Niskaleikkaukseen 2 viikkoa

Fysioterapia - Manipulaatiohoidot - Muu kuntoutus - Kirurgia - Lääkkeet - Luontaishoidot - Elmotinin fysioterapiavinkit

Niskaleikkaukseen 2 viikkoa

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 05 Marras 2009, 10:04

Tunnelma vähän jännittynyt :roll:
Eli 18 päivä kuluvaa kuukautta olis leikkaus Vammalan aluesairaalassa.
Työnantajan ja lääkärin kanssa pidettiin tiistaina palaveri ja alustava suunnitelma on se että aloittaisin työkokeilulla 4.1.2010 kevyemmissä hommissa ja vajaalla päivällä jos kaikki menee suunnitellusti,hakemus menossa vakuutusyhtö Varmaan.Toivotaan että tulee myönteinen päätös,lääkäri puhui kyllä että ovat aika suopeasti suhtautunut näihin ja jos jostain syystä hylkäisivät hakemuksen niin sitten vaihtoetona osittainen sairauspäiväraha.
Hirvee hinku töihin,ja varsinkin sinne omalle alueelle mutta täytyy malttaa itsensä että saa toipua sitten rauhassa leikkauksen jälkeen.
Mitä te muut leikatut ootte käytännössä pystyneet tekemään kotiuduttuanne leikkauksesta,siis ihan kotona tehtäviä juttuja?
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 08 Marras 2009, 21:12

Moi! Sorry, että on jäänyt vastaamatta.

Mulla ei muistaakseni niska aiheuttanut mainittavia rajoitteita leikkauksen jälkeen. Siitä nyt on tosin jo 10 vuotta, joten ehkä en enää ihan kaikkea muista.

Luepa noita Vaivaisakan ja Brokebackin kirjoituksia, niissä ovat kertoneet myös miten heti leikkauksen jälkeen on mennyt. Muistaakseni Vaivaisakalla oli muutaman viikon reiluja niskakipuja leikkauksen jälkeen, mulla sitten taas ei ollut minkäänlaisia. Eli aika lailla se tuntuu vaihtelevan...
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 09 Marras 2009, 09:34

Moron DD

Olenkin nyt lueskellut noita leikkaustarinoita,ja saanut vähän kuvaa että mistä kyse.
Ja tuo toipuminen ja leikkauksen jälkeinen olotila tosiaan taitaa olla yksilöllistä.
Mulla appiukko tulee hakemaan leikkausta seuraavana päivänä jos siis kaikki ok ja päästävät mut pois,mietityttää hiukan tuo autossa reilun tunnin istuminen tänne Tampereelle kun nytkin tuskasta istua autossa kun paikat puutuu ja kipeytyy vartissa.
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 09 Marras 2009, 11:47

Laitapa kuule etupenkki niin vaakatasoon kuin mahdollista ja joillain vaatteilla tuet vielä niskan, niin saat matkustaa vaakatasossa sen pätkän. Veikkaisin, että auttaa!
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 19 Marras 2009, 14:51

Leikkaus takana,meni suunnitellusti ja nyt kotona toipumassa.Palailen astialle myöhemmin kertomaan kokemuksia.
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 19 Marras 2009, 17:01

mixuliini-79 kirjoitti:Leikkaus takana,meni suunnitellusti ja nyt kotona toipumassa.Palailen astialle myöhemmin kertomaan kokemuksia.

Se on kiva kuulla! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jatkoraportointia... :D :P :D
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 21 Marras 2009, 15:58

Elikkäs vähän omia kokemuksia leikkauksesta.
Leikkausta edeltävänä iltana tunnelmat oli ihan ok,jokseenkin sitä vaan kuunteli itseään ja särkyjään että olenkohan nyt tarpeeksi kipeä varmasti että tämä leikkaus välttämätön,kai sitä jonkinverran sitten asiaa jänisti :roll:

Keskiviikko aamuna kello herätti puol viisi,olin omasta mielestäni nukkunut loistavasti yön enkä juuri kelaillut asiaa nukkumaan mennessä.
Matkaan startattiin ennen kuutta miehen ja tytön kanssa joka jatkoi uniaan autossa.

Perillä oltiin vammalan aluesairaalalla parikyt vailla seitsemän,reippaasti huikkasin heipat kotiväelle ja suunnistin päiväkirurgiselle osastolle.Siellä oli vastassa toimistotyöntekijä joka tarkisti henkilötiedot ja pyysi odotustilaan odottelemaan.

Hetken odotettuani tuli toinenkin potilas odottelemaan,oli tulossa olkapääleikkaukseen jo toistamiseen ja oli pääsemässä kotiin samana päivänä.Kyllähän se ihan mukavaa oli jutella jonkun kanssa,ei ihan omiin mietteisiinsä uppotunut sitten.

Seuraavaksi tultiin labrasta ottamaan verta ja heti sen jälkeen tuli hoitaja hakemaan leikkausosatolle jossa näytti kaapin minne omat vaatteet ja näytti mitä puetaan päälle,samperin tukisukat mitä ei meinannut millään saada päälle,aikani tapeltuani niiden kanssa olin "valmis" ja suuntasin pukuhuoneesta tämän aikasemman hoitajan luokse tiskille joka mittaili verenpainetta ja kyseli kysymyksiä lääkkeista ja syömisistä ym.Sitten suuntasin odotustilaan odottelemaan johon tuli myös tämä aikasempi mieshelkilö ja juteltiin pieni hetki ja sitten kirurgi pyyhels ovesta sisään kiireisen näköisenä,oli ilmeisesti tampereen suunnalta itsekkin ajanut aamusella,oli mun käsittääkseni taysin lääkäreitä.Mentiin odotushuoneen vieresssä olevaan huoneeseen jossa lääkäri kyseli tän hetkistä vointia ja kertoi hiukan leikkauksesta ja riskeistä.

Seuraavaksi sitten alettiin suuntaamaan leikkausaliin kun anestesia lääkäri ilmoitti että verikokeet joissa maanantaina oli omalla terveys asemalla käyny antamassa niin tulokset oli hukassa eikä tämä aamuinenkaan verikoe mikä otettiin tullessa ole valmistunut,että mitäs nyt?Lääkäri ilmoitti että mennään saliin vaan että onko teillä mitään varalle ja kuulemma pari litraa oli o verta varalla mutta anestesialääkäri mulle kertoi että eivät ole vielä kertaakaan niitä tarvinnut näissä leikkauksissa mutta on sellanen varotoimi kaikenvaralta,sen enempää en asiaa kerennyt itse miettimään ja murehtimaan mutta kerkesin mielessäni kelata ajatuksen että ei ihme kun meidän arvauskeskuksesta kyse että ei löydä verikoiden tuloksetkaan perille.

Eli tää kaikki tähän mennessä tapahtunut oli tapahtunut noin tunnin sisällä,eli kaikki tapahtui vauhdilla ja toisaalta hyvä että ei kerennyt edes jännittämään.

Jatkuu....
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 21 Marras 2009, 16:26

Kello tais olla jotakuinkin varttia yli kahdeksan kun astelin saliin ja pyydettiin nousemaan pöydälle,pyysin portaita avuksi koska se oli niin korkealla,asettelin pääni pehmeään muottiin ja jalkani koukkuun tyynyjen päälle ja olo oli ihan mukava siellä lämmitettyjen vällyjen alla,vaikka hoitajan mielestä jännitys musta näkyi olin mielestäni itse suht rauhallinen.Sitten annettiin maskilla happea että saatiin happivarastot täyteen ennen nukutusta.Jokin pistävä (tarranauha?? ) laitettiin otsaan ja käteen alettiin tippaa tunkea.Pari sekunttia kerkesin panikoida kun nukutusaine kirveli käteen niin pirusti mutta sitten vintti pimeni.

Seuraava havainto heräämössä ja heti kyselin että paljon kello ja tokaisin vielä perään että olipa hölmö kysymys mutta kuulemma aika moni kyselee kelloa ensimmäisenä herätessään,kello oli pikkasen yli kymmenen.Hoitaja siellä heräämössä sitten heti kyseli kipujen perään asteikolla yhdestä kymmeneen ja ilmoitin että kuusi,mikä sikäli oli ihan kohtuullinen koska lähtötilanne ennen leikkausta oli kahdeksikon pintaan.Tipasta sitten alitettiin lääkettä vähän välein kunnes päästiin kipuasteikolla ykköseen.

Jano oli ihan tolkuton ja jotain suihketta kävivät suihkuttamassa suuhun mutta vettä kuulemma en vielä saisi.Jotain juttelin hoitajan kanssa leikkauksista ja yms. mutta enään en muista mistä juteltiin.
Vähän väliä torkahtelin siinä ja heräilin kun verenmainemittari mittasi tasasin väliajoin verenpainetta ja happinaamari käytiin välillä tunkemassa suun eteen kun happiarvot heitteli pikkasen.Jossain välissä lääkäri (ei leikannut lääkäri ) kävi kyselemässä vointia ja tokaisi että sullahan ääni kulkee ihan normaalista,se tosiaan kulki ihan normaalisti eli olin välttänyt äänenkäheyden.
Vihdoin sain vettäkin mutta juuri kun pillistä sen huikan sai imastua niin sekin ilo vietiin ja toppuuteltiin että kohta sitten lisää,siis se jano oli ihan tolkuton :?
Itse olin erittäinen tyytyväinen olooni,ei oksettanut ym. mitä oli pelännyt etukäteen pikkasen.

Ennen yhtä sain anestesialääkäriltä luvan siirtyä vuodeosastolle ja kaksi hoitajaa minut heräämöstä hakivat ja tavarani säilytyskaapista lähti matkaan myös.
Pääsin huoneeseen jossa oli yksi potilas minun lisäkseni,oli ollut hiukan erityyppisessä leikkauksessa samaisena aamuna.
Pari kertaa hoitajat siinä kävivät,nyt lääkkeet annettiin tabletteina ja vaihdettiin sairaalakaapu sairaala housuihin ja paitaan,tukisukkia en saanut vielä poistaa,mutta sainpas ihan omaan nokkamukiin kokonaisen mukillisen vettä,olin tyytyväinen siihen :D

jatkuu....
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 21 Marras 2009, 17:19

Hei hieno Mixuliini, että kaikki on mennyt hyvin. :) Odotellaaan innolla jatkoa, jahka sellaisen aika on. Kaikkea hyvää ja toipumisia! .
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 22 Marras 2009, 11:12

Terve taas ja kiitoksia tahdonvoimaa,toipuminen lähtenyt kivasti sujumaan :D

Tarinan jatkoa.

Siellä osastolla sitten makoilin sängyllä ja yritin hyvää asentoa löytää,niskassa selvästi kyllä oli jomotusta ja leikkaushaavaa kiristi mutta olo oli kohtuullinen mistä itsekkin yllätyin.
Ensimmäiset tunnit tosiaan meni niin että yritin lueskella mukaan ottamaani kirjaa ja aina kun sain rivin luettua simahdin,kelloa katselin seinällä ja ajattelin että kohta varmaa uskaltautuu alkaa soittelemaan miehelle.
Oliskohan ollut neljän jälkeen kun haistoin että taitaa olla ruoka aika ja mulla olikin ihan järkky nälkä ja ainoa ajatus oli päässä että antaakohan ne mulle ruokaa jo ja sainkin eteeni kalasoppaa ja ruisleipää ja kiisseliä.
Yritin nousta istumaasentoon ja hetken vääntämisen jälkeen se onnistuikin ja pääsin maistelemaan herkkuateriaani.Siinä istuessa se huono olo sitten iski ja välistä oli pakko mennä makoilemaan takaisin mutta nälkä oli niin karmiva että sitkeesti söin sen ruokani.

Ruoan jälkeen alko oloni sen verran kohentua että soitin miehelleni joka oli iloisesti yllättynyt että kuullostin niin pirteätä,sovittiin hakemista seuraavalle päivälle.Tyttö ei äitin kanssa juttusille suostunut,oliko lienee ottanut nokkiinsa että kehtaa olla pois kotoota :lol:

Seuraavien lääkkeiden aikaan sitten kyselin tukisukkien kohtaloa sain luvan poistaa ne sillä ehdolla että liikuttelisin jalkojani mahdollisimman paljon.
Sitten iski vessa hätä ja pohdin kuinka lähtisin suuntaamaan vessaan.Otin tippapullon käteeni ja nousin ylös ja suunnistin vessaan,samassa kurkistin peiliin ja totesin että on sitä joskus paremmaltakin näytetty mutta vessassa käynti sujui hyvin,pikkasen vippasi päästä ja huono olo meinasi yllättää.Kömmin takaisin sänkyyn.

Tippa kiristi ja kirveli kädellä ja se otettiinkin sitten pois kun olin saanut jo syötyäkkin,kanyylin jättivät tosin varalta käteen.Lisää torkahtelua ja havahtumista tässä välissä.
Kälylle laitoin viestiä kun kyseli kuulumisia ja anopin kanssa juttelin illasta joka tais olla enemmän tressaantunut tästä tilanteesta kuin minä itse :roll:
Iltapalalla maistui leipä ja jogurtti,olin yllättynyt että pystyin syömään niin hyvin,toki kurkussa oli kiristyksen ja palan tunnetta ja niellessä teki hiukan kipeää mutta nälkä voitti.

Kuvittelin että yö menisi yhtä mukavasti torkahdellen mutta heräsin vähän väliä eikä väsymyksestä tietoakaan,aamuyöstä jo odottelin että koskahan seuraava lääke tulisi,olisin varmaa yököltä saanut extraakin mutta päätin odotella aamuun.
Aamulla kyseltiin vointia ja annettiin lääkkeet ja sain aamupalaa.Aamupalan jälkeen ilmoitin halukkuuteni suihkuun menosta ja poistivat kanyylin ja sain suhkuteltua itsekseni,olo piristy ja hoitaja ilmoitti että voitkin laittaa omat vaatteet pesun jälkeen että lääkäri kohta kiertää ja pääset kotiin.
Aamu olikin sitten odottelua.Osaston lääkäri kiersi ja halusi nähdä että liikkuuko kädet ja jalat ja sanoi että paperit oli kirjoitettu valmiiksi jo eilen koska kaularankaleikkauksia tekevät lääkärit ei tänään paikalla,ovat vaan tiistaisin ja keskiviikkoisin tekemässä kyseisiä leikkauksia.Fysioterapeutti kävi vielä läpi asiat mitä sain ja mitä en saanut tehdä ja näytti jumppaliikkeitä sitten sain paperit ja luvan lähteä kotiin,kello taisi olla puoli yksitoista kun soitin miehelle ja ilmoitin että odottelen kahviossa,oli kiire päästä pois :D Kahviossa join kahvia ja odottelin,uloskin kerkesin jo köpöttelemään kun viimein mies ja tyttö ajoi parkkipaikalle.Kahden tyynyn avustuksella kotimatka sujui ihan kivasti.

Nyt sitten tosiaan toipumassa kotona ja kaikki mennyt kivasti,niska tietysti väsyvä ja särkevä ja öisin paikat kipeytyy ja asennon hakeminen hankalaa mutta suht vähillä lääkkeillä mielestäni pärjännyt,olen päivittäin syönyt noin 1-2 panacodia ja 1-3 ibumaxia.Tyttö aamusin tarkistaa onko leikkaushaava vielä tallella,tietää että äitistä ei painijakaveriksi vielä :D
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 22 Marras 2009, 20:05

Kappas! Kiitos kuulumisista. :) Niitähän tuli nopeasti, eli kunto lienee hyvä. Great! Ei muuta kuin paranemisia ja tsemppiä kuntoutukseen edelleen! Maltti on valttia. Ja on se hyvä, että pikkuapulainen, joka tarkastaa haavan, vaikkei painikaveriks vielä äitee kelpaakaan. ;)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 22 Marras 2009, 20:11

mixuliini-79 kirjoitti:Nyt sitten tosiaan toipumassa kotona ja kaikki mennyt kivasti,niska tietysti väsyvä ja särkevä ja öisin paikat kipeytyy ja asennon hakeminen hankalaa mutta suht vähillä lääkkeillä mielestäni pärjännyt,olen päivittäin syönyt noin 1-2 panacodia ja 1-3 ibumaxia.Tyttö aamusin tarkistaa onko leikkaushaava vielä tallella,tietää että äitistä ei painijakaveriksi vielä :D


Muuten, onhan sinulla kunnollinen tyyny? Monesti paras on pehmeä höyhentyyny, jossa ei ole mitään erityisiä muotoiluita. Toki tämä on yksilöllistä, mutta oma fyssarini suosittelee höyhentyynyä. Joutsenelta ainakin löytyy erinomainen tyyny, maksaa muistaakseni 100 euroa Stockmannilla. On kyllä hintansa arvoinen. Samoin pehmeä vaahtomuovipatja saattaa auttaa aluksi asennon löytämiseen. Itse laitan aina peiton kaksinkerroin alleni, kun niska on tosi huonona. Ehkä noista on apua, ehkä ei. Joissain tapauksissa myös sängyn päänpuoleisen päädyn nostaminen esim. 5 senttiä jalkopäätä korkeammalle saattaa auttaa. En tiedä mihin perustuu, mutta ainakin toimi joskus muinoin itselläni. :)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja mixuliini-79 » 23 Marras 2009, 14:06

Moron tahdonvoimaa :D

Toipuminen tosiaan hienosti lähtenyt käyntiin ja vointi hyvä.
Maltti tosiaan valttia,tää tekemättömyys on aika puuta mutta olen keksinyt vaihtoehtosia tekemisiä esimerkiksi kävely että ei menis ihan rapakuntoon kun tarttis niitä töitäkin kuitenkin kokeilla tehdä tulevaisuudessa.

Tyynyä en vielä ole hankkinut mutta sekin listalla,sänky ja patjat meillä menikin uusiksi nyt näiden vaivojeni kautta,mahdollisimman matalalla tyynyllä nyt koittanut nukkua kun vanha huono tapa oli kerätä kaikki huushollin tyynyt niskan alle,ei ihme että välilevyt tykännyt kyttyrää :shock:
Kiitos vinkeistä ja tosiaan tuohon tyyny asiaan pitäis perehtyä ja satsata kunnon tyynyyn.
Avatar
mixuliini-79
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 38
Liittynyt: 18 Syys 2009, 19:09
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 23 Marras 2009, 15:35

mixuliini-79 kirjoitti:Moron tahdonvoimaa :D

Toipuminen tosiaan hienosti lähtenyt käyntiin ja vointi hyvä.
Maltti tosiaan valttia,tää tekemättömyys on aika puuta mutta olen keksinyt vaihtoehtosia tekemisiä esimerkiksi kävely että ei menis ihan rapakuntoon kun tarttis niitä töitäkin kuitenkin kokeilla tehdä tulevaisuudessa.

Tyynyä en vielä ole hankkinut mutta sekin listalla,sänky ja patjat meillä menikin uusiksi nyt näiden vaivojeni kautta,mahdollisimman matalalla tyynyllä nyt koittanut nukkua kun vanha huono tapa oli kerätä kaikki huushollin tyynyt niskan alle,ei ihme että välilevyt tykännyt kyttyrää :shock:
Kiitos vinkeistä ja tosiaan tuohon tyyny asiaan pitäis perehtyä ja satsata kunnon tyynyyn.


Juuh, eipä kestä. Eihän kaikki kaikille sovi, mutta ehkä joistain vinkeistä pystyy sitten poimimaan omat suosikit. :) Ja vesikävely on erinomainen vaihtoehto myös, kun haava sallii! Samoin kuulemma steppilaudalle nousut, mutta siinäkin hyvät kengät jalassa. Itse pidän sisälläkin hyviä kenkiä, mikä on auttanut merkittävästi mm. kipujen kanssa. Tsemppiä proggikseen ja kyllä sinne töihin vielä ehtii kyllästymiseen asti! ;)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere


Paluu Hoidot ja kuntoutus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa