Yliherkät selän syvät lihakset, kuntoutus OMT-fysioterapiass

Fysioterapia - Manipulaatiohoidot - Muu kuntoutus - Kirurgia - Lääkkeet - Luontaishoidot - Elmotinin fysioterapiavinkit

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 22 Huhti 2009, 21:42

No hitto DD, tuo kuulostaa lupaavalta! :) Että harjoitteet siis tuntuu. Mäkin niin ootan, että saan taas alkaa hinkkaa niitä ylihuomenna. Huomenna ei vielä saa, siis hoidon jälkeen heti.
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 27 Huhti 2009, 10:54

Jes! Taas pientä väliraporttia tilanteesta... 8)

OMT-fyssarin suositusten mukaan jumppa pitäis tehdä 1-2 kertaa päivässä, jopa kolme kertaa päivässäkin sen sais tehdä. No, tein tossa jumpan 2 kertaa päivässä 4-5 päivää peräkkäin, ja vielä osoittautui liialliseksi määräksi. Lihakset alko nimittäin olemaan turhan tukkosia ja pidemmän päälle kun se rasitus olis päässyt kumuloitumaan, niin ... :shock:

Teen siis toistaiseksi jumpan vaan kerran päivässä. Muita havaintoja on:

1) sormet selkään ja syvät selkälihakset aktiiviseksi -harjoitteessa todellakin on vähän tahdonalainen aktivaatio kehittynyt, erityisesti lannerangan yläosan suhteen. Lannerangan yläosan suhteen se onnistuu jo aika näppärästi ilman, että tarvitsee sitä alkutuntumaa hakea eteenpäin yläkroppaa taivuttamalla. Nyt sen osaa tehdä jo paikallaan, vaikka senkin jännityksessä vielä aika lailla töitä on, ei se ole ihan automaattista ja kevyttä, mutta selvästi neurologinen niiden lihasten hallinta on kehittynyt. Oikealla puolella se aktivaatio on vielä hiukkasen vaikeampaa ja heikompaa kuin vasemmalla puolella, selvä puoliero.

Lannerangan alaosassa tää aktivaatio on vielä hyvin vaatimattomassa kuosissa. Mitä alemmas lannerankaa pitkin menee, sen vaikeemmaks se muuttuu. Ja näissä täytyy helpottaa sitä löytymistä taivuttamalla yläkroppaa eteen, jolloin ne aktivoituvat automaattisesti. Sen jälkeen se aktivaatio on helpompi itse pitää, mutta edelleen se aktivaatio on aika pehmeä. Eli alalannerangan lihakset kun saan aktivoitua, ne pysyvät kuitenkin vielä aika pehmeinä, kun taas vähän ylempää saan aktivoitua lihakset ihan kivikoviksi. No, ehkä muutaman kuukauden harjoittelulla tää sitten alkaa luonnaamaan hyvin.

2) Toinen mielenkiintoinen havainto on, että tehdessäni sitä yläkropan eteentaivutus-liikettä (eli se vajaa "hyvää huomenta"-liike) olen alkanut pitää siinäkin syvää vatsalihasta aktivoituna ja noin kymmenennen toiston kohdalla eteen taivuttaessani syvässä vatsalihaksessa alkaa tuntua sellasta pientä "värinää". Se kai yleensä on merkki lihaksen väsymisestä tai vähintäänkin siitä, ettei hermosto osaa kunnolla hallita niitä lihaksia liikkeessä.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 28 Huhti 2009, 23:13

OMT-fyssari -käynti tiistai 28.4.2009

Jabadabaduu! :D :D :D Fyssarin mukaan syvien selkälihasten hallinnassa on tapahtunut pientä edistystä kolmessa viikossa! 8) :lol:

Ensin kerrottiin kuulumiset ja heti alkuun fyssari halus testata niiden syvien selkälihasten tahdonalaisen aktivoinnin. Sehän on mulla ollut ohjelmassa istuen. Ensin se kokeiltiin plintillä vatsallaan maaten. Fyssari törkkäs peukalonsa mun lannerangan alaosaan molemmin puolin ja tunnusteli niitä. Käski aktivoida, pitää kymmenen sekuntia jännitystä ja silleen. Sen jälkeen sama juttu plintillä istuen jalat tukevasti maassa. Tämän jälkeen totes, että paremmin osaan ne nyt aktivoida.

Kysyi samalla, että onko kivuissa ollut muutoksia. No, eipä oo... :? Sitten halus kokeilla saman seisoma-asennossa. No, se ei kovin ihmeellisesti onnistunut ja siinäkin täytyi taas käyttää sitä samaa alkukikkaa. Eli taivutin selkää hiukan etukenoon, jotta ne multifidukset jännittyy ja sitten pyrin pitämään ne jännittyneinä, kun hitaasti suoristan ylävartalon suoraksi. Sillä lailla se on joteskin helpompi pitää, kun se jännitys on jo valmiiksi päällä ja sen tuntee paremmin, että miltä sen pitää tuntua.

No, siitä tuli sitten samalla pieni muutos ohjelmaan eli siirryttiin pykälän haastavampaan liikkeeseen. Peukalot-selkään-istuen -liike vaihdettiin siis vähän vaativampaan peukalot-selkään-seisten -liikkeeseen. Vai niin, vai tällaista se edistys sitten on... :roll: :roll: :roll: Maistuupa makealta... :shock:

Kyselin tietysti jatkuvasti kaikenlaista, muun muassa peukaloiden "korkeudesta". Kuulemma lannerangan yläosassa niitä on turha sikäli pitää, että sillä tasolla on myös pintalihaksia jotka osittain siinä myös jännittyvät. Näin ollen sillä tasolla tunnusteltuna et pysty tunnustelemaan PELKÄSTÄÄN syviä lihaksiasi. Sen sijaan lannerangan alaosassa se onnistuu, tunnet pelkästään ne syvät lihakset, ja kehottikin mua pitämään peukkuja siellä. Jälkikäteen tajusin, että alalannerangan osalla ilmeisesti kulkee enää pintalihasten kiinnityskalvoja, eikä enää varsinaisia pintalihaksia. Siitä syystä ne ilmeisesti sitten pystyy niin lahjomattomasti sieltä tunnustelemaan.

Sitten käski mun seisoma-asennossa ottaa oikealla jalalla ihan normaalia kävelyaskelta edes-taas. Eli askel eteen, ja sen jälkeen askel taakse jne. Laittoi taas peukalonsa mun lannerankaan vakoillakseen mun syvien selkälihasten toimintaa. Muutaman kerran kun olin askeltanut, totesi että nyt myös oikealla puolella syvät lihakset alkavat aktivoitua kävellessä. Ilmeisesti viime kerralla kun kokeili, näin ei ollut... :D

Mitäs sitten vielä? Niin joo, sitten käski hiukan muuntaa haastavammaksi sitä selällään-maaten-jalan-nosto -liikettä. Mullahan kahta jalkaa nostaessa lanneselkä painui käsien päälle suuremmalla paineella eli syvät eivät pystyneet pitämään lannerankaa paikallaan siinä liikkeessä, mutta yhdellä jalalla se onnistuu. Nyt käski kokeilla että onnistuuko niin, että nostan ensin toisen jalan koukkuun ja pidän paikallaan, ja sen jälkeen alan toista jalkaa nostamaan eestaas. Se on kuulemma helpompi, kun ei nosta molempia jalkoja yhtäaikaa ylös, vaan yksi kerrallaan. Ja sitten toinen jätetään ylös, ja toista aletaan liikuttaa ylös-alas. Käski kokeilla, josko onnistuisi ilman että selkä antaa periksi.

Jumppa-ohjelmaan tuli siis vaan kaks pienehköä muutosta. Meillä oli mennyt vaan vartti ja fyssari sanoi, että se on tää kerta siinä. Ens kerralla pidetään sitten kuulemma kunnolla pidempi sessio, eli ilmeisesti se haluaa tehdä enemmän testejä ja/tai opettaa mulle taas jotain uutta. Nå, kolme viikkoo on sit taas aikaa jumpata...

PS. Niin, sitä se taas sanoi, että isommalla rasituksella on helppo saada syvät selkälihakset mukaan, silloin ne lähtee aika helposti. Eli ilmeisesti mullakin on salilla tangolla jalkakyykkyä tehdessä lähteneet ne mukaan, mutta se ei ole olennaista. Olennaista on se, että ne pitäisi saada automaattisesti lähtemään mukaan myös hyvin pienellä rasituksella eli esimerkiksi normaaleissa arkipäivän toiminnoissa, kuten seisomisessa, kävelyssä ja istumisessa. Jos ne eivät niihin lähde automaattisesti ja riittävän nopeasti mukaan, silloin rangalta puuttuu riittävä tuki. Tätä mulla nyt ilmeisesti ensin rakennetaan ja sitten myöhemmin tullee mukaan enemmänkin niiden kestävyyden kehittäminen.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 29 Huhti 2009, 17:46

Jumankeuta jäbä mä oon niin happy for you!!!!!!!!!!! :)
Toi kuulostaa niin hyvältä!!!!!!!!!!!!!!
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 29 Huhti 2009, 18:30

tahdonvoimaa kirjoitti:Jumankeuta jäbä mä oon niin happy for you!!!!!!!!!!! :)
Toi kuulostaa niin hyvältä!!!!!!!!!!!!!!

Danke schön! :D

Kyllä mullakin on kieltämättä hyvät fiilikset asiasta, vaikken vielä uskallakaan iloita mitenkään. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt saattais vihdoin viimein alkaa jotakin positiivista tapahtumaan kuntoutumisen suhteen. :lol: :D :lol:
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 29 Huhti 2009, 18:40

DirtyDeeds kirjoitti:
tahdonvoimaa kirjoitti:Jumankeuta jäbä mä oon niin happy for you!!!!!!!!!!! :)
Toi kuulostaa niin hyvältä!!!!!!!!!!!!!!

Danke schön! :D

Kyllä mullakin on kieltämättä hyvät fiilikset asiasta, vaikken vielä uskallakaan iloita mitenkään. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt saattais vihdoin viimein alkaa jotakin positiivista tapahtumaan kuntoutumisen suhteen. :lol: :D :lol:



Juu, iloita ei saa liikaa! Mutta onha toi nyt aika lupaavaa! :) Oikeesti, tosi hieno juttu. Mä uskon, että nyt kun sulla hyvä diagnoosi + fiksu fyssari, saat kuule selästäs vielä suht hyvän kalun. Ei siitä varmaan Jaquar tuu, mutta Volvollakin pärjää. Samaa määkin toivon ittelleni. Nyt pitäis vaan levätä, ettei repeä helvetti mutta miten sen tekis? Hmm ...
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Kyssäri

ViestiKirjoittaja alaria » 04 Touko 2009, 10:30

tahdonvoimaa kirjoitti:
alaria kirjoitti:funktionaalinen myelopatia


Mikä tämä on?


Hei tahdonvoima!

Kun käännän päätä vasemmalle liukuu 1-2 ensimmäistä nikamaa niskassa ärsyttäen selkäydintä ja kipu säteilee käsiin ja/tai jalkoihin ja tai alaselkään.

Eli kyseessä on toiminnallinen selkäydinhäiriö/ärsytys/vaurio joka palautuu kun käännän pääni taas keskelle.
alaria
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 190
Liittynyt: 10 Helmi 2009, 10:05

ViestiKirjoittaja alaria » 04 Touko 2009, 10:35

DirtyDeeds kirjoitti:Mielenkiintoista - mutta ikävää - kuulla, alaria! Krampittaako sulla selkää jatkuvasti edelleen vai silloin tällöin?

Tohon sun ylläolevaan viimeiseen lainattuun kaneettiin viitaten, ymmärsin että olisit sitä mieltä että neuraalikudoksen ärsytys/venytys voi aiheuttaa selkään kovat lihaskiristykset?

... Eli jos mulla selän lihaksisto tätä nykyä on jotakuinkin normaalin pehmeät, niin eikö se viittais sitten siihen suuntaan, että sitä neuraalikudosärsytystä ei enää välttämättä olisi?


Selkä krampittaa rasituksen jälkeen eli aika usein ja yöllä kun käännän kylkeä tai vaihdan asentoa.

Neuraalikudoksen ärsytys todellakin voi aiheuttaa mitä ihmeellisimpiä kovia lihaskiristyksiä ja jopa kramppeja.

Mulla jytkyt lääkkeet tai akupunktio laukaisee jännitystä ja pehmentää lihaksia, mutta omalla kohdallani tulos on kaikkea muuta kuin pysyvä.
alaria
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 190
Liittynyt: 10 Helmi 2009, 10:05

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 04 Touko 2009, 10:59

alaria kirjoitti:
DirtyDeeds kirjoitti:Mielenkiintoista - mutta ikävää - kuulla, alaria! Krampittaako sulla selkää jatkuvasti edelleen vai silloin tällöin?

Tohon sun ylläolevaan viimeiseen lainattuun kaneettiin viitaten, ymmärsin että olisit sitä mieltä että neuraalikudoksen ärsytys/venytys voi aiheuttaa selkään kovat lihaskiristykset?

... Eli jos mulla selän lihaksisto tätä nykyä on jotakuinkin normaalin pehmeät, niin eikö se viittais sitten siihen suuntaan, että sitä neuraalikudosärsytystä ei enää välttämättä olisi?


Selkä krampittaa rasituksen jälkeen eli aika usein ja yöllä kun käännän kylkeä tai vaihdan asentoa.

Neuraalikudoksen ärsytys todellakin voi aiheuttaa mitä ihmeellisimpiä kovia lihaskiristyksiä ja jopa kramppeja.

Mulla jytkyt lääkkeet tai akupunktio laukaisee jännitystä ja pehmentää lihaksia, mutta omalla kohdallani tulos on kaikkea muuta kuin pysyvä.

Just. Tuleeko sulla se ärsytys nimenomaan sieltä C1-2-nikamien tasolta, niinkun tossa "vunktionaalisessa myelopatiassa"? Vai onko tietoa, mikä sulla sen ärsytyksen pääsee aiheuttamaan?
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 13 Touko 2009, 18:45

Taas vähän jumppaamisen väliaikatietoja:

Viime aikoina on ollut aika mukavaa lihaskipeyttä lannerangan alaosan ja ristiluun tienoilla. Se on jo ollut senkin verran reilua, että selkä on tuntunut jonkun verta tukkoiselta. Piti käydä kiropraktikolla avaamassa paikkoja vähän useammin sen tukkosuuden takia.

Lisäksi oikean pakaran sivusyrjällä on pientä lihaskipeyttä ollut välillä. Päätin pitää 2 taukopäivää viikossa, eli teen jumpat jatkossa vaan viitenä päivänä viikossa. Ideana on se, että jos toi tukkosuus hiukan helpottais kun tulee enemmän lepoa. Sitten voi taas tehdä joka päivä, jos paikat alkaa tottua paremmin ja sietää sitä ongelmitta.

Lisäks on pari erikoisempaa huomiota. Kerran oli makuuasennossa oikean jalan jalkapohjassa sellainen aika kovan hetkittäisen kivun sarja. Eli sellaisina puolen sekunnin pätkinä suht kovaa kipua oikean jalan jalkapohjassa, suurin piirtein niinkuin sydämenlyönnin tahtiin. Oli vaan kerran sellanen sarja.

Lisäksi on vähän väliä makuuasennossa ollut - taas oikean jalan - etureidessä elohiiri eli sellaista jonkun aikaa jatkuvaa lihasnykinää. Omituista. :?

Muuten ei ihmeempää, olen nyt käyttänyt sitä Stabilizer-painetyynyä tietyissä liikkeissä ja nippa nappa paine pysyy sallituissa lukemissa. Jonnin verta tuntuu olevan parannettavaa siinäkin. Ainakin mittari on tarkka. Kun se on selän alla ja yskäsee, niin mittari hypähtää aika reilusti. Täytyykin ottaa se ens viikolla fyssalle mukaan, niin se voi tsekata teenkö sen avulla oikein ja opastaa vähän lisää.
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 13 Touko 2009, 19:28

DirtyDeeds kirjoitti:Lisäks on pari erikoisempaa huomiota. Kerran oli makuuasennossa oikean jalan jalkapohjassa sellainen aika kovan hetkittäisen kivun sarja. Eli sellaisina puolen sekunnin pätkinä suht kovaa kipua oikean jalan jalkapohjassa, suurin piirtein niinkuin sydämenlyönnin tahtiin. Oli vaan kerran sellanen sarja.
Lisäksi on vähän väliä makuuasennossa ollut - taas oikean jalan - etureidessä elohiiri eli sellaista jonkun aikaa jatkuvaa lihasnykinää. Omituista. :?.


Ei ollenkaan niin omituista. ;) Mut hei, pääsääntöisesti ennen lamaantuneessa hermossa ja sitä kautta lihaksessa tuntuva nykinä on kuulemma merkki siitä, että hermotuksessa tapahtuu jotain. Yleensä lamaantunut hermo ei nyitytä lihasta ollenkaan, eli ton vois aatella olevan hyvä merkki. Tää nyt on vaan yks näkökulma, mutta kunhan tsemppaan, kun tommoinen juttu on mieleen jäänyt lekurin suusta. :) Kivusta on sanonut fyssari samaa. Eli lamassa oleva hermo ei tunne kipuakaan mutta kun se lähtee vörkkimään, kipu tulee kuvioihin. Aika noiden välillä + kivun kesto riippuu siitä, kauan hermo on ollut lamassa. Mut kunhan horisen...
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja fedja » 13 Touko 2009, 20:53

Sen verran tuosta horisemisesta on kokemusta, että kun on saanut itsensä parempaan kuntoon, kalvokiristykset vähemmäksi. Rintarankakiristykset ja lannerankakiristykset vähemmiksi, niin eikös mitä. Iskee mielettömät viiltävät suolistokivut päälle...kunnes taas lamaantuu ja mitään ei tunnu.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 13 Touko 2009, 21:51

Eli siis siinä voi olla perää. ;) Kannatti horista...
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 23 Touko 2009, 10:18

OMT-fyssari vaihtoon...

Jes. Se meni sitten uus fyssari heti vaihtoon 7,5 viikon jälkeen. :evil: Kaveri höpötti kaikenlaista miten krooniset kivut ja sairastelu alkaa siirtää painolastia entistä enemmän psyyken puolelle ja niin edelleen. Niinhän se tietysti on, että se vaikuttaa ja syö voimia.

Nyt sitten kun 7,5 viikon jumpalla ei ollut kivussa tapahtunut mitään muutosta, kaveri totesi ettei hän voi enää "tämän enempää auttaa"... Tässä ajassa olisi kuulemma pitänyt jo jotain kivussa tapahtua.

Oli heti alussa sitä mieltä, että on täysin "järjetöntä" käydä kiropraktikolla kerran tai kaksi kuukaudessa. No, eihän siinä mitään järkeä olekaan, jos sen voi välttää. Näytti kuitenkin pitävän sitäkin täysin psyykkisenä. Varmistin vielä kaverilta, että mikä aiheuttaa nikamalukkoja? Vastaus oli: liikehäiriöt. Jostain syystä kaveri ei sitten yhtään miettinyt sitä puolta, että miksi mulla tulee jo viikossa nikamalukkoja, jotta täytyy sinne kiropraktikolle mennä? Ne liikehäiriöt kun ei kuulosta kovin psyykkisiltä, kuulostaa enempi fysiologiselta näin meikäläisen korvaan...

En kuitenkaan heti ihan täysin tajunnut kaverin horinoita ja luovutusta, koska itse oli todennut näitä liikehäiriöitä ja samoin totesi, että mulla on pintalihaksissa yliaktiivisuutta, joka tarvis saada pois. Siten että pintalihasten ja syvien normaali työnjako palautuis. Ilmeisesti sitten hänen mielestään mun tapauksessa psykologi on oikea henkilö poistamaan näitä liikehäiriöitä ja myöskin hoitamaan ton pintalihasten yliaktiivisuuden kuntoon... :twisted: :shock: :twisted:

Mulla meni tosiaan pari päivää ihmetellessä, kun en oikein tajunnut kokonaisuutta ja ihmettelin hänen luovutustaan. No, sitten vasta tajusin, että kaveri piti selkäongelmiani niin pitkälle psyykkisinä, että hän halusi pestä jutusta kätensä. :shock: :shock: :shock: Mitään muuta järkevää selitystä tolle käytökselle mä en nimittäin keksi. :evil:

No, tollasen tapauksen kanssa on turha enää yrittää mitään, jos asenne on toi ja asenne lukkiutuu päälle. Turhaa puuhaa. Niinpä ensi keskiviikkona tilannetta katsotaan uuden fyssarin kanssa. Juteltiin jo kaverin kanssa lyhyesti, kävin heidän firmassaan jutskaamassa asiasta, kun enää en tämän jälkeen välitä fyssaria palkata ihan sokeasti, vaan haluan hiukan kuulostella asennetta ja katsoa, onko kaverilla jotain tarjottavaa. Saa sitten ens viikolla nähdä, minkälaisiin johtopäätöksiin tämä kaveri tulee. Jos hän laskee ongelmat myös psyykkisiksi, niin uuden fyssarin metsästys jatkuu.
Viimeksi muokannut DirtyDeeds päivämäärä 03 Marras 2012, 15:05, muokattu yhteensä 1 kerran
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1611
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Mietinpä vaan!

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 25 Touko 2009, 18:50

Eikös ole aika absurdia, että yli 10 vuotta ollut kipu häviäis vajaa parissa kuukaudessa? Etenkin kun tietää , että näissä jutuissa puhutaan vuosien kuntoutuksesta. No, hyvä että kattelet nyt uutta, koska jos asenne on toi, niin aika vaikea edetä joo. Mutta aikas outo case.

Harmi! :(
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

EdellinenSeuraava

Paluu Hoidot ja kuntoutus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa