TIETEELLISIÄ FAKTOJA selästä ja selkäkivuista

Muut vammat/sairaudet kuin niskaongelmat (Selkäsairaudet, fibromyalgia, reuma, jne.)

TIETEELLISIÄ FAKTOJA selästä ja selkäkivuista

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 13 Touko 2009, 23:22

Heipat!

Päätin aloittaa tällaisen uuden ketjun. Olen nuohonnut mielenkiinnosta aika ison kasan tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja muita julkaisuja näihin asioihin liittyen ja ajattelin joitain löytämiäni mielenkiintoisia asioita tähän dokumentoida.

Tarkoituksena on paitsi synnyttää keskustelua näistäkin asioista, myös jakaa tietoa kiinnostuneille. Pyrin kirjoittamaan suhteellisen lyhyitä katkelmia mielenkiintoisina pitämistäni löytämistäni asioista, ja laitan aina mukaan myös lähteen, mistä tieto on peräisin.

Kokoan tähän ketjuun laittamani artikkelit myös tuonne "Artikkelit, kirjallisuus, linkit" -osioon luettavaksi. Sieltä ne sitten myöhemminkin helposti löytyvät. Näin ollen tässä ketjussa saa vapaasti keskustella näistä asioista, tuoda julki oman mielipiteensä ja kokemuksensa ja muutenkin "retostella" vapaasti selkään ja selkäkipuihin liittyen. Keskustelun helpottamiseksi olen myös nimennyt ja numeroinut tietoiskut tyyliin "SELKÄFAKTA NRO x".

Mikäli tämä aihe saa sopivasti vastakaikua, aion "pudotella" tähän ketjuun faktoja vaikkapa viikon tai parin välein. :D :D :D Samoin suunnittelen vastaavan ketjun perustamista niskasta ja niskakivuista. 8)


Hakusanoja Googlea varten: tieteellinen tutkimus tosiasia fakta selkä kipu selkäkipu alaselkä alaselkäkipu
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 16 Touko 2009, 22:38, muokattu yhteensä 5 kertaa
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 13 Touko 2009, 23:24

ALASELKÄKIPUJEN YLEISYYS (SELKÄFAKTA NRO 1)

Alaselkäkipujen aiheuttajaa ei löydetä eli ei osata diagnosoida noin 85 %:ssa tapauksia. Noin 90 % akuutin selkäkivun tapauksista paranee 8 viikossa. Tämä pätee tutkitusti sekä niihin tapauksiin, jotka eivät saa mitään hoitoa selkäkipuunsa sekä niihin, joita hoidetaan perinteisin kuntoutusmenetelmin. Lisäksi noin 70 % niistä ihmisistä, joiden selkäkipu paranee täysin 8 viikossa, joutuvat jatkossakin kärsimään selkäkipuepisodeista.

(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)
(Lähde: Spinal Stabilization The New Science of Back Pain (2nd edition), 2003, Rick Jemmett)
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 17 Touko 2009, 18:01, muokattu yhteensä 1 kerran
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 13 Touko 2009, 23:25

SELKÄKIPUJEN ALKUSYYN DIAGNOSOINNIN VAIKEUDESTA (SELKÄFAKTA NRO 2)

Professori Stuart McGill kyseenalaistaa kirjassaan näkemyksen siitä, että 85 % alaselkäkiputapauksista on idiopaattisia eli niille ei ole olemassa mitään selvästi osoitettavissa olevia patoanatomisia syitä. Hänen mukaansa kyse on siitä, että niitä on vaikea löytää tai niitä ei osata diagnosoida tai käytetään riittämättömiä tutkimusmenetelmiä.

Näkemyksensä tueksi hän esittää mm. seuraavaa:

    Esimerkiksi Jonsson (1991) ja Tailor, Twomey ja Corker (1990) ovat osoittaneet, että monet murtumat ja rustorepeämät eivät ole näkyneet röntgen-kuvissa, vaikka kuolemanjälkeisissä ruumiinavauksissa ne on voitu havaita.
    Samoin Schwarzer tutkimusryhmineen (1995) on osoittanut, että sama pitää paikkansa tietokonetomografian eli CT-kuvien suhteen.
    Lisäksi Yingling ja McGill (2000) ovat osoittaneet, etteivät eläinkokeissa aiheutetut tuoreet murtumat ja nivelvauriot ole olleet havaittavissa radiologisin tutkimusmenetelmin.

Lisäksi McGill toteaa, että sen sijaan puudutuspistoksella on kaksoissokkotestissä pystytty osoittamaan, että sillä voidaan luotettavasti osoittaa fasettinivelen olevan usein kivun lähde (Bogduk, 1996 ja Lord, 1996). Lisäksi puudutuspistos-tekniikkaa hyväksikäyttäen on voitu osoittaa selvä korrelaatio välilevyperäisen kivun ja välilevyn annuluksen (=pintakerros) kolmannen asteen mikrorepeämien välillä (Vanharanta, 1987 ja Moneta, 1994). Professori McGill toteaa, että suurin osa lääkäreistä tuskin havaitsisi näitä syvällä välilevyn kuorikerroksessa eli annuluksessa sijaitsevia mikrorepeämiä.

Professori Bogduk tutkimusryhmineen (1996) toteaa raportissaan, että Mikäli riittämättömiä testejä kuten EMG (lihasten sähköisen toiminnan tutkiminen) ja kuvantamistutkimukset käytetään, suurimmassa osassa tapauksia mitään syytä ei löydetä. Tämä antaa helposti sen virheellisen kuvan, että mitään vikaa ei ole löydettävissä.

(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 14 Touko 2009, 12:50, muokattu yhteensä 2 kertaa
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 14 Touko 2009, 00:19

Mulla ei ole tähän mitään muuta todettavaa kuin että voihan nenä. Ja jos sama pätee niskoihin, niin eihän kukaan saa Suomessa mitään diagnoosia...

Niin ja toiseksi, hyvää työtä DD teet, kun noita kääntelet.
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja lumiukko » 14 Touko 2009, 10:50

Sanon samaa ku Tahdonvoimaa et voihan nenä, mutta jos en muista väärin niin joskus joku lääkäri on maininnut noista fasetti nivel jutskista mun kohdalla.

Kiitos lähtee myös täältä DD:lle suomennoksista.
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa

fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja fedja » 14 Touko 2009, 11:28

DirtyDeeds kirjoitti:SELKÄKIPUJEN ALKUSYYN DIAGNOSOINNIN VAIKEUDESTA (SELKÄFAKTA NRO 2)

Kiitos faktoista ü.

Lisäksi McGill toteaa, että sen sijaan puudutuspistoksella on kaksoissokkotestissä pystytty osoittamaan, että sillä voidaan luotettavasti osoittaa fasettinivelen olevan usein kivun lähde (Bogduk, 1996 ja Lord, 1996).

Jotkut retkahdusvamman saavat noita fasettinivelpuudutuksia. Puuduteaineella tai Ortonissa tehdään lämpöpuudutuksia, jossa lämmön avulla tuhotaan kipua välittävää hermostoa. Vaarana tuossa on tietenkin, että tuhoutuu vääriäkin hermosäikeitä. Yksi tuttu retkahdusvamman saanut on saanut paljon apua lämpöpuututuksista joita tehdään 1-2 vuodessa.

Piti käydä oikein katsomassa, että mikä se fasettinivel nyt oikein on, että hahmotanko oikein. Jonkinmoinen kuva fasettinivelestä, ainakin missä sijaitsee, löytyy täältä.

Lisäksi törmäsin Ortonin OMT-fysioterapeutti Tiina Lahtinen-Suopangin yhteenvetoon alaselkäkivuista ja niiden hoidosta maaliskuulta 2009. Miten DD tuossa yhteenvedossa olevat tiedot vertautuu opuksistasi lukemaasi tietoon?

Jos Niskan retkahdusvamman osaltakin tutkit samaa asiaa, niin Gunilla Bringin tutkimuksissa oli jonkun verran tietoa, minkälaisia vaurioita löytyi ruumiinavauksessa. Se löytyy tästä ketjusta:
http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=10
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Re: fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 14 Touko 2009, 13:37

fedja kirjoitti:Lisäksi törmäsin Ortonin OMT-fysioterapeutti Tiina Lahtinen-Suopangin yhteenvetoon alaselkäkivuista ja niiden hoidosta maaliskuulta 2009. Miten DD tuossa yhteenvedossa olevat tiedot vertautuu opuksistasi lukemaasi tietoon?

Olipa mielenkiintoinen! :D Siellä oli aika tarkkaakin tilastotietoa yms. Aika lailla kohdallaan näytti ensilukemalta tiedot olevan, lukuunottamatta Käypähoito-suositusta. :evil: :evil: :evil: Viittaan nimenomaan tähän kohtaan:
Kroonisen eli pitkäaikaisen (yli 12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus, Käypä Hoito
Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksilla voidaan vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä

Intensiivinen tarkoittaa ilmeisesti suht reipasta harjoittelua, ja lisäksi puhutaan lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksista. Tähän voisi kommentoida sen, että se saattaa vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä. Sen sijaan tutkimusten perusteella itse ongelmaan ja sen uusiutumiseen tuon tyyppinen kuntoutus ei vaikuta positiivisesti. Tuo on aivan ilmeisesti taas sitä perinteistä lihaskuntoharjoittelua, joka kohdistuu lähinnä pintalihaksiin. Ja jes, se voi hyvinkin vahvistaa myös syviä selkälihaksia, mutta ei paranna niiden aktivoitumista hyvin kevyellä kuormalla (esim. seisoessa, kävellessä, istuessa), mikä olisi hyvin tärkeää. Viittaan tässä kirjoitukseeni "Selän kuntoutus Australian malli poikkeuksellisen tehokas!"

Tätä Australian mallia sen sijaan tutkimus tukee, ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia. Sen ovat muuten kehittäneet neljä australialaista fysioterapeuttia eli Carolyn Richardson, Julie Hides, Paul Hodges ja Gwen Jull. Näillä fysioterapeuteilla on myös muutamia tohtorintutkintojakin taskussaan, ja niinkuin moni foorumimme lukijoista varmaan on huomannut, tämä professori Gwen Jull on myös erittäin arvostettu niskatutkija ja asiantuntija.

Enivei, mm. Jullin tutkimuksissa sekä niskan että selän osalta todetaan, että multifidukset toimivat matalalla teholla, joka aivan ilmeisesti liittyy siihen, että niiden pitää myös kestää pitkään tukiessaan rankaa koko päivän kaikissa erilaisissa askareissamme. Tämä matala taso on Jullin mukaan 10-20 % multifidusten maksimivoimasta, ja kuntoutusharjoittelun tulee hänen mukaansa tapahtua samalla matalalla tasolla. Lienee helppo arvata, että "intensiivinen lihaskuntoharjoittelu" tuskin tarkoittaa tätä... :shock: :evil: :shock:

Lisäksi tuossa Lahtinen-Suopangin yhteenvedossa käsitellään myös "epäspesifiä alaselkäkipua", jota tässä voisi myös vähän kommentoida. Epäspesifillä alaselkäkivulla tarkoitetaan ymmärtääkseni samaa kuin idiopaattisella eli sen syytä ei ole löydetty. Tästä keskustellaan akateemisessa maailmassa tällä hetkellä innokkaasti ja mielenkiintoisia ovat professorien Jull ja McGill näkemykset tähän asiaan liittyen.

Professori McGill on sitä mieltä, että yksi suuri ongelma ja selittävä tekijä alaselkävaivojen huonoissa kuntoutustuloksissa on se, ettei suurimmassa osassa tapauksia ongelmien aiheuttajaa löydetä. Tämän seurauksena hänen mukaansa kuntoutusta ei pystytä tarkasti kohdentamaan ja räätälöimään ongelman mukaan, vaan kaikille epäspesifistä selkäkivusta kärsiville tehdään oletuksena samanlainen kuntoutusohjelma. Hänen mielestään kuntoutustulokset olisivat todennäköisesti parempia, jos syntysyyt pystyttäisiin selvittämään ja sen perusteella tarkentamaan kullekin potilaalle juuri ongelman mukainen kuntoutus.

Professori Jull esittää samaa niskavaivojen osalta kirjassaan.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Re: fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 17:36

DirtyDeeds kirjoitti:Olipa mielenkiintoinen! :D Siellä oli aika tarkkaakin tilastotietoa yms. Aika lailla kohdallaan näytti ensilukemalta tiedot olevan, lukuunottamatta Käypähoito-suositusta. :evil: :evil: :evil: Viittaan nimenomaan tähän kohtaan:
Kroonisen eli pitkäaikaisen (yli 12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus, Käypä Hoito
Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksilla voidaan vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä

Intensiivinen tarkoittaa ilmeisesti suht reipasta harjoittelua, ja lisäksi puhutaan lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksista. Tähän voisi kommentoida sen, että se saattaa vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä. Sen sijaan tutkimusten perusteella itse ongelmaan ja sen uusiutumiseen tuon tyyppinen kuntoutus ei vaikuta positiivisesti. Tuo on aivan ilmeisesti taas sitä perinteistä lihaskuntoharjoittelua, joka kohdistuu lähinnä pintalihaksiin. Ja jes, se voi hyvinkin vahvistaa myös syviä selkälihaksia, mutta ei paranna niiden aktivoitumista hyvin kevyellä kuormalla (esim. seisoessa, kävellessä, istuessa), mikä olisi hyvin tärkeää. Viittaan tässä kirjoitukseeni "Selän kuntoutus Australian malli poikkeuksellisen tehokas!"

Jes. Tähän edelliseen viitaten kävin vielä katsomassa sitä tutkimusta, johon Lahtinen-Suopanki viittaa. Sen tutkimuksen voi siis lukea täältä: Liike- ja liikuntahoidon vaikuttavuus kroonisessa alaselkäkivussa.

Tässä siitä pari lainausta:
Näiden tutkimusten mukaan on voimakasta näyttöä siitä, että liikehoito on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin muut konservatiivisen hoidon muodot kroonisessa selkäkivussa. Tutkimuksissa liikehoidot olivat yleensä yksilöllisesti suunniteltu ja ohjattu. Liikehoitoihin sisältyi usein lihasvoimia tai vartalon lihasten stabiliteettia lisääviä harjoituksia. Liikehoidon lisäksi annettuun konservatiiviseen hoitoon sisältyi käyttäytymisterapiaa, manuaalista terapiaa, ohjetta pysytellä aktiivisena sekä selkätietouden jakamista. Neljässätoista tutkimuksessa, joista kaksi oli tasokasta, ei ollut eroa liikehoidon ja muun konservatiiviseen hoidon välillä.

Tuon lainauksen lopussa oleva lause, jonka tärkeimmän osan osan merkinnyt lihavoinnilla, kertoo mielestäni kaiken. Siinä todetaan, että liikehoidolla - eli sillä jumpalla - ei ole vaikuttavuudessa eroa muihin konservatiisiin hoitomuotoihin nähden. Toisin sanoen, ohjattu jumppa on näiden tutkimusten mukaan ollut yhtä "tehokasta" kuin "ohje pysytellä aktiivisena" tai "selkätietouden jakaminen".

Näissä tutkimuksissa ohjattu jumppa on siis ollut ihan yhtä tyhjän kanssa, jos hiukan tietoa ja neuvoja jakamalla päästään SAMAAN TULOKSEEN! :twisted: :twisted: :twisted:

On mielestäni lievästi sanottuna naurettavaa tällaisten tulosten jälkeen todeta, että "Katsauksen tekijöiden johtopäätöksenä on, että kroonisessa alaselkäkivussa liikehoidolla näyttää olevan jonkin verran kipua lievittävää ja toimintakykyä edistävää vaikutusta." :twisted: :twisted: :twisted:

Jotain on pahasti pielessä, jos suurinpiirtein valohoidolla päästään samaan tulokseen kuin jumpalla, ja sitten vielä todetaan että tämä jumppa "jonkin verran" lievittää kipua ja edistää toimintakykyä! Huh huh! Pitäisin vitsinä, jos en tietäisi paremmin...

Hiukan maalaisjärkeä käyttäen voi päätellä, että nuo tutkimuksissa käytetyt jumpat eivät ainakaan toimi. Jotain on siinä pielessä, jollei jumpalla päästä sen parempaan tulokseen kuin potilasta valistamalla selkäasioista. Muistuttaa aika paljon niistä tutkimuksista, joissa todetaan että 90 % akuutin alaselkäkivun tapauksista paranee 8 viikossa. Ja tulokset olivat täsmälleen samat riippumatta siitä, saiko potilas mitään hoitoa vai saiko konservatiivista hoitoa. Toisin sanoen aivan itsellään potilas parani aivan yhtä "tehokkaasti" kuin käytetyillä konservatiivisilla hoitomenetelmillä... :shock: :shock: :shock:
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Re: fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Touko 2009, 20:25

DirtyDeeds kirjoitti:Olipa mielenkiintoinen! :D Siellä oli aika tarkkaakin tilastotietoa yms. Aika lailla kohdallaan näytti ensilukemalta tiedot olevan

Onko susta nyt se G:n kirja, jossa tiedot on oikein ja sitten verrataan muita siihen tietoon? Ei ihan puolueeton tutkimuslähtökohta ü.

Luulisi Lahtinen-Suopankin olevan aika lailla ajantasalla, kun on tai on ainakin ollut Ortonin yksi johtavista fysioterapeuteista. Ja kiertelee konferensseissä/koulutuksissa ympäri mualimaa.

DirtyDeeds kirjoitti:Intensiivinen tarkoittaa ilmeisesti suht reipasta harjoittelua, ja lisäksi puhutaan lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksista. Tähän voisi kommentoida sen, että se saattaa vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä. Sen sijaan tutkimusten perusteella itse ongelmaan ja sen uusiutumiseen tuon tyyppinen kuntoutus ei vaikuta positiivisesti.

Nyt varmaan viittaat, että G:n referoimien tutkimusten perusteella. Luultavasti T L-S:llä on kanssa käsitys, joka pohjautuu tutkimuksiin. Ehkä näissä on koulukuntaeroja. Se kyllä kiinnostaa, että minkä ikäisiä on G:n kirjassa olevat tutkimukset ja viittaavatko ympäri maailmaa tehtäviin tutkimuksiinsa vai omiinsa. Noi jotka laitoit esille oli 1990-luvun puolivälistä. Vanhakin tutkimus voi olla ihan hyvä. Katsoin vain, että T L-S:llä näytti olevan aika uusia tutkimukset, joihin viittasi.

DirtyDeeds kirjoitti:
Näiden tutkimusten mukaan on voimakasta näyttöä siitä, että liikehoito on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin muut konservatiivisen hoidon muodot kroonisessa selkäkivussa. Tutkimuksissa liikehoidot olivat yleensä yksilöllisesti suunniteltu ja ohjattu. Liikehoitoihin sisältyi usein lihasvoimia tai vartalon lihasten stabiliteettia lisääviä harjoituksia. Liikehoidon lisäksi annettuun konservatiiviseen hoitoon sisältyi käyttäytymisterapiaa, manuaalista terapiaa, ohjetta pysytellä aktiivisena sekä selkätietouden jakamista. Neljässätoista tutkimuksessa, joista kaksi oli tasokasta, ei ollut eroa liikehoidon ja muun konservatiiviseen hoidon välillä.

Siinä todetaan, että liikehoidolla - eli sillä jumpalla - ei ole vaikuttavuudessa eroa muihin konservatiisiin hoitomuotoihin nähden. Toisin sanoen, ohjattu jumppa on näiden tutkimusten mukaan ollut yhtä "tehokasta" kuin "ohje pysytellä aktiivisena" tai "selkätietouden jakaminen".

Joo. Toi on kyllä tosi hullua. Sen perusteellahan fysioterapeutteja ei oikeastaan tarvita selän kuntoutukseen muuta kuin (toivottavasti) sen 10%:n osalta, jotka eivät toivu kivusta. Kyllä siinä vois tietenkin kysyä, että onko liikkeet oikeanlaisia, jos tulos on tuo. Toisaalta, tämä olis se 90%:n osuus, joilla kipu parani vai oliko. Eikö se olisikin tärkeintä tutkia mikä auttaa niitä, joilla kipu ei parane, onko siinä erilaisilla kuntoutumismenetelmillä eroa.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Re: fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Touko 2009, 20:38

DirtyDeeds kirjoitti:Tätä Australian mallia sen sijaan tutkimus tukee, ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia. Sen ovat muuten kehittäneet neljä australialaista fysioterapeuttia eli Carolyn Richardson, Julie Hides, Paul Hodges ja Gwen Jull.

Ootas nyt. Siis mikä tutkimus tukee?

DirtyDeeds kirjoitti:Enivei, mm. Jullin tutkimuksissa sekä niskan että selän osalta todetaan, että multifidukset toimivat matalalla teholla, joka aivan ilmeisesti liittyy siihen, että niiden pitää myös kestää pitkään tukiessaan rankaa koko päivän kaikissa erilaisissa askareissamme. Tämä matala taso on Jullin mukaan 10-20 % multifidusten maksimivoimasta, ja kuntoutusharjoittelun tulee hänen mukaansa tapahtua samalla matalalla tasolla. Lienee helppo arvata, että "intensiivinen lihaskuntoharjoittelu" tuskin tarkoittaa tätä... :shock: :evil: :shock:

Joo kuulostaa ettei tarkoittaisi, mutta...Orton kokemuksen mukaan harjoitteet eivät olleet kovia, joten en nyt tiedä onko niillä eri suhtautuminen niskan retkahdusvammojen kuntoutukseen vai mitä.

Onkohan nuo australian opit Suomessa kuinka käytössä. Ja onkohan samantyyppistä käsitystä/tutkimusta muuallakin kuin Austarliassa. Ainakin täällä on Maitland terapeutteja, joka on austarialaispohjainen hoitomenetelmä. Onko Maitland nyt sitten samaa kuin Jull ja McGill:n ideat hoidosta? Ja koulutetaanko OMT-terapeutit Suomessa minkä menetelmän mukaan. Luulisi, että jos Australialaiset saavat poikkeuksellisen hyviä tuloksia, niin heidän tapansa hoitaa olisi käytössä kaikkialla nykyaikana.

Se kanssa mietityttää, että onko syvien lihasten treenamiseen eri koulukuntia. Luin fysioterapialehdestä yhden tutkimuksen vastikään. Siinäkin ryhmässä lähes kaikki hyötyivät syvien lihasten harjoitteista, mutta hyöty ei poikennut voimaharjoittelua tehneistä. Nyt en tiedä olivatko kroonisia tapauksia.

DirtyDeeds kirjoitti: Professori McGill on sitä mieltä, että yksi suuri ongelma ja selittävä tekijä alaselkävaivojen huonoissa kuntoutustuloksissa on se, ettei suurimmassa osassa tapauksia ongelmien aiheuttajaa löydetä.

Tästä kyllä voi olla samaa mieltä.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Re: fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 21:27

fedja kirjoitti:
DirtyDeeds kirjoitti:Olipa mielenkiintoinen! :D Siellä oli aika tarkkaakin tilastotietoa yms. Aika lailla kohdallaan näytti ensilukemalta tiedot olevan

Onko susta nyt se G:n kirja, jossa tiedot on oikein ja sitten verrataan muita siihen tietoon? Ei ihan puolueeton tutkimuslähtökohta ü.

Hauska arvaus. Mutta väärin meni. Viittasin Rick Jemmetin kirjaan, tosin McGillinkin tulokset ja näkemykset on samansuuntaisia.

Ja sen verran G:tä sitten vielä puolustaisin, että on hyvä muistaa, etteivät hänen kirjassaan esittämät näkemykset perustu pelkästään hänen omiin tutkimuksiinsa, vaan isoon kasaan tieteellisiä tutkimuksia. Kirjan jokaisen yksittäisen kappaleen kohdalla tieteellisiä lähdeviitteitä on 2-3 sivua. Yhteensä lähdeviitteitä on 25 sivua G:n kirjassa, ja siellä on paljon viittauksia suomalaisiinkin tutkimustuloksiin.

Lisäksi on hyvä muistaa, että G on tehnyt tutkimuksiaan yhteistyössä akateemikkojen kanssa ympäri maailmaa. Muutamia kuuluisimpia ja arvostetuimpia yhteistyökumppaneita ovat Craig Liebenson, Vlad Janda, Nik Bogduk, Manohar Panjabi, Paul Hodges. Nämä olivat nimiä, jotka peräti allekirjoittanut tunnisti huippututkijoina ja -tiedemiehinä.

fedja kirjoitti:Luulisi Lahtinen-Suopankin olevan aika lailla ajantasalla, kun on tai on ainakin ollut Ortonin yksi johtavista fysioterapeuteista. Ja kiertelee konferensseissä/koulutuksissa ympäri mualimaa.

L-T varmaan onkin ajan tasalla, mutta viittasinkin hänen mainitsemaansa voimassaolevaan Käypä hoito -suositukseen. Sen suosituksen sisältö sen sijaan on pielessä, minkä näkee jo pelkästään siitä tutkimuksesta, johon L-T siinä viittasi. Ellei sitten olla tyytyväisiä kuntoutukseen, jonka "tehokkuus" on sama kuin valohoidolla?

fedja kirjoitti:
DirtyDeeds kirjoitti:Intensiivinen tarkoittaa ilmeisesti suht reipasta harjoittelua, ja lisäksi puhutaan lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksista. Tähän voisi kommentoida sen, että se saattaa vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä. Sen sijaan tutkimusten perusteella itse ongelmaan ja sen uusiutumiseen tuon tyyppinen kuntoutus ei vaikuta positiivisesti.

Nyt varmaan viittaat, että G:n referoimien tutkimusten perusteella. Luultavasti T L-S:llä on kanssa käsitys, joka pohjautuu tutkimuksiin. Ehkä näissä on koulukuntaeroja. Se kyllä kiinnostaa, että minkä ikäisiä on G:n kirjassa olevat tutkimukset ja viittaavatko ympäri maailmaa tehtäviin tutkimuksiinsa vai omiinsa. Noi jotka laitoit esille oli 1990-luvun puolivälistä. Vanhakin tutkimus voi olla ihan hyvä. Katsoin vain, että T L-S:llä näytti olevan aika uusia tutkimukset, joihin viittasi.

En viitannut G:n referoimiin tutkimuksiin. Lainaus Jemmetin kirjasta perinteisen kuntoutuksen toimivuudesta:
As the research discussed in the previous chapters made its way into medical journals and textbooks, other research detailing the success rates of traditional spinal rehabilitation methods was also published. The news has not been very satisfying from the perspective of the health care profession. Ninety percent of people with acute low back pain will have their pain resolve within eight weeks, regardless of the type of traditional treatment they receive, regardless of whether they are treated at all. Worse still, seventy percent of those who fully recover in eight weeks can expect to experience progressive episodes of low back pain in the future.

The research regarding our success with back pain is definitive. Traditional approaches to the problems associated with spinal pathology have been woefully ineffective at treating acute episodes of low back pain and in preventing future episodes of back pain.


Toinen lainaus tähän Australian malliin liittyen:
The study published in the journal Spine in 2001 evaluated the Australian approach to therapeutic spinal stabilization. The study demonstrated that patients with acute, first episode low back pain corrected the nervous system error which caused their multifidus and transversus abdominis to work poorly, fully restoring the proper size of their multifidus muscle.

Most importantly, the patients who were treated with the Australian approach were twelve times less likely to experience repeat back pain during the first year following their treatments. Over a three year follow-up period, the only spinal stabilization patients who reported any back pain where those who had sustained an entirely new traumatic injury.

Regarding the treatment of low back pain, success rates such as these are unheard of in the scientific literature. No other method of back pain treatment has ever been shown to be so completely successful at correcting the persistent problems that develop once the spine becomes injured and in preventing future episodes of back pain. While these results are certainly unique, no other approach to spinal rehabilitation has been based upon such a comprehensive understanding of spinal dysfunction and low back pain.

Tässä jälkimmäisessa Rick Jemmett viittaa ymmärtääkseni tähän tutkimukseen:


Hides JA, Richardson CA, Jull GA; Long-term effects of specific stabilizing exercises for first-episode low back pain, Spine 2001
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 15 Touko 2009, 21:59, muokattu yhteensä 1 kerran
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Re: fasettinivel lämpöpuudutus

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 21:51

fedja kirjoitti:Onkohan nuo australian opit Suomessa kuinka käytössä. Ja onkohan samantyyppistä käsitystä/tutkimusta muuallakin kuin Austarliassa. Ainakin täällä on Maitland terapeutteja, joka on austarialaispohjainen hoitomenetelmä. Onko Maitland nyt sitten samaa kuin Jull ja McGill:n ideat hoidosta? Ja koulutetaanko OMT-terapeutit Suomessa minkä menetelmän mukaan. Luulisi, että jos Australialaiset saavat poikkeuksellisen hyviä tuloksia, niin heidän tapansa hoitaa olisi käytössä kaikkialla nykyaikana.
Hyvä kysymys. Uskon, että ainakin yksittäisillä fyssareilla on tiedossa ja toivon mukaan käytössä. Ainakin tällä mun uudella OMT-fyssalta ymmärtääkseni on tää aussi-metodin tyyppinen lähestymistapa käytössä. Mutta Käypä hoito -suosituksissa tästä ei oo näemmä kuultukaan. Ja sinne kaikki näyttää tulevan 10 vuotta jälkijunassa. Ja Käypä hoito -suositukset on ne, mitä virallisesti lääkäreidenkin pitäis noudattaa. Sinnehän manipulaatiosuosituksetkin tulivat vasta viime vuonna, kun lääkärit olivat Suomessa ainakin kymmenisen vuotta niitä kovin vastustaneet. Lääkärikunnan virallinen näkemyshän on viime vuosiin saakka ollut suurin piirtein se, että "manipulaatiohoidot ovat humpuukia"...

Maitland on ymmärtääkseni enemmänkin hoitoideologia. En tiedä, mitä kaikkea se pitää sisällään, mutta sitä päivitetään jatkuvasti uuden tiedon myötä. Eli voi hyvinkin olla, että siellä käytetään myös tätä menetelmää.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 22:45

Siinä Lahtinen-Suopankin esitelmässä oli esitelty erilaisia kuntouttamismalleja, ja yksi niistä oli tämä:
Motorisen kontrollin malli
Liikkeen- ja motorisen kontrollin häiriöt esiintyvät kivun yhteydessä ( Hodges&Moseley 2003, Van-Dieen ym 2003)
Adaptive suojaava muuttunut motoriikka kivun myötä (Hall&Elvey 1999, Elvey&O´Sullivan 2004)
Stressi, pelko, ahdistus, somatisaatio muuttavat myös motoriikkaa (Frymoyer ym 1985, Hodges&Moseley 2003)
Näyttöä on kroonisten alaselkäkipujen yhteydessä mal-adaptive= mukautumattomasta liike- ja motorisesta kontrollista, joka johtaa kudosten jatkuvaan epänormaaliin kuormittumiseen ja mekaaniseen kipuun (Burnett ym2004, Dankaerts ym 2005, O´Sullivan ym 2005)
Akuutin selkäkivun jälkeen (kun kudokset jo normaalisti olisivat parantuneet) esim välttäminen ylläpitää poikkeavan mekaanisen kuormituksen ja nosiseptiivisen herkistymisen johtaen krooniseen kipuun

Ymmärtääkseni tässä viitataan siihen Australian malliin. Toi Paul Hodges on yksi mallin kehittäjistä. Tästä motorisen kontrollin / Australian mallista on päivitetty versio periaatteineen ja tutkimustuloksineen tässä kirjassa vuodelta 2004:

Therapeutic Exercise for Lumbopelvic Stabilization: A Motor Control Approach for the Treatment and Prevention of Low Back Pain
Kuva


Tota kirjaa olen myäs parhaillaan lukemassa. Kirjan ekassa versiossa on ollut mukana myös professori Gwen Jull, joka siis on yksi mallin alkuperäisistä kehittäjistä...
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 09 Tammi 2011, 13:49, muokattu yhteensä 2 kertaa
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Jull, McGill, Jemmet

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Touko 2009, 22:47

Ok. Eli nyt on sitten nimet Jull, McGill ja Jemmet. Jull oli aussi. Onko tuo MG myös ja kuka tää heppu Jemmet on? Jakavatko nämä heput nyt saman käsityksen kuntoutuksesta?

Onko sun aussilaiseksi kutsuma kuntoutustapa Jullin kehittelemä?

Luulisi, ettei T L-S:n kuntoutusmetodit paljon poikkea Käypä Hoito -suosituksesta, jos kerran sitä refereroi, but who knows. Eikä esitä poikkeavaa kantaa.

Sitä kyllä ihmettelen, että jos se on huippumetodi tuo aussilainen, niin miksi se ei ole jo käytössä täällä laajemmin, kun tiedemaailmassa yleensä tieto siirtyy kohtuullisen nopeasti. Monesti on vielä niin, että sama asia "keksitään" muutamassa paikassa yhtäaikaa toisistaan tietämättä. (Nykyään kyllä on aika hankala olla tietämättä mitä muualla tehdään) . Ja varsinkin jos saadaan poikkeavan hyviä tuloksia, niin luulisi niiden konferenssien kautta siirtyvän nopeastikin Suomeen ainakin käytäntöön ja vähintään Ortonille ja Käpylään.
Viimeksi muokannut fedja päivämäärä 15 Touko 2009, 23:04, muokattu yhteensä 1 kerran
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja fedja » 15 Touko 2009, 22:56

Juu. Tää on tällaista debaatti-keskustelua. Aika paljon viittaat tutkimuksiin ja tieteellisiin lähteisiin, niin silloin sitä asettaa alttiiksi itsensä tieteelliselle keskustelulle ja debaatille. Ja mää haastan sua, kuten olet huomannut.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu - (Selkävammat ja selkävaivat + Muut sairaudet)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron