Turvallista tekemistä tylsistyneelle

Aihe vapaa

Turvallista tekemistä tylsistyneelle

ViestiKirjoittaja Pandora » 29 Elo 2009, 18:28

Nyt kaivattaisiin vinkkejä, mitä voi tehdä niinä kivuliaina hetkinä, kun niskat ei kestä oikein mitään ja seinät alkaa kaatua päälle ikävystymisestä?
Pandora
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 240
Liittynyt: 01 Heinä 2009, 23:21

ViestiKirjoittaja fedja » 29 Elo 2009, 19:46

Suunnitella ensi kesäksi tapahtumia, puuhaa...

Sellaista tuli täälä tehtyä viime päivinä.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja fedja » 29 Elo 2009, 19:48

Onko tietokoneperäinen tekeminen kiellettyä nyt. Eli kaipaatko vinkkejä makuullaolemiseen, kun millään muulla kuin aivoilla ei voi tehdä mitään.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Pääsetkö...

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 29 Elo 2009, 19:57

Näitä mää itse olen harrastanut silloin, ku olin heikoimmillani:

- Netti: Pääsetkö nettiin puhelimella? Pystyisitkö pitämään puhelinta puoli-istuvassa asennossa edessäsi? Siis jos silmät ja pää kestää.

- Pystytkö puhumaan puhelimessa? Tai tekstailemaan?

- Hyvää musaa soimaan ja omiin mietteisiin uppoamista: muistelu, tulevaisuuden suunnittelu, meditointi jne.

- Pystytkö nukkumaan kivulta? Mä vedin nukkumaan klo 21 ja heräsin klo 12, niin siinähän ne päivät meni.

- Pelit puhelimeen tai sitten Portable Playstadion erilaisine älypeleineen.

Jossain vaiheessa sitä muuten vaan huomaa, että päivät vaan alkaa mennä nopeammin ja nopeammin. Mutta siinä menee aikaa, että tottuu siihen, ettei ole niin paljon actionia. Tsemppiä!
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Pandora » 31 Elo 2009, 23:45

Kiitoksia vinkeistä, taidan olla tylsä, kun kaikki kumoan.

Puhelimella tekstailu sattuu kaikkein eniten, kokeilin puhelimen sudokua sillä seurauksena, että niskaa kivisti mielettömästi, seuraavaksi kipeintä tekee tietokonetyöskentely, pelaamista ei voi ajatella, kun niissä yleensä on liikkuva kuva ja pitäisi näppäillä.

Musiikkia pystyy harvoin kuuntelemaan, päätä kun alkaa kivistämään ja unta ei enää juuri ole, univarastot on täynnä.

Suunnitella voisi, mutta vain ajatuksissa, paperille kirjoittaminen, tietojen etsiminen ja aivotyöskentely muodostaa yhtälönä päänsäryn ja ajatuksissa kokeilinkin miettiä, mutta se masentaa enemmän, koska haluaisin niin kovasti tehdä jotakin.

Nyt olen tyytynyt katsomaan televisiota ja netin loistavaa ilmaistarjontaa areenalta ja projekt - free tv:ltä, jolta näkee lähes kaikki jenkkisarjat. Sekä kuuntelemaan äänikirjoja. Tosin siinä välissä olen puuhaillut kaikkea ei niin sallittua ja järkevää kuten pessyt ikkunoita, siivonut kanilaa, tehnyt koiralle jälkeä, perannut kukkamaata, tehnyt ruokaa ja leiponut sämpylöitä.

Kai se on minun omaa henkilökohtaista kiukuttelua omaa olotilaani vastaan. Ei välttämättä järkevää, mutta olen ajatellut, että jos tekee kaikkea hitaasti ja rauhallisesti pieninä annoksina säilyy jonkinlainen mielenterveys ja toisaalta kun lopettaa edes hieman ennenkuin elimistö on sanomassa sopimuksensa irti niin ehkä se ei ole niin vaarallista.

No jos jotakin positiivista pitää sanoa niin on ainakin lähes joka päivä ollut kunnon ruoka perheelle ja enpä muista koska viimeksi olisin leiponut näin paljon. Ja hei lapset tykkää, kerrankin äidillä on aikaa kuunnella heitä ja aina on joku kotona.

Mutta miten voi ihmisellä ollakin tylsää. No jos nuo jalat tuosta tokeentuvat ja pystyn paremmin kävelemään niin pääsisi ulos lenkille, sitä kun voisi tehdä pidemmän aikaa ja ihan hiljakseen.

No huomenna menen treeneihin! Ihanaa oikeita ihmisiä ja oikeaa tekemistä, tai siis on perhekin oikea ja olette tekin, mutta kyllä te tiedätte.
Pandora
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 240
Liittynyt: 01 Heinä 2009, 23:21

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 01 Syys 2009, 00:33

Et sä oo ikävä, ainoastaan selkäytimensä hermot/hermojuuret venäyttänyt retku, joka ei oikeesti voi alussa tehdä juuri mitään! Tiedetään ja ei oteta itteemme. ;) Mutta vähitellen sinä nouset sieltä. Mutta vähitellen. Tsemppiä kiukutteluun, treeneihin, ikkunoihin, äänikirjoihin, lasten kanssa oleileen tai mitä ikinä teetkin. Ei unohdeta, että tämä LOPPUU joku päivä. Sitten tehdään taas niin pirusti ja vähän enemmänkin! :) :) :)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja fedja » 01 Syys 2009, 13:33

Pandora kirjoitti:Kiitoksia vinkeistä, taidan olla tylsä, kun kaikki kumoan..

Kaiken mokomin ü ü ü.

Tutun kuulosta tekstiä paitsi, että areena ja TV ei käy täällä noiden muiden lisäksi, vaikka areenaa jonkin verran harrastankin tylsyyden kumoamiseksi.

Leipominen on kanssa aika kova juttu ü. Teetkö lusikkasämpylöitä ja taikinan koneella. Sämpylöiden pyörittäminen mulla ainakin on taas aika provo. Lusikalla lappaminen pellille helpompaa.

Pandora kirjoitti:Suunnitella voisi, mutta vain ajatuksissa, paperille kirjoittaminen, tietojen etsiminen ja aivotyöskentely muodostaa yhtälönä päänsäryn ja ajatuksissa kokeilinkin miettiä, mutta se masentaa enemmän, koska haluaisin niin kovasti tehdä jotakin.

Samma här. Kai mää olen luovuttanut jossain määrin tuosta. Välillä innostun etsimään tietoa esim. eilen botuliinista ja sitten ei muistella koko vammaa pariksi tunniksi. Hankala suunnittella mitään isompaa ja johon tarvii paperia tai tietsikaa. Se ei vaan onnistu.

Pandora kirjoitti:Ja hei lapset tykkää, kerrankin äidillä on aikaa kuunnella heitä ja aina on joku kotona.

Toihan on niin iso pointti ja arvokas asia, että sen voi jo merkitä ISOKSI tekemiseksi työlistaan.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja Nasu » 19 Tammi 2012, 16:26

Tässä ketjussa onkin ollut pitkä tauko välillä, mutta Nasu vastailee myös. Kun olo on ihan kamala eikä salli juuri mitään, on ainakin minulla taipumus vajota henkisesti lähes paniikinomaiseen tilaan, jossa koen elämän olevan jo suurinpiirtein lopussa. Tämä tilahan helpottaa yleensä viimeistään silloin, kun olo muuttuu uudelleen siedettäväksi.

Minulla on kausia (onneksi nykyään vähemmän), jolloin elämä tapahtuu lähinnä sängyssä maaten. Viimeksi tällainen kausi oli marras-joulukuussa, jolloin minulla oli viiden viikon niskaperäinen migreeniputki.

Silloin koin oikeastaan parhaaksi tekemiseksi minua katsomaan tulleiden ihmisten seuran. Kerroin, että haluan kuulla, mitä heille kuuluu ja miten heidän päivänsä on mennyt. Minun oloni kun riitti lähinnä kuuntelemiseen ja makaamiseen. Muiden ihmisten kuulumiset saivat ajatukset edes hetkeksi kerrallaan pois siitä omasta surkeudesta.

Minulla ei ole lapsia, mutta meidän kaksi marsua olivat tuon kuukauden aikana paljon enemmän sylissäni kuin tavallisesti. Tv:n katselu ei onnistunut, mutta ohjelmien kuuntelu kylläkin. Kun jaksoin, köpöttelin huoneesta toiseen ja vein ympäriinsä lojuvia tavaroita paikoilleen.

Sen verran kuin kykenin, yritin näillä pienillä toimilla ohjelmoida päivääni edes vähän. Sitten oli hetkiä, jolloin jaksoin lähinnä vain maata ja sairastaa.
Nasu
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 53
Liittynyt: 11 Touko 2011, 11:53


Paluu Kaikenlaista turinaa ja porinaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron