TIETEELLISIÄ FAKTOJA selästä ja selkäkivuista

Muut vammat/sairaudet kuin niskaongelmat (Selkäsairaudet, fibromyalgia, reuma, jne.)

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 23:04

fedja kirjoitti:Juu. Tää on tällaista debaatti-keskustelua. Aika paljon viittaat tutkimuksiin ja tieteellisiin lähteisiin, niin silloin sitä asettaa alttiiksi itsensä tieteelliselle keskustelulle ja debaatille. Ja mää haastan sua, kuten olet huomannut.

Olen huomannut, joo... :D :D :D

Se on sinänsä ihan hyvä, ja käy lukijoillekin selväksi, mitä perusteita asioille löytyy. Miinuspuoli on se, että hetken jo tuntui, että sä generoit niin paljon kysymyksiä, etten mä ehdi muuta tehdäkään kuin vastata niihin... :shock: :? :shock:

Ja sen verran pitää antaa takaisin, että L-T viittas muun muassa erääseen tutkimukseen vuodelta 1987. Eli ei ne kaikki olleet ihan tuoreita. Lisäks viittas myös McGillin & co tutkimukseen. 8) 8) 8)

Ja L-T näköjään esitteli tossa monta erilaista mallia ottamatta kantaa niiden paremmuuteen tai vertailematta niitä keskenään sen kummemmin. Mutta nyt mun pitää pitää taukoa tästä nettailusta. Tähän on nyt mennyt aikas tolkuttomasti taas aikaa. Ja yks jumppaliikekin on vielä tekemättä... :wink:
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Touko 2009, 23:19

Eikö se tarkoituskin ollut saada keskustelua aikaiseksi :D . Ja itseppäs aloitit. Ja kun olet asenteella 'tää on ainoa oikea hyvä menetelmä tai oikeastaan ihan huippu', niin se saa minun tutkija-aivoihini liikettä vasta-argumentoinnin osalta.

En väitäkkään, että T L-S :n kaikki viittaukset tutkimuksiin olisivat olleet uusia. Katsoin vain, että siinä oli muutama tästä ihan parin vuoden sisään tulleita tutkimuksia.

Tiättekö mitä. Mää olen nyt kehittänyt menetelmän, jonka nimi on 'How to keep DD busy'. :D
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 23:34

fedja kirjoitti:Tiättekö mitä. Mää olen nyt kehittänyt menetelmän, jonka nimi on 'How to keep DD busy'. :D

No, täytyy myöntää, että sun menetelmäs on pelottavan tehokas. :D :shock: :D Vai pitäisköhän tämäkin ensin tieteellisesti tutkia, ennenkuin niin uskaltaa julistaa? :shock: :twisted: :shock:
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Touko 2009, 23:43

Mää voisin kirjoittaa artikkelin esimerkkitapauksesta, kun tämä mun tutkimusaineisto on hiukan pieni koskien yhtä ihmistä vain. Mutta, että saattaa toimia joissakin tapauksissa tehokkaasti.ü

Kysehän ei ole siitä, että ajattelisin sen olevan pötyä mitä kerrot. Itse asiassa se kuulostaa kiinnostavalta. Omaa kantaa en ole vielä muodostanut, koska en ole asiaan perehtynyt kunnolla teoriassa, enkä käytännössä. Tai käytännössä olen tosin saattanut perehtyä ihan hyvin tietämättäni, koska en tiedä onko menetelmä/menetelmät käytössä Suomessa. Joku on saattanut ohjata minua fysioterapiassa austraalialaisella menetelmällä ???

Joten tällä hetkellä sinun esittämäsi menetelmä on minulle yksi menetelmä monien menetelmien joukossa, johon suhtaudun kiinnostuneena ja uteliaana, mutta neutraalisti. Ja toisaalta yritän hahmottaa, että onko siinä jotain uutta ja sellaista tietoa, joka nykyisessä fysioterapeuttisessa kuntoutuksessa on jäänyt huomiotta. Ja jos näin on, niin miksi. Ja jos meidät kaikki kuntouttas tuolla menetelmällä, niin tulisiko meistä kaikista terveitä.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 20 Touko 2009, 09:18

SELÄN LIHAKSET JA KIPU (SELKÄFAKTA NRO 3)

Professori Stuart McGill toteaa kirjassaan, että useissa tutkimuksissa on havaittu lihastoiminnan muuttuneen vamman jälkeen. Näistä hän mainitsee esimerkkeinä seuraavat tutkimukset löydöksineen:

    - Hodges ja Richardson (1996, 1999) totesivat tutkimuksissaan tiettyjen lihasten viivästyneen aktivoitumisen nopeissa liikkeissä. Tämä saattaa heikentää rankaa suojaavaa lihaspohjaista stabilaatiota äkillisissä tilanteissa kuten kaatumisissa ja liukastumisissa
    - Arendt-Nielson tutkimusryhmineen (1995) löysi muutoksia vastavaikuttajalihasten toiminnassa kävelyn aikana
    - Zedka tutkimusryhmineen (1999) raportoi lihasaktivaation estymistä rankaa ojentavissa lihaksissa kivun aikana
    - Grabine, Koh ja Ghazawi (1992) raportoi löytäneensä epäsymmetrisen lihasaktivaation isokineettisissä rangan ojennusliikkeissä, mikä muuttaa rangan kudoksille jakautuvaa rasitusta normaalista poikkeavaksi
    - Hides tutkimusryhmineen (1994) löysi anatomisia muutoksia alaselkävamman jälkeen. He löysivät toispuolista lihassurkastumaa.
    - Rantanen tutkimusryhmineen (1993) löysi kudosmuutoksia selän multifidus-lihaksissa jopa viisi vuotta leikkauksen jälkeen.
    - Sihvonen (1997) tutki kroonisesta alaselkäkivusta kärsineitä ja totesi, että 50 %:lla oli rangan nivelten liike häiriintynyt ja 75 %:lla niistä, joilla kipu säteili, keskimmäisissä rankaa ojentavissa lihaksissa ENMG-tutkimuksessa esiiintyi epänormaaleja löydöksiä.

(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 20 Touko 2009, 09:19

SELKÄKIPU JA SELÄN SYVÄT LIHAKSET ELI MULTIFIDUKSET (SELKÄFAKTA NRO 4)

Rick Jemmett kirjoittaa kirjassaan tästä aiheesta seuraavaa:

Tutkijat USA:ssa, Australiassa ja Japanissa ovat voineet osoittaa, että kun rangan passiivisiin osiin (=nikamat, välilevyt, nivelsiteet) kohdistuu jokin vaurio, yksi tärkeimmistä rankaa stabiloivista lihaksista eli multifidus hyvin nopeasti surkastuu 25 % eikä enää aktivoidu normaalisti. Tämän surkastumisen on voitu osoittaa tapahtuvan jopa 24 tunnissa vamman jälkeen. Edellä mainittu tilanne eli lihaksen surkastuma ja normaalin aktivoitumisen puute ei parane itsestään, vaan jatkuu edelleen kipujen poistumisen jälkeenkin. Tutkimuksissa on edelleen todettu, että multifiduksen surkastuma tapahtuu vain vammautuneen nivelen kohdalla ja vain vammautuneen puolen multifidus surkastuu."

(Lähde: Spinal Stabilization The New Science of Back Pain (2nd edition), 2003, Rick Jemmett)
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 21 Touko 2009, 23:57, muokattu yhteensä 2 kertaa
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 20 Touko 2009, 09:21

NIKAMIEN LUUPIIKIT ELI OSTEOFYYTIT (SELKÄFAKTA NRO 5)

Videman tutkimusryhmineen osoitti (1995), että nikamien pinnalle kehittyvät luupiikit eli osteofyytit liittyivät suurimmalla korrelaatiolla päätelevyjen epäsäännöllisyyksiin ja välilevyjen pullistumiin. Tiedeyhteisössä on yleisesti hyväksytty tosiasia, että nikamien osteofyytit ovat seurausta päätelevyjen ja välilevyjen traumasta, mutta kehittyvät hitaasti vuosien aikana.

(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 27 Touko 2009, 22:17

SELKÄRANGAN PASSIIVISTEN KUDOSTEN KUORMITUKSEN SIETOKYKY (SELKÄFAKTA NRO 6)


Rangan passiivisilla kudoksilla tarkoitetaan nikamia nivelrakenteineen, nivelsiteitä ja välilevyjä. Tämän passiivisen kompleksin kuormituksen sietokykyä on tieteellisesti tutkittu muun muassa lannerangan osalta. McGill toteaa kirjassaan, että asiaa on tutkittu käyttämällä kuolleiden ihmisten lannerankaa, josta lihakset on poistettu. Tätä passiivista lannerankakompleksia oli kuormitettu hitaasti lisäten kuormitusta ja sietokyvyn ylärajaksi todettiin 90 Newtonia eli noin 9 kg kuorma. Tämän kuorman jälkeen lannerankakompleksi oli pettänyt kuormituksen alla aiheuttaen kudosvaurioita passiivisiin kudoksiin.
(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)


Kanadalainen fysioterapeutti Rick Jemmett toteaa kirjassaan tieteellisiin tutkimuksiin viitaten, että on todistettu normaalien päivittäisten toimintojen aiheuttavan ihmisen rankaan noin 80 kg kuorman, vaikka rangan passiiviset kudokset kestävät vaurioutumatta vain 9 kg kuorman. Lisäksi esimerkiksi painonnostokilpailuissa suurimmillaan rankaan kohdistuva kuorma voi nousta jopa 1600 kg:aan.

Jemmett kirjoittaa edelleen, että näiden löytöjen myötä vuoden 1990 tienoilla tiedeyhteisössä tajuttiin nopeasti, että vastoin vanhoja käsityksiä ranka passiivisine kudoksineen ei ollutkaan vahva kokonaisuus, vaan lihakset vastaavat suurimmaksi osaksi rangan stabiliteetista ja kestävyydestä. Tämän myötä ymmärrettiin myös lihaksia kontrolloivan hermojärjestelmän tärkeä merkitys rangan stabiloinnissa ja sen dynaamisen kestävyyden lisääjänä.
(Lähde: Spinal Stabilization The New Science of Back Pain (2nd edition), 2003, Rick Jemmett)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 01 Kesä 2009, 18:24

SELKÄRANGAN NIKAMAN RAKENNE JA AINEENVAIHDUNTA (SELKÄFAKTA NRO 7)

Selkärangan nikama koostuu nikamarungosta (=nikamasolmu) vatsan puolella, ja taaempana olevasta nikamakaaresta, joka ympäröi ja suojaa selkäydintä. Nikamakaaren takaosassa on sekä fasettinivel eli pikkunivel että luinen okahaarake. Nikamakaaren sivuilla vasemmalla ja oikealla taasen sijaitsevat nikaman poikkihaarakkeet. Poikkihaarakkeet ja okahaarake toimivat vääntövarsina, joihin lihakset kiinnittyvät.

Kuva Kuva

Okahaarakkeen kärjet muodostavat selässä näkyvän rivin pieniä luisia kohoutumia eli sen paljain silmin näkemämme selkärangan. Lannerangassa ja kaularangassa okahaarakkeen ihon pinnalla näkyvät kärjet ovat jotakuinkin samalla korkeudella kuin vastaava nikamarunkokin. Sen sijaan rintarangassa okahaarakkeen kärjet ovat huomattavasti alempana kuin kyseisen nikaman runko.



Nikaman eri osien tehtävät

Nikamarunko eli nikaman etuosa kantaa normaali seisoma-asennossa suurimman osan painosta. Nikaman takaosa nikamakaarineen ja fasettinivelineen kantaa seisoma-asennossa esimerkiksi alaselän tasolla vain 16 % nikamaan kohdistuvasta kannatettavasta kuormasta. Nikaman etuosan tärkein tehtävä selkäytimen suojaamisen lisäksi onkin nikamaan kohdistuvan kuorman kannatus. Nikaman takaosan tehtävät selkäytimen suojaamisen lisäksi ovat sen sijaan monipuolisempia. Nikaman takaosan tehtäviin kuuluu nikaman liikkeiden ohjailu ja sen estäminen, että nikamat pääsisivät luiskahtamaan pois toistensa päältä.
Kuva



Nikaman luumateriaali

Nikaman kuorikerros on kovaa tiivistä luuta, mutta nikaman sisäosan luu on huokoista. Sisäosan huokoisen luun rakennetta kuvataan monesti ilmaisuilla hunajakennomainen tai että se näyttää nikaman sisällä olevilta rakennustelineiltä. Tämä huokoisuus mahdollistaa sen, että luut voivat samanaikaisesti olla sekä vahvoja että kevyitä. Mikäli luumme olisivat sisältä täyttä tiivistä luuta eivätkä huokoisia, olisimme niin painavia, että liikkuminen omin voimin olisi hyvin vaikeaa.

Kuva
(KUVA: Nuoren ihmisen terve nikama)

Kuva
(KUVA: Terveen nikaman huokoinen sisäosa elektronimikroskoopilla kuvattuna)



Nikaman aineenvaihdunta

Nikaman verisuonitus on tiheää ja nikamassa onkin jatkuvasti paljon verta. Nikaman verisuonet ovat tietääksemme ainoat ihmiskehon verisuonet, joista puuttuvat läpät, jotka estävät takaisinvirtauksen. Tällä ja luukudoksen huokoisuudella on ilmeisesti suuri merkitys nikaman jousto-ominaisuuksille.


(Lähde: Back Sufferers' Bible (2nd edition), 2007, Sarah Key)
(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 09 Tammi 2011, 13:46, muokattu yhteensä 1 kerran
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 26 Kesä 2009, 17:03

SELKÄRANGAN VÄLILEVYN RAKENNE JA AINEENVAIHDUNTA (SELKÄFAKTA NRO 8 )

Välilevy sijaitsee kahden nikaman välillä. Välilevyn molemmin puolin, välilevyn ja nikaman välissä, on vielä noin 2 mm paksu päätelevy. Välilevyssä ei ole omaa verenkiertoa, ja hermostoakin vain sen kuorikerroksessa. Normaalikuntoisen välilevyn sisemmissä osissa paine on niin kova, ettei tiedemiesten mukaan siellä verisuonitus tai hermotus selviäisi hengissä. Välilevyn normaali aineenvaihdunta hoituukin ympäröivien kudosten, lähinnä nikamien, kautta päätelevyjen lävitse. Paineenvaihtelulla on siten tärkeä merkitys välilevyn aineenvaihdunnalle.

Välilevyn keskellä sijaitsee sen nestemäinen ydin, nucleus pulposus. Tämä geelimäistä nestettä sisältävä ydin ei painu kasaan, vaan jakaa välilevyyn kohdistuvan paineen tasaisesti joka suuntaan. Välilevyn kuorikerros, annulus fibrosis, koostuu 12-15 ohuesta kerroksesta, vähän niinkuin sipuli. Kuorikerroksen peräkkäiset kerrokset koostuvat vuorotellen 65 astetta vaakatasosta vastakkaisiin suuntiin suuntautuvista säikeistä. Tämä rakenne tekee kuorikerroksesta vahvan, mutta joustavan. Välilevyn takaosan kuorikerroksen säiekerrokset ovat ohuempia ja lähempänä toisiaan, ja tämän seurauksena välilevyn takaosa voi joustaa pystysuuntaisesti maksimissaan noin 50 %. Tämä helpottaa luonnollisesti rangan eteenpäin taivutusta.

Kuva Kuva

Välilevyn kuorikerros jaetaan ominaisuuksiensa ja rakenteensa perusteella vielä kahteen osaan, ulompaan ja sisempään kuorikerrokseen. Välilevyn ulompi kuorikerros on itse asiassa nivelsidemateriaalia, ja sen tehtävänä on kuten muidenkin nivelsiteiden sitoa luut yhteen, tässä tapauksessa nikamat. Tässä ulommassa kuorikerroksessa on hermotus, ja hermotuksen myötä tämä ulompi kuorikerros tuntee kipua ja välittää keskushermostolle myös asentotuntotietoa, kuten muutkin nivelsiteet.

Välilevyn sisempi kuorikerros ympäröi vahvana monikerroksisena hydrostaattisena pussina välilevyn nestemäisen ytimen jakaen ytimeen kohdistuvan paineen tasaisesti joka suuntaan. Nämä edellä mainittujen kerroksien säikeet nivoutuvat limittäin päätelevyjen kanssa, ankkuroiden ja kiinnittäen välilevyn osaltaan nikamaan.

Kuva Kuva

Välilevy menettää noin 20 % prosenttia nestepitoisuudestaan päivän aikana, ja imee sen sitten takaisin yön aikana. Välilevyn aineenvaihdunta, kuona-aineiden poisto ja ravinteiden imeminen, ei siis perustu verenkiertoon, vaan paineenvaihteluun. Tässä paineenvaihtelussa voidaan nähdä kaksi eri mekanismia. Ensimmäinen on hitaasti pystyasennon seurauksena päivän aikana tapahtuva välilevyn nestepitoisuuden väheneminen, jossa välilevystä hitaasti paineen seurauksena tihkuu nestettä välilevyn sivuseinämien ja päätelevyjen läpi. Toinen yhtä tärkeä mekanismi on päivän aikana tapahtuva liikkuminen ja sen aiheuttama paineenvaihtelu välilevyssä. Tästä syystä staattiset työasennot ja muutenkin vähäinen liikkuminen päivän mittaan ovat haitallisia välilevyjen aineenvaihdunnan kannalta.

(Lähde: Back Sufferers' Bible (2nd edition), 2007, Sarah Key)
(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 01 Joulu 2013, 18:35

(DD:n oma kommentti: seuraavassa kappaleessa puhutaan välilevyvaurioiden synnystä kumuloituvien mikrotraumojen seurauksena pitkän ajan kuluessa. Nämä tiedot eivät ymmärtääkseni välttämättä päde traumaattisesti kuten esim. onnettomuudessa tapahtuviin välilevyvaurioihin.)


SELKÄRANGAN VÄLILEVYJEN TERVEYDEN OPTIMOINNISTA (SELKÄFAKTA NRO 9)


Selän välilevyjen terveyteen vaikuttavat monet tekijät. Omien vanhempiensa valinta olisi yksi tärkeä vaikutusmahdollisuus, mutta se ei ikävä kyllä ole mahdollista. Ainoa mitä voit tehdä, on yrittää vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka ovat vaikutuspiirissäsi.

Maininnan arvoista on se, että välilevyvaurioon liittyy välilevyn useimmiten alapuolisen luukudoksen vaurio (Gunning et al., 2001), joten luukudoksen vaurioitumisen välttäminen on tärkeätä. Keller tutkimusryhmineen (1993) totesi tutkimuksissaan riippuvuuden luukudoksen kunnon ja välilevyjen terveyden välillä. Tuoreet tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että ylenmääräinen kuormitus voi johtaa muuttuneeseen solujen aineenvaihduntaan välilevyn nucleuksessa eli sisäosassa samoin kuin lisääntyneeseen solukuolemaesiintyneisyyteen eli apoptoosiin (Lotz and Chin, 2000). Yhteenvetona voitaisiin todeta, että tieteellisten tutkimustulosten mukaan rangan kuormitus alhaisemmilla kuormitustasoilla edistää luukudoksen terveyttä (korreloiden välilevyjen terveyteen), mutta liiallinen kuormitus johtaa kudosvaurioihin. Terveellisen kuormituksen rajat nousevat harjoittelun myötä. Progressiivinen eli nousujohteinen harjoittelu on avain välilevyvaurioiden välttämiseen.


Välilevypullistumien välttäminen

Tieteelliset tutkimustulokset välilevypullistumiin liittyen kertovat, että:
    1. Toistuva rangan eteenpäin taivutus on välttämätöntä välilevypullistuman synnylle (Adams and Hutton, 1982). Itse asiassa välilevypullistuman synty näyttää olevan mahdotonta ilman täyttä eteentaivutusta. Tällä on merkitystä harjoitusohjelmia laadittaessa erityisesti seuraavien liikkeiden tai tilanteiden osalta, joissa tyypillisesti kaikissa ranka on eteenpäin taivutettuna: venytykset selkäranka eteenpäin taivutettuna, istumaannousu-vatsalihasliike tai pitkään jatkuvat istuma-asennot. Joissakin kuntosalilaitteissa selkäranka taivutetaan eteenpäin ääriasentoonsa toistuvasti, ja näiden laitteiden käyttämistä kannattaa tarkkaan harkita jokaisen, joka haluaa säästää välilevyjensä takaosan kuorikerroksia. (Vaikka joitakin nämä liikkeet näyttävät auttavan, ne ovat muille hyvin problemaattisia.)
    2. Terveen välilevyn tapauksessa pullistuman aiheuttaminen vaatii tuhansia eteenpäin taivutuksia (Gordon et al., 1991; King, 1993; Callaghan and McGill, 2001).
    3. Pitkään jatkuvat istumiset lisäävät riskiä välilevyn pullistuman kehittymiseen (Videman et al., 1990; Wilder et al., 1988).
    4. Välilevypullistumia esiintyy yleisemmin nuoremmissa selkärangoissa (Adams and Hutton, 1985). Tämä johtuu niiden suuremmasta nestepitoisuudesta (Adams and Muir, 1976) ja hydraulisista ominaisuuksista. Vanhemmissa selkärangoissa ei niinkään yleisesti esiinny klassista prolapsia eli välilevymassan ulostyöntymistä, vaan ennemminkin tyypillistä on välilevyn kuoriosan eri kerrosten delaminoituminen eli irtoaminen toisistaan ja säteittäiset murtumat, jotka näyttävät kehittyvän pidemmälle toistuvan kuormituksen jatkuessa (Goel et al., 1995).
    5. Välilevypullistuman sijainti on suhteessa vallitsevan kuormituksen suuntaan. Uudempi tutkimustyömme paljasti välilevyn pullistuman sijainnin olevan pullistuman aiheuttaneella liikeakselilla (Aultman et al., 2005). Esimerkiksi taivutukset eteenpäin pienellä sivuttaistaivutuksella oikealle aiheuttaa todennäköisimmin välilevyn pullistuman välilevyn takaosaan vasemmalle. Tämä on merkittävä tieto kuntoutusohjelmia suunniteltaessa, sillä liikkeet tällä samalla akselilla todennäköisesti edelleen lisäävät vaurioita. Etsi potilaan/urheilijan päivittäisistä rutiineista vallitsevaa liikettä, joka sopii tälle liikeakselille ja eliminoi se.
    6. Emme ole suorittaneet kovin paljoa tutkimuksia vartalon kiertoliikkeen vaikutuksista välilevyjen terveyteen, mutta vaikuttaisi siltä, että toistuva vartalon kiertoliike aiheuttaa hitaasti tapahtuvan välilevyn kuoriosan kerroksien delaminaation eli irtautumisen toisistaan. Tämä on todistettu sillä, että tutkimuksessa on tällaisessa tapauksessa havaittu välilevyn nestemäisen keskuksen materiaalin tunkeutuvan joka suunnalle välilevyn kuoriosan kerrosten väliin. Vaikka emme vielä tiedä tarvittavia toistomääriä ja kuormia tai niiden välisiä suhteita, tiedämme että väännön/kuorman lisääminen kiertoliikkeeseen aiheuttaa nivelen kuormituskestävyyden alentumista (Aultman et al, 2004). Näistä syistä emme suosittele kuntosalilaitteita, joissa tehdään selkärangan kiertoliikkeitä.
(Lähde: Ultimate Back Fitness and Performance (3rd edition), 2006, Stuart McGill)


Välilevy ja harjoittelun ajoitus päivän aikana

Noustessamme aamulla sängystä välilevyissämme on maksimimäärä nestettä yön aikana tapahtuneen imeytymisen takia. Tällaisessa tilanteessa välilevyn kuorikerros altistuu normaalia suuremmille kuormituksille selkärankaa taivutettaessa. Myös päätelevyt pettävät tässä tilanteessa alemmilla kuormituksilla kuin normaalisti. Tästä syystä selän taivuttelua edeltävät manööverit heti aamulla eivät ole suositeltavia.

Välilevy menettää noin 90 % koko päivän aikana menettämästään nesteestä aamun ensimmäisen tunnin aikana, ja tästä syystä suosittelemme yksinkertaisesti, että ensimmäisen valveillaolotunnin aikana ei suoritettaisi sellaisia kuntoutus- tai urheiluharjoitteita, joissa selkää taivutetaan. Harjoitteiden suoritusajan vaikutusta ei suoranaisesti ole tutkittu, mutta Snook tutkimusryhmineen (1998) todisti, että tietoinen selkärangan eteenpäin taivutusten välttely aamulla vähensi tutkittavien selkävaivoja.


Välilevyn pullistuman takaisinvetäytymisestä, McKenzie-menetelmästä ja välilevyn venähdyksestä

Olemme tutkimustemme perusteella voineet paremmin ymmärtää McKenzie-terapiamenetelmää, joka perustuu selkärangan taaksepäin taivutus-asentoihin. McKenzie-menetelmä perustuu teoriaan siitä, että selkärangan taaksepäin taivutus ajaa välilevyn nestemäistä sisäosaa vatsan suuntaan välilevyn sisällä. Tutkimuksissamme olemme havainneet, että välilevyn pullistuma -prosessi alkaa välilevyn kuorikerroksen sisimpien osakerrosten pettäessä ja etenee siitä säteittäisesti kohti välilevyn ulkokuorta. Kuorikerroksen osakerrokset delaminoituvat eli irtoavat toisistaan ja välilevyn sisäosan nestemäinen materiaali tunkeutuu näiden osakerrosten väliin. Äskettäin olemme voineet tutkimustemme perusteella todistaa, että välilevyn takaosaan osakerrosten väliin tunkeutunut ydinmateriaali ajautuu takaisin kohti välilevyn keskustaa selkärangan taaksepäin taivutuksen seurauksena (Scannell ja McGill, 2005).

Mainitsemisen arvoinen on myös herrojen Bogduk ja Twomey esittämä hypoteesi siitä, että välilevyn kuorikerros eli annulus voisi venähtää tai nyrjähtää samalla tavalla kuin nilkan nivelsiteet (Bogduk ja Twomey, 1991). Heidän hypoteesinsa mukaan välilevyn kuorikerroksen ulompiin osakerroksiin aiheutuu erittäin kovaa venyttävää voimaa rangan vääntöliikkeen seurauksena. Kyseiset tutkijat ovat myös esittäneet todisteita siitä, että erityisesti välilevyn kuorikerros on hyvin hermotettu. Tämän perusteella välilevyn kuorikerrosta voisi pitää yhtenä hyvänä kandidaattina kivun lähteeksi.

(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)

Hakusanoja Googlea varten: välilevy pullistuma vetäytyminen palautuminen välilevyvamma kudosvaurio kipu selkäkipu vaurio kumuloituva mikrotrauma venähdys nyrjähdys
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu - (Selkävammat ja selkävaivat + Muut sairaudet)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa