei mielellään muistele.

"Se oli nöyryyttävää. Minua haukuttiin välillä kehitysvammaiseksi, välillä laiskaksi. Vakuutusyhtiö teki kaikkensa todistaakseen, että olin huijari, joka ei halunnut tehdä töitä ja pyrki vain rahastamaan. Silti en itse toivonut mitään muuta kuin että olisin voinut palata takaisin työelämään."

Laiskaksi haukuttu Jenni oli aina ollut erityisen ahkera ja yritteliäs. Hän muutti kotoa pois 17-vuotiaana ja osti heti lukion jälkeen oman asunnon. Opiskelujen ja urheiluharrastuksen ohella hän kävi koko ajan töissä ja maksoi asuntolainaa.

"Kävin lukion jälkeen ammattikoulun ja rahoitin opiskelut siivoustöillä. Kun opiskelin ammattikorkeakoulussa, olin ensin pesulassa yötöissä. Lopulta päädyin leipomoon. Työt alkoivat kolmen aikaan aamulla, ja menin töistä suoraan yhdeksäksi luennoille."

Vakuutusyhtiön päätöksissä oli myös ristiriitaisuuksia. Vaikka Jennin ilmoitettiin olevan terve, hänen sairauskulujaan ja kuntoutuksiaan saatettiin korvata.

"Sain sieltä muun muassa maksusitoumuksen vaikeasti hoidettavien kipupotilaiden kuntoutukseen. Silti virallinen kanta oli, että olin terve enkä ansainnut korvauksia ansionmenetyksestä."

VAKUUTUSYHTIÖ HÄVISI

Vuosia kestänyt oikeusprosessi päättyi Jennin voittoon vuonna 2009. Lakimies-kummisedän laatima haaste vakuutusyhtiölle oli 500 sivua pitkä.

"Oikeudenistunto oli rankka kokemus. Minua kuulusteltiin kaksi tuntia. Lisäksi kuultiin yli kahtakymmentä todistajaa."

Vakuutusyhtiö valitti hovioikeuteen, mutta käräjäoikeuden päätös pysyi voimassa. Vakuutusyhtiö tuomittiin korvaamaan Jennille takautuvasti palkkaa vastaava ansionmenetys viideltä vuodelta sekä maksamaan tutkintoa vastaavaa palkkaa siihen asti, kun hän täyttää 65 vuotta. Korvausrahoilla Jenni osti ensimmäisenä mustaoranssin Harley Davidson Night Rodin.

"Se on ihana. En pysty itse ajamaan sillä, mutta istun sujuvasti kyydissä. Uutta kolaria en pelkää. Tuskin niin huonoa tuuria olisi, että kävisi tätä pahemmin."

Rahoilla Jenni hankki myös korjauskelvottomaksi homehtuneen talon tontin hinnalla. Isä ja veli purkivat rakennuksen niin, että pystyyn jäi vain tiilikehikko. Nyt talo on saatu rakennettua uudelleen Jennin tarpeisiin sopivaksi.

"Ja kauniiksi."

Talous on turvattu, mutta Jennin on ollut vaikea niellä sitä, ettei hän pysty ikinä tekemään töitä.

"Yritin alkuvuosina palata työelämään. Oli työkokeiluja, jotka kaikki päättyivät huonosti. Minulle myönnettiin vuonna 2005 työkyvyttömyyseläke, mikä suorastaan loukkasi. Tunsin olevani yhteiskunnan elätti, mikä on luonteeni vastaista. Olen pienestä asti tottunut saamaan mielihyvää juuri tekemisen kautta."

Jennin onnettomien tähtien alla alkanut avioliitto päättyi eroon muutaman vuoden jälkeen, mutta nyt Jennillä on uusi kumppani. Yhtä on pidetty kolmisen vuotta, ja mies muuttaa Nokian omakotitaloon yhdessä Jennin kanssa. Uuteen kotiin liittyy paljon iloa.

"Nautin, kun saan kasvimaan ja voin kasvattaa omat perunat ja porkkanat. Talossa on myös ompeluhuone. En pysty ompelemaan kuin kymmenen minuuttia kerrallaan, mutta on sekin enemmän kuin ei ollenkaan."

Talossa olisi tilaa myös jälkikasvulle.

"Toisinaan haaveilen omasta lapsesta mutta en tiedä, kuinka kestäisin raskauden", Jenni pohtii.

SORMIJUMPPAA JA PITKÄ PINNA


Jennistä ei ensi alkuun huomaa, että hän kärsii pahoista vammoista. Kesken jutustelun hän kuitenkin usein hieroo kättään tai niskaansa. Kipu on jatkuva seuralainen.

"Aamut ovat vaikeimpia kivun takia huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Puolen päivän aikaan helpottaa, ja iltapäivästä pahenee riippuen vähän rasituksen määrästä. Pari kiloa raskaampien tavaroiden siirtely on mahdotonta. Pystyn järjestelemään kotia mutten pesemään lattioita tai nostamaan pyykkejä kuivumaan. Tiskaaminen sen sijaan on hyvää sormijumppaa."

Jenni on oppinut elämään kivun kanssa.

"Kun kipukohtaus on tulossa, silmät sumenevat ja korvat menevät lukkoon. Silloin otan jotain kevyttä lukemista ja menen sängylle lepäämään."

Jenni ei käytä enää kipulääkkeitä vaan käy erilaisissa hoidoissa.

"Fysioterapiassa olen oppinut hengittämään, ja refleksologia on vähentänyt lihaskramppeja ja jännityksiä. Piikkimatto on myös loistava rentoutumisväline."

Jenni kertoo kokemuksistaan rauhallisesti, hymyillen, ja hän nauraa paljon. Huumori on tärkeä selviytymiskeino.

"Elämässäni on ollut paljon tilanteita, jolloin en ole tiennyt, pitäisikö itkeä vain nauraa."

Rempseä huumori kukkii erityisesti silloin kuin Jenni tapaa kohtalotovereitaan Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa.

"Kipupotilasta ymmärtää parhaiten toinen samanlainen. Vertaiskeskus on minulle voimavarojen tankkausasema. Olen myös iloinen siitä, että olen voinut auttaa muita."

Jennin esimerkin perässä toisetkin ovat nostaneet oikeusjuttuja, voitokkaasti.

"Kun olet yksin ja kipeä, et jaksa taistella. Vertaiskeskuksessa kuulee tositarinoita siitä, kuinka ihmeitä tapahtuu, kun vain jaksaa yrittää."

Elämänkoulu on ollut kova Jennille, mutta hän ei ole vajonnut katkeruuteen tai syytöksiin.

"On asioita, jotka vain tapahtuvat ja joiden kanssa on opittava elämään. Kolari oli sellainen. Ja se vielä sattui Kolarissa", Jenni virnistää ja vakavoituu.

"Minä sentään näen, kuulen ja liikun. Monelle käy paljon pahemmin."

Jenni sanoo, että vastoinkäymisistä voi myös oppia. Hänelle kipuilu on tuonut kärsivällisyyttä.

"Olin ennen sähäkkä ja levoton tyyppi, joka halusi kaiken heti. Nyt on ollut pakko tottua siihen, ettei voi tehdä tai saada kaikkea. Pinnani on kasvanut pituutta. Olen huomannut, että kun vaikeuksia tulee, ei pidä mennä paniikkiin, vaan täytyy vain koettaa selvitä. Kaikesta voi selvitä", Jenni sanoo.

"Jos ei selviä yksin, on pyydettävä apua. Sitten selvitään apuvoimin."
Viimeksi muokannut fedja päivämäärä 22 Loka 2012, 16:13, muokattu yhteensä 2 kertaa
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 07 Elo 2010, 01:05

Erinomainen linkki! Erinomainen selviytymistarina. Kiitos CH! Hyvä löytö. :D Jos tulee hirvee tekemisen puute, voitko tehdä saman sille munkin tarinalle. En ole itse vielä kyennyt sen uudelleen lukemiseen (siis en halua nyt ihan heti taas sitä muistella), mutta heti kun kykenen, luen sen Youtubeen (niinkuin tämänkin) ja sit ne on sielä helpompi kuunnella. :)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Niskan retkahdusvamma - Lehtijuttuja

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 16 Huhti 2014, 23:16

http://yle.fi/uutiset/suomessa_kehittei ... le/7189215

Terveys 14.4.2014 klo 13:13 | päivitetty 14.4.2014 klo 13:13
Suomessa kehitteillä ainutlaatuinen kuvausmenetelmä niskapotilaille

Niskavammat ovat siitä hankalia, että ne eivät välttämättä näy edes magneettikuvauksissa. Silti ne voivat aiheuttaa pahoja oireita. Yläniskan vammoja tarkasti havainnoivia kuvauslaitteita ei ole juurikaan käytössä maailmalla. Turussa testataan uutta menetelmää.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu


Paluu Artikkelit, kirjallisuus, linkit - (Whiplash)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron