Kaularankaleikkaus takana

Fysioterapia - Manipulaatiohoidot - Muu kuntoutus - Kirurgia - Lääkkeet - Luontaishoidot - Elmotinin fysioterapiavinkit

Kaularankaleikkaus takana

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 29 Touko 2009, 22:11

Eilen leikattin ja nyt kotona.
Olipa sellainen höyhennys, että jos olisin etukäteen tiennyt, olisinkohan mennytkään. :?

Nieleminen hankalaa ja kuristava tunne kurkussa. Toisaalta eihän leikkauksestakaan ole aikaa kuin reilu vuorokausi.

Kirjoitan tarkemman selonteon jahka tästä tokenen. Brokebackin kuulumisia odottelen myös.
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 29 Touko 2009, 23:03

Hienoa! Koska kaikesta päätellen homma meni hyvin, kun nyt olet jo kotiutunut!

Joo, muakin aikanaan varoitettiin, että voi olla nielemisongelmia yms. alkuun. Mulla niitä nyt ei ollut, mutta sen ei tosiaan pitäis olla vaarallista, vaikka ikävää tietysti onkin. Jes, toivu rauhassa. Mukava kuulla elonmerkkejä sinustakin! :D :D :D

Brokebackista kuulin viimeksi leikkauspäivän aamuna ja kaikki oli ok. Hän oli tietoinen myös sinusta! Eli eiköhän sieltäkin suunnasta piakkoin kuulu...
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 30 Touko 2009, 10:27

Aloitan tähän nyt kirjoittamaan leikkauskertomustani sitä mukaa kun jaksan.


Vaivaisakan kaularankaleikkaus 28.5.2009 TYKS

Ilmoittauduin aamulla 7:00 osastolla. Minulle näytettiin huoneeni, tuotiin sairaalavaatteet ja kerrottiin hieman päivän ohjelmasta. Fysioterapeutti kävi kertomassa leikkauksen jälkeisistä hengitysharjoituksista ja sänkyjumpasta ja labrahoitaja piipahti imaisemassa pari putkiloa verta.

Jossain vaiheessa saapui paikalle myös itse lääkäri, joka kävi läpi leikkauksen kulun; etukautta poistetaan vioittunut välilevy ja paikalle sorvataan titaaninen implantti. Leikkauksen riskeistä kerrottiin myös: riskejä on vähän. Kaularankaleikkaukseen ei ole kukaan koskaan kuollut ja ainoastaan yksi neliraajahalvaantunut 1980-luvulla, eikä tämäkään Suomessa ja noista ajoista leikkaustekniikka on tietysti parantunut huimasti.

Sitten taas odoteltiin. Kaveri naapurisängystä lähti leikkuriin heti aamutuimaan ja minä jäin odottelemaan.

Odotus meinasikin koitua turmiokseni. Olin ollut syömättä ja juomatta edellisestä illasta 22.00 alkaen ja kello lähestyi uhkaavasti jo puolta päivää. Sairastan migreeniä ja paastopa laukaisikin minulla elämäni kohtauksen. Juuri kun saliin lähdettiin, aloin oksennella.

Salihenkilökunta totesi, että on terveellisempää oksennella hereillä kuin nukutuksessa. Pääsin ravintotippaan, sain pahoinvointilääkettä ja pääsin potemaan migreenihorkkaani lämpöpeiton alle toviksi. Kun olo hieman helpotti, jatkui matka salin toimenpidepöydälle ja kauheasti ei siinä henkilökunnan kanssa jutusteltu kun uni tuli ja taju lähti.

Leikkaus oli kestänyt useamman tunnin, sillä vasta kolmas implantti oli pysynyt paikollaan. Kokeilivat siis montaa eri kokoa.

Seuraavan kerran minulla on havaintoja klo 17.00. Olen tuolloin lähettänyt tekstiviestin onnistuneesta leikkauksesta vanhemmilleni ja puhunut miehenikin kanssa puhelimessa, mutta näitä on muista, näen vain puhelutiedot.

N. klo 18.00 heräsin enemmän tälle maailmalle ja totesin a) olevani hengissä" ja b) olevan hieman siipeeni saanut. Letkuja ja putkia meni joka suuntaan, sängystä ei saanut nousta ja kurkku ja rintakehä ta-jut-to-man kipeät.

Jatkuu myöhemmin ...
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 30 Touko 2009, 12:45

Jatkuu ...

Leikkauksen jälkeen oli ehdoton kielto nousta sängystä. Jalkeille pääsin vasta seuraavana päivänä. Täytyy todeta, että tuo paikoillaan pysyminen oli minulle aika vaativaa.

Niskalle en meinannut löytää mitenkään hyvää asentoa, joten möyhennin petaukseni niin, että lakanat ja peitot olivat ympärilläni kuin muumiolla. Lisäksi onnistuin sählämään haavan dreeniputken kahteen kappaleeseen.

Ihmettelin kun selkäni alla tuntui märältä. Kohottauduin ja havaitsin, että tyyny ja lakanat olivat veressä. Löysin viereltäni putken pään ja koska olin kipulääkkeistä aivan pihalla, ihmettelin maailman menoa putki kourassa.

Onneksi huoneeseen tuli samaan aikaan hoitaja joka tajusi, että olin rassautunut niin paljon, että dreeniputki on kahtena kappaleena. Sain kovan komennon pysyä enempiä hillumatta sängyssä.

Yöllä sain kipulääkettä lihakseen lukuisia kertoja.

Lopulta tuli aamu. Aamiaiseksi sain hieman ravintoliuosta suoneen, antibioottia tippana ja sen jälkeen vapauduin letkuista ja lähdin fysioterapeutin kanssa kävelyä harjoittelemaan.

Iltapäivistä todettiin, että kaikki oli sikäli kunnossa, että voisin lähteä kotiin. Sairauslomaa näin alkuun 2 kk ja kontrolli sitten jossain vaiheessa + kaularankaröntgen jotta nähdään että implantti on pysynyt paikoillaan ja luutuminen tapahtunut odotusten mukaisesti.
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 30 Touko 2009, 13:27

Vaivaisakka kirjoitti:N. klo 18.00 heräsin enemmän tälle maailmalle ja totesin a) olevani hengissä" ja b) olevan hieman siipeeni saanut. Letkuja ja putkia meni joka suuntaan, sängystä ei saanut nousta ja kurkku ja rintakehä ta-jut-to-man kipeät.

Mielenkiintoista tarinaa. Tosta rintakehän kipeydestä piti kysymäni, että sekö sulla tuli leikkauksen myötä? Eli ennen sitä sulla ei sitten ollut rintakehä kireä tai kipeä?

Mullahan oli rintakehän alueella aivan mieletön kiristys ja puristus jo ennen leikkausta. Ymmärtääkseni kaularangan välilevyvaiva aiheuttaa kovan suojajännityksen selän puolelle 10-15 cm vammakohdan alapuolelle. Mulla se ilmeisesti aiheutti sen järjettömän kiristyksen, ennen leikkausta alkoi tosiaan tuntua, että jos se vielä lisääntyy se kiristys niin pian ei pysty hengittämään.

Ja kun kylkiluut kiinnittyy rintarankaan, niin ilmeisesti se rintarangan tienoilla ollut kiristys mulla aiheutti myös sen järjettömän kovan kiristyksen tunteen myös syvälle rintakehään. Eli kiinnostaa, onko sulla samasta kysymys vai onko sulla rintakehä jostain muusta syystä kipeä? Sanoivatko lääkärit siitä mitään?

Mullahan se kiristys rintakehässä pysyi toista vuotta leikkauksen jälkeen, eikä kiropraktinen käsittelykään siihen vaikuttanut mainittavasti. Sen sijaan kun sattumalta ajauduin klassisen osteopaatin käsiteltäväksi, se alkoi muutamassa kuukaudessa hellittää ja hävitä. Nämä klassiset osteopaatithan puhuvat paljon "kalvojen pehmittämisestä", ilmeisesti tarkoittavat ainakin lihaskalvoja, jolleivat muitakin kalvoja. Joka tapauksessa mulla klassinen osteopatia poisti ne kireydet, joten sen takia monesti kehunkin ihmisille klassista osteopatiaa. Toinen asia, mihin mulla osteopatia auttoi, oli epämukava ja kivulias kyljellään makaaminen. Kyljellään en oikein voinut silloin olla, koska olo siinä asennossa oli niin tukala. Sekin poistui muutamassa kuukaudessa osteopaattisen pehmittelyn myötä.

Sulla sitten, Vaivaisakka, tuntui aikamoiset kivut siitä leikkauksesta jäävän. Mä olin sillä lailla onnekas, ettei mulle tullut leikkauskipuja muistaakseni ollenkaan. Kiinnostaakin, että minkälaisen kotilääkityksen ne sulle määräs ja milloin leikkaussärkyjen pitäis alkaa helpottaa?
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 30 Touko 2009, 14:39

Olen kävellyt kyynärsauvoilla neljä viikkoa ennen leikkausta koska minulta leikattiin huhtikuussa nilkan rustovaurio. Että varmaan siksikin on joka paikka aivan jumissa. Uskon, että kiristys voi johtua osin siitäkin.

Nyt kun olen hieman päässyt pyörittelemään hartioita ja verenkierto on elpynyt, alkaa pahin puristus hellittää. Tuo nielemiskipu on kuitenkin vielä jäljellä ja tietysti haavakohta on arka ja pikkuisen turvoksissa.

Sain aika surkean lääkityksen, mutta osastolla oli kotiuttamisvaiheessa aika sählinkiä, joten en jaksanut vääntää resepteistä. Lääkitys on Buranaa (en voi syödä refluksivaivojen vuoksi edes vatsasuojalääkkeen kanssa) ja paracetamolia, joka on minulle aivan yhtä tyhjän kanssa. Olenhan kärsinyt vaivasta jo lähes 10 vuotta, ja viimeiset vuodet elänyt Tramalilla ja vähän tykymmilläkin lääkkeillä. Onneksi minulla on kotona Tramalia ja varmasti saan sitä omalääkäriltä lisääkin.

Surkea tuo lääkitys on senkin vuoksi, että leikkaava lääkäri nimenomaan sanoi, että koska minun kohdalla hermo on ollut niin jumalattoman kauan pinteessä voi mennä kuukausitolkullakin ennen kuin kivut helpottavat ja hermo tottuu siihen, että sillä onkin nyt tilaa. Eli missään tapauksessa en voi pitää todennäköisenä, että selviäisin paracetamolilla.

Enkä ala enää kitumaan liian vähillä lääkityksillä. Sitä urheilua tuli harrasteltua aikoinaan tarpeeksi kauan, enkä saavuttanut sillä mitään muuta kuin turhia kivulaita päiviä ja heikentynyttä elämänlaatua.

No, jos kivut eivät pikkuhiljaa tästä helpota lähden reseptinhakumatkalle.

Suomihan on kivunlievityksen kehitysmaa. Täällähän pelätään joka tilanteessa sitä, että kipupotilaat ovat nurkilla ostelemassa ja kaupittelemassa. Kipu ilmeisesti jalostaa? :roll:
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 31 Touko 2009, 00:10

Vaivaisakka kirjoitti:Suomihan on kivunlievityksen kehitysmaa. Täällähän pelätään joka tilanteessa sitä, että kipupotilaat ovat nurkilla ostelemassa ja kaupittelemassa. Kipu ilmeisesti jalostaa? :roll:

No, tosta olen kanssasi ihan samaa mieltä. Liian varovaisia täällä ollaan siinä, eikä uskalleta hoitaa kipuja. Pelätään liikaa sitä riippuvuus-peikkoa, vaikka virallinen kanta onkin, ettei kipuun otettuna huumetasonkaan kipulääkkeet aiheuta riippuvuutta.

Mun mielestä kipu pitäis ensin tosissaan hoitaa, ja miettiä sitten vasta toissijaisesti sitä mahdollista riippuvuusongelmaa.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Temssi » 31 Touko 2009, 20:48

DirtyDeeds kirjoitti:
Pelätään liikaa sitä riippuvuus-peikkoa, vaikka virallinen kanta onkin, ettei kipuun otettuna huumetasonkaan kipulääkkeet aiheuta riippuvuutta.

Mun mielestä kipu pitäis ensin tosissaan hoitaa, ja miettiä sitten vasta toissijaisesti sitä mahdollista riippuvuusongelmaa.

Tuon voisi sanoa niinkin, että huumetason kipulääkkeiden käyttö kivunlievitykseen EI OLE päihdekäyttöä.
Avatar
Temssi
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 97
Liittynyt: 31 Tammi 2009, 22:39

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 31 Touko 2009, 21:51

Temssi kirjoitti:
DirtyDeeds kirjoitti:
Pelätään liikaa sitä riippuvuus-peikkoa, vaikka virallinen kanta onkin, ettei kipuun otettuna huumetasonkaan kipulääkkeet aiheuta riippuvuutta.

Mun mielestä kipu pitäis ensin tosissaan hoitaa, ja miettiä sitten vasta toissijaisesti sitä mahdollista riippuvuusongelmaa.

Tuon voisi sanoa niinkin, että huumetason kipulääkkeiden käyttö kivunlievitykseen EI OLE päihdekäyttöä.

Niinpä! Mutta menepä ja kerro tuo lääkäreille... :shock: :evil: :shock:
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 01 Kesä 2009, 18:27

Nieleminen onkin tänään ollut helpompaa. Sain jo leipääkin syötyä, vaikka vielä eilen tuntui tuskaiselta.

Puhuminen on vieläkin hankalaa, kurkku kipeytyy yllättävän nopeasti.

Ja lavanseutu löi kauheaan juntturaan. Se on niiiiin kipeä, ettei siihen nyt enää auta Tramalitkaan.

Erityinen ilonaihe on se, että tänään sain osavarausluvan jalalle, joten pääsen hieman kävelemään eikä tarvitse hartioita jännittää kyynärkeppien kanssa.
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 01 Kesä 2009, 18:43

Kuulostaa aika hyvältä, että noin nopeasti alkaa kurkunseutu palautumaan. :D Ja jännä juttu, että sulla nyt vasta veti lavanseutu tollaseen juntturaan. :shock: Mutta luulis, että sekin siitä alkaa hellittää, kun vähän kuluu aikaa.

Milloinkas sulla muuten on seuranta-aika? Mulla se tais olla 1,5-2 kk leikkauksen jälkeen. Silloin otettiin rtg ja katsottiin, että luutuminen ja kaikki muu oli sujunut odotusten mukaan. Nyt jotenkin hämärästi muistelin, että tais olla heti leikkauksen jälkeisenä päivänä eka tarkistus röntgenillä, että titaaniholkki on kohdallaan. Siitä on kuitenkin niin paljon aikaa, etten enää varmaksi muista miten se meni...

Alkaa muuten vähän ihmetyttämään toi BB:nkin hiljaisuus. Jos ei tänäänkään vielä mitään kuulu, niin sitten alkaa jo vähän huolestuttamaan... :?
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 01 Kesä 2009, 21:39

Mulla oli perjantaina, eli leikkauksen jälkeisenä päivänä kaularankartg ja koska se oli ok, pääsin kotiin.

Jälkitarkastusaika tulee myöhemmin, osunee tuonne elokuun loppupuolelle, eli n. 3 kk post oper. Silloin otetaan toinen rtg.

Lavanseutua tosiaan kiristää ja kipu on samantyyppistä kuin näinä vuosina ennen leikkausta silloin kun hermo oli oikein ärtynyt. Mutta uskon sen johtuvan siitä, että vastaleikattuna on aika hankala löytää niitä asentoja ja vaistomaisesti vielä jännitänkin hartioita.

Minäkin ihmettelen oikeasti sitä ettei BB:sta ole kuulunut vieläkään mitään. Tekisi jo mieli soitella johonkin, mutta mihin sitä soittaisi kun ei tiedä ihmisestä kuin nimimerkin. :?

Komplikaatioitahan sattuu harvoin, mutta joskus kuitenkin. Onneksi ovat tyypillisesti hoidettavia, kuten haavainfektio tms. mutta eihän nekään ole mukavia.

Pidetään peukkuja, että BB:lla kaikki kunnossa. :?
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 02 Kesä 2009, 12:22

Huoh. Aamu oli taas yhtä tuskaa. Lavanseutu on niiiiiin kipeä, ettei tosikaan. Huomenna soitan polille ja toivon jotain hieman tehokkaampaa kivunlievitystä.

Palan tunne kurkussa edelleen, mutta perjantaiksi nyt varattu tikkien poisto, joten ehkä kuristus helpottaa sen myötä.

Ääni alkaa kulkemaan kuuluvammin, mutta ei kestää kovin pitkiä yhtäjaksoisia saarnatuokioita. Ei pääse ukko ainakaan valittamaan, että muija kälättää koko ajan. :lol:
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

Moi Vaivaiakka!

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 02 Kesä 2009, 17:34

tervetuloa takaisin. :) Hieno homma, että män hyvin! :)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Moi Vaivaiakka!

ViestiKirjoittaja Vaivaisakka » 02 Kesä 2009, 22:33

tahdonvoimaa kirjoitti:tervetuloa takaisin. :) Hieno homma, että män hyvin! :)
Kiitos, kiitos. :D

Olen todella huolestunut Brokebackista. :( :( Toivotaan nyt kovasti, että kaikki on sujunut kuitenkin hyvin ja lepuuttelee nyt kotonaan.
Vaivaisakka
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 36
Liittynyt: 22 Touko 2009, 21:27

Seuraava

Paluu Hoidot ja kuntoutus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron