Jännitysniska ja henkinen hyvinvointi

Fysioterapia - Manipulaatiohoidot - Muu kuntoutus - Kirurgia - Lääkkeet - Luontaishoidot - Elmotinin fysioterapiavinkit

Jännitysniska ja henkinen hyvinvointi

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 09 Maalis 2009, 23:44

Aloitan uuden aiheen henkisestä jaksamisesta jännitysniskaoireiston kanssa. Nuppi, jos mikä, on monella tension neck -potilaallakin kovilla. Hyvä henkinen terveys on elinehto sille, etteivät fyysiset oireet ainakaan pahene. Kun huoli vakavasta sairaudesta suljetaan pois, tämä saattaa laukaista myös jännitysoireita. Tässä aiheessa voidaan pohtia mm. seuraavia topicejä:

- Millaisia psyykkisiä eli henkisiä selviytymiskeionja sinulla on oireiston kanssa elämiseksi?
- Ovatko oireet helpottaneet, kun
olet saanut diagnoosin vaivoillesi?
- Miten helpotat oireistoasi?
- Mikä pahentaa tilannettasi?
- Millaisia pelkoja tension neck -oireistoon/ sairasteluun liittyy?
- Pelkäätkö sairastavasi jotain vakavaa sairautta, mitä? / Miten pääsit tästä pelosta ylitse?
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Henkinen puoli + tenssari-oireet (Siirretty yleisestä)

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 10 Maalis 2009, 18:17

Tämä keskustelu siirretty Muut niskavaivat/yleinen-osiosta

pilkki kirjoitti:Äsken oli sitten kai se viimeinen terveyskeskuskäynti asian osalta. Lääkäri sanoi että koko juttua ei enää tutkita ja että pitäisi olla tyytyväinen siihen että päänsärky parantui.


Niinkuin DD sanoi, niin vaikeaa tuntuu olevan myöntää, että osaaminen loppuu... Lähetä lekurille joululahjaksi koiranpaskaa ja kiitä sitä tyhjästä. Niin mä teen Kelalle. ;)

pilkki kirjoitti:Olen myös ajatellut sellaista vaihtoehtoa paljonkin, että koko sotku olisi stressin laukaisemaa, koska pää nyt sanelee oikeastaan kaikki ehdot itsen ja oman tilan käsittämisessä. Nyttemmin tuntuu epäuskottavalta ajatella että nämä minun vaivani olisivat puhtaasti fyysisiä tai puhtaasti psyykkisiä, luullakseni molemmat ruokkivat toisiaan hyvin tehokkaasti.


Oot tossa oikeessa. Todennäköisesti oireet on kytköksissä toisiinsa. Ihminen kun on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Ongelmat yhdessä palikassa heijastuu toisiin. Mutta mikä oli ensin kana, muna vai kukonheltta, sitä ei voi tietää. Mutta tasapainottamalla noi palikat, pääset taatusti parempaan kuntoon. Se on varma, että puutumisia ja huimausta tuskin olet alun perin kuvitellut, mutta kyllä psyykkinen stressi niitä voi olla pahentunut, samoin ne ilmalennot.

pilkki kirjoitti:Psyykkiseen puoleen olen saanut paljon apua semmoisen teorian kuin 8-circuit model of consciousness (en jaksa kääntää tota kun siitä tulee kuitenkin jotain kamalaa ja tönkköä) maistelusta. Psykologifilosofikirjailija Robert Anton Wilson on kirjoittanut ton teorian pohjalta sellaisen leppoisan mutta todella pätevän self help -oppaan kuin Prometheus Rising. Kannattaa tutustua jos yhtään kiinnostaa mielenliikkeet, on veikeä kirja. Se oli tavallaan käännekohta siihen, että suurimmasta paniikista tuli loppu ja opin kritisoimaan selkeämmin ja puolueettomammin aivojeni tuotoksia ja sitä kautta psykosomaattisia oireitani. Noiden kanssa kannattaa tosissaan olla tarkkana.


Siirrän tän psyykkiseen jatkamiseen/oireiluun liittyvän keskustelun myös tonne toisen ketjun alle, jonka aloitin eilen. Ehkä saadaan sitten lisää tenssareita! :)

pilkki kirjoitti:Musta tuntuu että se kaatuminen vain provosoi jotain ongelmaa mikä on ollut olemassa aiemmin, tai toi jotain kivoja lisämausteita niinkuin ton retkahtaneen niskan tai onteloita selkäytimeen. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan niitä. Ne niskakuvat ois olleet ihan kätevät mutta kun ei niin ei. Yritän nyt saada jonkun ammattilaisen mielipidettä asiaan niin ehkä se siitä alkaa lutviutumaan.


Hyvin paljon mahdollista, mutta mitään syrinx-onteloita sulla tuskin on!!! Meen melkein takuuseen tosta. ;) Älä ees lue niistä enää. Vaikka mun selkäydin on venähtänyt kahdesti mullakaan ei ole niitä! Ja sitä paitsi oliko se niin, että 20 % ihmisistä omistaa niitä, mutta ei ne haittaa mitenkään. Kyllä noi vaivat kuullostaa lihasperäisiltä, toiminnallisilta ongelmilta, joihin pari putoamista + turha stressi on antanut oman lisämausteensa.

pilkki kirjoitti:Olen kyllä nyt epämääräisine oireineni ominut koko tension neck -ketjun vaikka alkaa viestitkin menemään jo ot:ksi. Tarvittaisiin lisää tämän alan vaivaisia.


Eiköhän niitä ala hiljalleen tippua, kun saadaan tänne keskustelua. Aluksi kun tämä oli vain whiplashpalsta, niin kestää hetken, että löytyy mm. Googlesta TN-juttujakin. Mutta on mainostettu kyllä. :)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Epämääräisyys/pelot jänitysniskaoireiden kanssa

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 10 Maalis 2009, 18:35

Sehän noissa niskavaivoissa onkin niin pelottavaa, kun ne oireet menee päähän, koska niskasta menee lähes KAIKKI pään hermotus, sekä yhteydet kropan ja pään välillä. Käytännössä mikä tahansa aivohermo (tuntohermoja osa) voi jäädä pienestäkin lihas- tai muusta kiristyksestä kevyeeseen pinteeseen ja aiheuttaa kurjia oireita.

Kyse on millin tuhannesosista niiden hermojen kulkureittien koossa, joten ei ihme, että niihin helposti tulee heikkää, kun niskan rakenteet ei vörki, niinkuin pitäis. Oli se sitten mitä vaan normaalitoiminnasta poikkeavaa kuten outoja näkö/kuulo/nielemisoireita tai puutumisia, niin paskoja ne on. Pahinta on se, ettei itse, eikä monet lekuritkaan, tiedä, että niska todella voi aiheuttaa tommosta, joka ei ole vaarallista - enemmän kiusallista ja pelottavaa. Siihen kun tulee lisäksi henkinen jännitys ja pelko, soppa on valmis.

Mutta mun ft aina sanoo (ja hän on suomen parhaita näissä hermoasioissa!) että puutuminen ei ole vaarallista ja hermo ei vaurioitu siitä. Hermo kestää puristusta yllättävän paljon. Samoin venymistä. Toki tuhottoman kauan jatkuessaan se alkaa oireilla, ihan niinkuin mikä tahansa muukin elin, joka ei pääse toimimaan, niinkuin pitäisi. Usein esim. kasvojen puutuminen + käden puutuminen menee ohi, kun laittaa pään hyvään asentoon tyynyyn ja on hetken paikoillaan ja rauhottuu vaan.

Pilkki-vinkki:
Kokeiles nostella hartioita (peilin edessä tuolilla istuen, TYYNYLLÄ ISTUEN, jalat 90 asteen kulmassa, selkä suorana, niska rentona) MAX 5 nostoa per puoli peräkkäin 3 kertaa päivässä. Katso, auttaisko pitkällä tähtäimellä käden puutumiseen. Nosta hartiaa/olkaa rauhassa, VAIN sentti tai max 2. Laske rauhassa, ÄLÄ pudota sitä. Kyse ei ole nyt mistään jumpasta, missä pitää tulla hiki, vaan toi moobilisoi niitä hartiapunoksen hermoja, joista ne käsioireet tulee. Ei toi nyt yksinään auta pysyvästi, kun tarvitsit sinnealarankaan POWERIA, mutta kokeile 2-3 viikkoa ainakin.

Ergonomiavinkki:

Käykää katomassa tuolta ketjusta vinkkejä oikeaan nukkumisergonomiaan. Samat jutut ne koskee niin retkuvammaisia kuin muuten vaan niskavaivaisia. Eli hyvät tyynyt, yöpukimet jne.

Tyynyistä:
http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=144

Yöpukimista:
http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=161

Yleisiä vinkkejä herkkäniskaisille:
http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=157
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Epämääräisyys/pelot jänitysniskaoireiden kanssa

ViestiKirjoittaja pilkki » 29 Touko 2009, 00:36

tahdonvoimaa kirjoitti:Pilkki-vinkki:
Kokeiles nostella hartioita (peilin edessä tuolilla istuen, TYYNYLLÄ ISTUEN, jalat 90 asteen kulmassa, selkä suorana, niska rentona) MAX 5 nostoa per puoli peräkkäin 3 kertaa päivässä. Katso, auttaisko pitkällä tähtäimellä käden puutumiseen. Nosta hartiaa/olkaa rauhassa, VAIN sentti tai max 2. Laske rauhassa, ÄLÄ pudota sitä. Kyse ei ole nyt mistään jumpasta, missä pitää tulla hiki, vaan toi moobilisoi niitä hartiapunoksen hermoja, joista ne käsioireet tulee. Ei toi nyt yksinään auta pysyvästi, kun tarvitsit sinnealarankaan POWERIA, mutta kokeile 2-3 viikkoa ainakin.


Pilkki-vinkki :lol: Kiitos, tuota testaankin heti. Mulla on jo semmoisia liikkeitä ollut käytössä että muljautellaan olkapäitä hieman ylös ja hieman taakse, mutta pakko myöntää että olen tainnut tehdä nekin turhan aggressiivisesti.

En ole itse aivan varma tension neck -diagnoosistani, mutta mitä ilmeisimmin minulla on kuitenkin jokin fyysinen vaiva, jota voin hallita tekemisilläni ja ajatuksillani jonkinverran. Ykkösenä minua auttaa koneella istumisesta kieltäytyminen. Veikkaan että tämä johtuu kuormittavan asennon (kädet jatkuvasti hieman koholla, koko ranka kääntynyt hieman että tosta hiirestä saa otteen, kun se on edelleen tossa näppiksen kyljessä tolleen inhottavasti) sekä silmien ärsytyksen yhdistelmästä. Olo on todella sekava, huimaa ja silmissä vilisee jos on istunut tavallista enemmän koneella. Sinäänsä ikävää, että tykkään hirveästi hakea tietoa turhista jutuista ja katella puutarhasivustoja.

Se oli kanssa pieni parannus että lopetti kahvinjuonnin. Kofeiinin mukanaantuoma täpinä pahentaa todella paljon tän niskasysteemin aiheuttamaa ärsykeallergiaa ja lisäksi se itsessäänkin altistaa paniikkikohtauksille.

Lääkettä kaikkiin vastoinkäymisiin on inspiroiva tekeminen, itsellä puutarhanhoito, joka ei onneksi ole ainakaan vielä käynyt aivan liian raskaaksi vaan on enempikin tuntunut tekevän hyvää, riittävä nukkuminen, ainakin jos löytää sen oikean asennon, pitkät kävelylenkit ja yleensäkin ulkonaolo. Mulla ainakin korostuu visuaaliset oireet ja monet muutkin sisätiloissa, siksi on helpottavaa kun tuli viimein kesä. Sit kannattaa jättää lääkäreissä ravaaminen jos huomaa ettei sieltä mitään irtoa ja totutella siihen, että viimekädessä sitä on ongelmiensa kanssa usein yksin. Itselle oli tosi kova pala tulla useasti torjutuksi melko rankkojen neurologisten oireiden kanssa päivystyksessä juuri sen takia että huomasi kuinka tyhjän päällä sitä on. Mutta kaikki on tyhjän päällä yleensäkin, ei siinä ole mitään luonnotonta. Psyykkisten oireiden kanssa auttaa hyväksyntä. Se on semmoinen asenne joka kannattaa minusta kääntää pois ainoastaan lääkärikäynneillä eli silloin kun hanttiinpanemisella on jotain merkitystä. Muuten kannattaa vain heittäytyä kaikkiin tilanteisiin. Paniikkikohtaukset on vaikeita. Niitä en saa vieläkään aina pois päältä muulla kuin toisen ihmisen sydäntä vasten hiljaa makaamalla, joka auttaa poikkeuksetta, koska viimekädessä ihmiselle turva tarkoittaa kohtua ja äidin syliä.

Noniin päädyttiin kohtuun. Sehän tension neckissä ja muissakin niskavaivoissa ilmeisesti on hankalaa, että noi oireet täsmäävät älyttömään määrään kaikkea tappavaa. Itse olen itselläni epäillyt vakavasti ainakin näitä: aivoveritulppa, aivokasvain, ms-tauti, sm-tauti, imusolmukesyöpä, aids, mitokondrioiden toimintahäiriö, raskasmetallimyrkytys (en käytä enää alumiinideodorantteja, ne nyt on muutenkin aika hyihyi-juttu), lymen tauti, leukemia, psykoosi sekä sydämen vajaatoiminta. Vaikka tiedonhankkiminen harvoin mielestäni on pahasta, niin silloin, kun huomaa, että ajatukset ei pyöri enää minkään muun kuin netistä kaivettujen diagnoosien ympärillä, kannattaa ottaa etäisyyttä koko juttuun. Se on tietty vaikeata, koska kyllähän oma terveys kiinnostaa.

Itse olen pelännyt oireiden puskiessa päälle automaattisesti kuolemaa. Ms-tautimahdollisuus tuntui yhdessä vaiheessa lottovoitolta, koska se ei sentään merkinnyt äkkikuolemaa. Oman kokemuksen mukaan pelko alkaa hellittää silloin kun siihen kyllästyy. Kannattaa muistaa että voimakkaiden tunteiden, kuten kuolemanpelon käsittelemisestä oppii ihan älyttömästi. Tajuaa parhaimmillaan sen, kuinka kaoottisessa maailmassa elää ja oppii pitämään siitä. Sitäpaitsi samalla kun huomaa kuinka vähän on itsestäänselvyyksiä, ymmärtää että kaikki on mahdollista. Myös siis ne hyvät jutut. Mulle on pinttynyt päähän aika pahasti kun kaveri joskus sanoi uskovansa siihen että joka tasolla maailmassa kaikki on aina ollut hyvin ja kaikki tulee aina olemaan hyvin. En osaa sanoa miksi tuo tuntuu minusta kaikessa näennäisessä naiiviudessaan todelta.

Ylipäätänsä negatiivisissa tunteissa ei ole mitään pahaa. Ne ovat täysin tarkoituksenmukaisia. Pahinkin liioiteltu hysteria on tarkoituksenmukaista, muuten se ei tapahtuisi. Siksi kannattaa ilmaista tunteensa ja pelkonsa selkeästi ja kokeilla elää niitä läpi kaikella voimalla edes jonkunaikaa ennenkuin yrittää alkaa jotenkin hallitsemaan niitä.

Olen huomannut että pelko kasvaa todella voimakkaasti jos kuvittelen että olen jollain tasolla vielä tilanteessa kontrollissa. Eli että viimekädessä voin esimerkiksi soittaa ambulanssin. Olen ajatellut kokeilla joskus vapauttaa itseni tollaisesta valinnan vaikeudesta mökkeilemällä keskellä ei mitään ilman puhelinta. Enpä ole saanut aikaiseksi, omassa tapauksessani kuitenkin luulisin, että tuollaisessa paikassa olisin hyvin onnellinen, oli olo mikä hyvänsä, koska se kaiken hallitsemattomuus, joka lopulta mielestäni on totuus, olisi käsinkosketeltavaa, eikä päässä tarvitsisi pyöritellä turhanpäiväisiä illuusioita siitä kuinka pelkkä ambulanssin näkeminen pelastaa minut varmalta kuolemalta.

Tästä tuli vissiin ihan hirveä viesti, olen pahoillani, tarkistan sen vielä aamulla uudestaan jos muistan kirjoittaneeni. Tää onkin ihan vallan mun lempiaihe, toivottavasti tulee lisää postauksia tähänkin ketjuun.
pilkki
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 00:16

Re: Epämääräisyys/pelot jänitysniskaoireiden kanssa

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 29 Touko 2009, 14:11

pilkki kirjoitti: Tästä tuli vissiin ihan hirveä viesti, olen pahoillani, tarkistan sen vielä aamulla uudestaan jos muistan kirjoittaneeni. Tää onkin ihan vallan mun lempiaihe, toivottavasti tulee lisää postauksia tähänkin ketjuun.

Ei tullut hirveä viesti, pilkki, siinä oli paljon mielenkiintoista tavaraa. Ja hyvä se on purkaa näitä juttuja ja tuntemuksia, ja toivotaan että tähänkin ketjuun alkaa tulla enemmänkin juttua. :D :D :D

Sen verran teki vielä mieli sanoa noista paniikkihäiriöistä ja vastaavista, joista monet jännitysniskaiset paljon kirjoittelee eri palstoilla. Huomasin vaan tossa tieteellistä kirjallisuutta lukiessani, että niille lisääntyneille paniikkihäiriöille ym. niskatapauksissa on ihan TIETEELLISET ja FYSIOLOGISET perusteet! Eli ei niiden todellakaan tarvii olla kuviteltuja juttuja...

Mulla on nyt "työn alla" eli luettavana ja omaksuttavana enemmänkin tieteellistä kirjallisuutta niskavaivoista, selkävaivoista, whiplashista jne. Yritän niistä joitain mielenkiintoisia tietoiskuja pudotella palstalle sitä mukaa kun ehdin ja jaksan. Mutta erityisesti huippuniskaproffa Gwendolen Jullin Whiplash, Headache and Neck Pain -kirjassa törmäsin sellaiseenkin tietoon, että niskajutuissa tiettyyn psyykettäkin kontrolloivaan hermostoon voi koitua helposti mekaanista ärsytystä, ja sitä kautta voi aiheutua enemmän paniikkihäiriöitä ym. vastaavia oirehdintoja! Eli näille lisääntyneille paniikkihäiriöillekin voi siis olla täysin fysiologiset syyt, eikä kyseessä ole nuppihäiriö...

Vähän vastaavilla mekanismeilla saattoi syntyä myös ääreishermoston yliaktiivisuutta eli esimerkiksi sitä, että ihotunto jossain päin kroppaa voi muuttua niin herkäksi, että kevyt kosketuskin tuntuu todella kivuliaalta. Nå, tästä tuli pitkä jorina, mutta pointti oli, että niskavaivat voi aiheuttaa ja edesauttaa kaikenlaisia psyykkisiäkin reaktioita ihan fysiologiseen hermostoärsytykseen perustuen, joten ei näitäkään tuntemuksia kannata hävetä ja vähätellä ja ajatella liian itsekriittisesti, että nyt mulla on varmaan vaan päässä vikaa...
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu


Paluu Hoidot ja kuntoutus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron