Valtava epätoivo.

Niskaongelmat, jotka eivät selkeitä retkahdusvammoja: Tapaturman seurauksena tulleet - Kulumat/rappeumat - Välilevyongelmat - Tension neck - Muut niskavaivat

Valtava epätoivo.

ViestiKirjoittaja poiu » 29 Tammi 2013, 10:36

Olen jo pitkään eksynyt tälle foorumille, kun olen hakenut tilanteeseeni vertaistukea ja tietoa. Nyt päätin rekisteröityä myös itse, koska tilanteeni aiheuttama epätoivo on kasvanut niin valtavaksi.

Kaikki alkoi jo vuosia sitten. Minulla on ollut rajuja huimausjaksoja, mutta lääkärit eivät ymmärtäneet mistä vaivani johtuu. Kärsin siis ilman apua niistä vuosikaudet, kunnes yksi lääkäri päätti tehdä lähetteen fysioterapiaan, vaikka sanoikin, ettei hänen mielestään lihakseni ole jumissa. Diagnoosiksi annettiin jännitysniska.

Fysioterapeutti kertoi aivan toista. Liikeratani oli käytännössä poissa kaikista raajoista, päästä, olin kertakaikkiaan täysin jumissa ja huimaus poistuikin hoitojen myötä.

Kävin muutaman vuoden fysioterapiassa säännöllisesti jolla tilanne saatiin pidettyä hyvänä. Mutta sitten kaikki muuttui.

Sain hyvin voimakkaita kipukohtauksia, jossa henkeni salpautui, ja lapaluiden välissä oli repivää polttavaa kipua, liikkuminen ei onnistunut ollenkaan ja näitä kohtauksia laukaistiin päivystyksessä kipupiikkien avulla, lääkäri epäili fasettilukoiksi. Samaan aikaan myös fysioterapia ja muut hoidot alkoivat kääntymään vastaan, tulin kipeäksi hieronnan jälkeen, rintaan tuli kovaa pistoa, takaraivo puutui voimakkaasti, ja olo oli järkyttävä muutama päivä hieronnan jälkeen.

Viime kesänä lopulta tilanne kriisiytyi. Minulle tehtiin eräs paikallispuudutuksessa tehtävä toiminpide, ja seuraavana päivänä kävellessä yhtäkkiä huimaus iski todella voimakkaasti. Tämän jälkeen elämäni on ollut yhtä helvettiä.
Huimaus on todella voimakasta epävarmuuden tunnetta, riippusillalla/laivankannella kävelemistä, jalkani tuntui hervottomilta, ja tuntuu, etten todella tiedä mihin seuraava askel osuu.
Oirekuva eteni oikeaan käteen, johon tuli jäätävän polttava kipu, aina korvantakaa sormenpäihin asti. Puutumista pistelyä, ja öisin täysi tunnottomuus, herään siihen, etten tunne kättäni omakseni, koska siinä ei ole lainkaan tuntoa.
Toinen käsi oireili myös, mutta paljon lievemmin.

Kävelin sitkeästi oirekuvastani huolimatta, meinasin pyörtyä lukemattomat kerrat, kumartuminen sai poikkeuksetta aikaan tähtisateen silmissä. Lopulta kävellessä, yhtäkkiä selkääni iski kova paine ja tunsin voimattomuuden aallon leviävän alaselästä pakaroita pitkin aina varpaanpäihin asti. Oikea jalka oirehti samalla tavalla kun oikea käsi, ja vasen oli parempi.

Tämän jälkeen käveleminen on ollut miltein mahdotonta.
Kokeilin kaikenlaisia hoitomuotoja. fysioterapiaa edelleen, kinesioteippausta, jäsenkorjaajia, naprapaatteja, kotona kylmää, kuumaa, jumppaa, venytyksiä jne. Mutta mistään ei ollut apua ja esim. naprapaatin hoidon jälkeen minulle iski kolmoishermosärky.

Eri hoitajat teki kyllä kaikki omia huomioitansa voinnistani. Fysioterapeutin mukaan hengityslihakseni oli täysin puhdittomat. Myös kehoa tukevia lihaksia ei löydy juurikaan, enkä jaksa pitää ryhtiäni suorassa edes minuuttia.
Kinesioteippaaja ja jäsenkorjaaja näkivät selvän mutkan rangassa alaselässäni, jäsenkorjaaja myös mainitsi hermostoni olevan aivan liian herkkä (hoidon aikana sain voimakkaita "sätkyjä" ja mm. iskiashermo ärtyi niin, että jalkani kramppasi voimakkaasti). Jaloissani oli myös usean sentin pituusero.

Sain lähetteen neurologille, jonka testeissä löytyi vasemman puolen tuntoheikentymä, oikealla puolella vilkkaat refleksit, kaaduin silmät kiinni välittömästi, jalassa ataksiaa ja vas. jalassa babinskin merkki positiivinen jne.

Otetitiin aivojen ja selkäytimen magneettikuvat, joissa ei muita löydöksiä kuin kaularangassa c5/c6 välissä pieni paikallinen prolapsi ja annulusvaurio.

Hermokivut on yleisiä, takaraivossa ja silmien takana, oikeä käsivarsi, juuri tänä aamuna korvan takaa aina peukalonpäähän asti kulki järkyttävä kipu, toinen puoli kielestäkin puutui.

Tässä on vain osa tätä, mutta haluaisin kuulla kokemuksia vastaavasta, olen aivan loppu tähän. Huimaus on kaikista invalidisoivin oire, tämä kipu ja tunnottomuus on vain pelottavaa, mutta tuo huimaus on ajanut minut jo masennukseen. Onko kohtalotovereita, selviytymistarinoita, jotain?.
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

ViestiKirjoittaja kojootti » 29 Tammi 2013, 15:54

Hei Poiu! Ja tervetuloa sivustolle.

Kohtalontovereita ollaan siinä mielessä, että huimaus on mullakin ollut pahin oire. Oli myös erittäin rajuja "kohtauksia" joissa tuntui, että menetän tajunnan ( niin ei koskaan käynyt). Ne on onneksi jääneet pois. Pahimmillaan huimaus oli niin vaikeaa , etten pysynyt edes istuallani, en jaksanut kannatella itseäni. Kävely oli NIIN raskasta, että sitä ei ymmärrä sellainen joka ei ole sitä kokenut. Kun tuntui ihan kirjaimellisesti siltä , että on kivireki niskassa, ei vaan jalka noussut. Se oli kamalaa.

Oletko missään vaiheessa loukannut itseäsi tai ollut josssain kolarissa. Lapsuusaika mukaan lukien??

Jos jaksat lukea mun tarinan käyttäjäesittelyssä niin huomaat samoja oireita mutta varoitan , se EI ole mikään selviytymistarina vaan sopeutumistarina. Töihin en enää ole kyennyt enkä paljon muuhunkaan saatikka kävelylenkeille, no way.
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja poiu » 29 Tammi 2013, 17:06

Hei kojootti ja kiitos!.

Luin tarinaasi ensimmäiset kaksi viestiä, ja kyllä voin allekirjoittaa kaikki oireesi omalle kohdallenikin.
Minulla on tuota hikoilua, etenkin öisin, kyljellään jumpat ei onnistu, koska menetän täysin kehoni hallinnan ja vapina on rajua.
Kivut, näköhäiriöt, huimaus ja siitä johtuva etova olo on arkipäivää.
Käsissäni on ollut rajua vapinaa myös, mutta se on vähän laantunut, tosin tälläisen kipukohtauksen aikana vapina palaa pahasti.
En kuitenkaan pysty tekemään mitään pikkutarkkaa, esim. kynsien lakkaus siististi on mahdotonta.

Lukiessa tekstit hyppii silmille ja katsetta on vaikea kohdistaa muutenkin. Sivuille vilkuillessa olo tulee sietämättömäksi, silmissä ikäänkuin "sekoaa", sama tapahtuu, jos yrittää kävellessä tuijottaa maata.

Minulle tulee kaksi tapaturmaa mieleen. Toinen jo ainakin 10 vuotta sitten, kun liukkaalla kelillä kaaduin pahasti ilmeisesti häntäluuni päälle. Kävelin sisälle normaalisti, mutta sitten korviini iski suhina, näköni lähti täysin, kehostani lähti kokonaan tunto, mutta pysyin tajuissani, koska pääsin makoilemaan olon sattuessa. Tämä kesti pitkään, mutta lopulta helpotti, tai niin luulin ja nousin ylös, ja sama tapahtui uudelleen.

Autokolarissa olin vuonna 2004, jos oikein muistan. Auto lähti kuskilta käsistä, pienellä tiellä joka oli peilijäällä ja auto suistui ojaan. Minun puolelta keula osui penkkaan ensimmäiseksi, iskun voimasta auto pyörähti ojaan lopulta katolleen. Nukuin, ja heräsin juuri ennen törmäystä, muistan kyllä sen kun sinkouduin eteenpäin ja sitten tuli pimeys. Seuraava muistikuva on kun havahduin, enkä ymmärtänyt olevani väärinpäin ja avasin turvavyöni ja tipautin tosiaan typeryyksissäni itseni niskoilleni auton kattoon.

Lisäksi olen ollut kolme vuotta rajusti väkivaltaisen kumppanin nyrkkeilysäkkinä tuohon samaan aikaan.

Jotenkin kuvittelisin pystyväni elämään näiden kipujen, ja muiden vaivojen kanssa, mutta huimaus. Se todella pilaa elämäni, olen kyllä yrittänyt totuttautua siihen, mutta en vain pysy pystyssä.
Tilanne kauhistuttaa lapsieni kannalta, kun äiti ei pysty enää mihinkään. Jopa se istuminen voi olla liikaa.
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

ViestiKirjoittaja poiu » 29 Tammi 2013, 18:13

Luin nyt viestiketjusi kokonaan. Toisaalta "mukava" tietää, että on muitakin tälläisessa tilanteessa. Toisaalta se on surullista, eihän tälläistä kenellekkään toivoisi.
Kojootti , saanko kysyä mikä tilanteesi on tällähetkellä, onko
huimausta hoidettu mitenkään? Oletko kokenut mistään hoidoista apua? Tämä vain tuntuu niin mahdottomalta, kun lihaksia pitäisi saada kuntoutettua, mutta miten tämä sitten onnistuisi.. Venytykset saa aikaan rajun pahoinvoinnin, jumppa..no arvatenkin on mahdoton toteuttaa.
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

ViestiKirjoittaja torvelo » 30 Tammi 2013, 07:54

tervetuloa,

ja samalla valitettavaa että olet joutunut palstalle, mutta täällä on kohtalotovereita ja kokemuksia.
sun oireet ovat kamalia, ja on perin juurin ihmeellistä että vaivijen syytä ei löydetä.
oma veikkaus on aivorunkon vamma, päähän (niskaan) kohdistuneet turmat eivät näy heti vaan voivat tulla vuosien viiveellä, tai sitten kun elimistön oma suojaus pettää. päähän kohdistuneet (iskut) tärskyt ovat aina vakavia.
toinen minkä diag. olen itselle saatu, tosin siitä ei ole kuin fysiatrin main inta on sentraalisen vestibulaarijärjestelmän vaurio. joka saattaa olla etenevää. siitä toiste lisää. en jaksa olla pitkään koneella. huipii. käesin osaksi samoista oireista, eivät kyllä yhtä rajuina.
toivon sinun pääsevän kokeneellee neurologille, palstalla olevat suosittelevat Huhmaretta, ja sitä kautta eteen päin. voimia

-torvelo-
torvelo
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 522
Liittynyt: 23 Loka 2010, 17:49
Paikkakunta: keskinen Suomi

ViestiKirjoittaja kojootti » 30 Tammi 2013, 14:01

Kaikki tuo mitä sulle on tapahtunut olisi jo yksistään voinut aiheuttaa niskavamman komplikaatioineen :shock:

Yritin KAIKKEA mahdollista ensimmäisinä vuosina huimaukseen mutta lopputulos on ollut etten käy missään hoidoissa enkä tee juuri muita harjoitteita kuin istuallaan eteenpäin nojaus ja kävely. Yleensäkin jo ylhäällä olo koko päivän on melkoinen suoritus. Mun kohdalla oli valitettavasti niin, että kaikki edellä mainittu vain pahensi oireitani. Lepo, miehen apu kaikessa ja työkyvyttömyyseläke ovat olleet mun pelastukseni. Huimauksesta en ole päässyt kokonaan mutta se on ajan kanssa hieman lieventynyt. Jatkuva epävakaa olo on jokapäiväistä. En itsekään pystynyt alkuvuosina istumaan levollisesti, aina kaatoi johonkin päin. Seisominen jalan painoa siirtäen tai jostakin tukea ottaen oli helpompaa.


pahoinvointiin ovat auttaneet asentohuimaus liikkeet eli manööverit, siitä olen kiitollinen. Alussa pahoinvointi oli KAMALAA (en oksentanut). jouduin käyttämään syöpäpotlaille tarkoitettuja pahoinvointilääkkeitä jotka auttoivat vain hetkellisesti. Se on onneksi jäänyt pois :D


Komppaan Torveloa. kannattaisi mennä yksityisesti Huhmareen vastaanotolle niin asiat lähtevät etenemään. Saatko mitään apua kotona?
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja kojootti » 30 Tammi 2013, 14:21

Niin ja sinuna en tekisi venytyksiä ennekuin tiedät mikä on vialla.
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja poiu » 30 Tammi 2013, 15:38

Hei.
Oireitani ei ole tutkittu kummemmin vuosien varrella. Tämä johtunee siitä, että kannan myös psyykkisen puolen diagnoosia (olen vaikeasti traumatisoitunut), joten lääkäreiden suhtautuminen on yleensä tietynlainen.
Enkä tästä syystä itse mielelläni käytä näitä palveluita, jos vain suinkin pystyn olemaan ilman lääkärin apua.

Aikaisempina vuosina kuitenkin kaksoiskuvat silmissä ja vaikea päänsärky tutkittiin, ja syytä sille ei löydetty.
En ole koskaan ottanut esille niskaongelmiani, koska ajattelin, että näin kaukaisista tapaturmista ei oireita voi enää olla, tai jos olisikin, lääkärit ei tätä uskoisi.
Aiempina vuosian kärsin myös tajuuttomuuskohtauksista.

Lisäksi perheessäni on autoimmuunisairautta, joka voisi aiheuttaa vastaavaa oirekuvaa, tätä tautia minulta ei ole löydetty, ja tätä tautia tällähetkellä tutkitaan. Uskon, että kun sitä ei löydetty, laitetaan nämä oireet psyykkisen pahoinvoinnin piikkiin. (minun lapseni kuoli n.vuoden ennen näiden vaikeiden oireiden alkua).

Minulla on parempia päiviä, niinä päivinä pystyn sietämään juurikin sitä jatkuvaa epävarmaa oloa ja muita oireita, kipuakin. Mutta nämä päivät on alkaneet vähentyä. Olen aina ollut "kävelijä", olen aina ollut jalkojeni päällä, ja vaikka olen itse aina sanonut:"kaikkeen tottuu", niin en vain pysty hyväksymään tätä tilannetta. Olen kuitenkin käyttänyt kaikki voimavarani oireiden helpottamiseksi, enkä saa aikaan muutakuin pahenemisen.

Tein viikon sitkeästi pilates-harjoituksia, ja siitä tuloksena on ollut tämä muutaman viikon kestänyt kipu ja valtava huimaus ja pahoinvointi. Pienikin pään liikuttelu saa aikaan "pahoinvointiaallon". Päässä ikäänkuin jää heilumaan vielä liikkeen loppumisen jälkeen.

Minulla istumisessa vaikeus liittyy siihen, että se aiheuttaa voimakasta painetta selkääni, jos olen liian kauan selkäni varassa, alkaa vapina ja niskassa tuntuu, niinkuin kuumaa rautaa painettaisiin, josta säteilykipu alkaa leviämään, ensiksi käsivarteen.

Kotona minulla ei ole apua. Tai tietenkin perheeni, mutta he eivät ehkä ymmärrä oikein tilannettani.

Tällä hetkellä minulla on siis neurologin tutkimukset vielä kesken. Haluavat ottaa selkäydinneste-näytteen ja tämän jälkeen on sitten neurologin kontrolliaika. Tässä uskoisin kestävän useita kuukausia. (jonotin kuukausia tähän ensimmäisenkiin neurologin vastaanottoon).

Paljonko yksityinen neurologin vastaanotto maksaa?. En ole koskaan käyttänyt yksityisen palveluita.
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

ViestiKirjoittaja poiu » 06 Helmi 2013, 09:05

Kiitos Jansku vastauksestasi.
On huojentava kuulla, että tähän voisi löytyä jokin ratkaisukin tähän ongelmaan.
Aloitin taas fysioterapian ja siellä tehtiin taas nämä ryhti ja tasapainotestit.
Minulla on lantio vinossa, pari lautaa toisen jalan alla saa lantion asennon tasaantumaan.
Lapsena minua on hoidettu jalkojen erimittaisuuden vuoksi myös, mutta uskoakseni ongelma ei ikinä parantunut ja nykytietojen mukaan tuo korokepohjallinen voi vain pahentaa ongelmaa, mitä itse lapsena käytin pitkään ja jota itseasiassa nytkin ehdotettiin.
(tuntuu jotenkin lantion virheasennossa järjettömältä tukea lyhyempi jalka väärään asentoon, kun eikö tämä pituusero nimenomaa pitäisi saada korjattua, eikä tuettua..)

Uskoisin, että Oulu on minulle lähin paikka mistä apua voisin saada ehkä. Asuinpaikkakunnallani on rajallinen mahdollisuus kuntoutukseen.

Tämä on mielenkiintoinen teoria, mutta onkohan tätä kukaan ajatellut/kokeillut?. Huimaukseen nimittäin.
Saman painoiset tavarat käsissä yleensä aavistuksen vakauttaa tasapainoa, tästä minulle tuli mieleen kevyet rannepainot, pieni paino ranteissa voisi korjata olkapäiden asentoa, jotka ainakin minä nostan helposti korvia kohti, joka entisestään ajaa hermoja ahtaalle. Olkapääni asento on muutenkin virheellinen.
Tätä ajattelin epätoivoisena kokeilla nyt fysioterapeutin ohjaamien varovaisten pilates-harjoitusten lisäksi.
Tokihan paino voi vain pahentaa tilannetta, mutta kaikkihan se on kokeiltava..
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

ViestiKirjoittaja Kyyselkä » 08 Huhti 2013, 00:17

Poiu, oireesi ovat samat, kuin minullakin.

Googleta: Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
Kyyselkä
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 4
Liittynyt: 10 Tammi 2012, 12:40

ViestiKirjoittaja fedja » 10 Huhti 2013, 10:35

Monet noista oireista kyllä vaikuttavat niskaperäisiltä. Onko sinun mahdollista käydä yksityisesti tutkituttamassa niskasi Helsingissä tai Tampereella. Olen Oululainen ja kokemus on, että täältä kyllä ei oikein apua löydä.

Kuusamossa on hyvä hoitaja, joka hoitaa kraniaalisen osteopatian keinoin. Hyvä toki olisi niska saada tutkituksi ennen sitä.

Oulussa semihyvä on Miikka Ilkka (osteopaatti). Kraniosakraaliterapiahoitjaa Kaisa Molanderia Neo Eheässä olossa on kehuttu hyväksi hoitajaksi, mutta hänestä minulla ei ole kokemusta.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja poiu » 13 Touko 2013, 08:53

Olen miettinyt omalle kohdalleni ahdistuneisuutta, jota minulla on. Josko oirekirjo kuitenkin olisikin psyykkistä. Ainakin se kovasti tuntuu muuttuvan sellaiseksi ja huomaan itsessäni ahdistus/paniikkioireita tälläisissä klassisissa tilanteissa.. kaupan kassa, ihmispaljous jne. Kuitenkin pystyn sietämään tuota tunnetta, enkä välttele näitä paikkoja sen takia.
Pelkään nimenomaan tämän huimauksen "kroonistuvan" psyykkeen puolelle, vaikka fyysinen haitta olisikin jo siirtynyt.
Tosin lääkärit ovat nyt fyysisen vaivan kannalla.

Aika hankalaa yksityiselle on kieltämättä tässä tilanteessa lähteä. Niskaa on tutkittu tosiaan sen verran, että kuvattu on, koko selkäydin ja ranka, eikä muuta moitetta löydetty kuin se pieni välilevynpullistuma ja repeymä kaularangassa.
Toki mietin sitä, että pitäisikö minun pyytää magneettikuvat itselleni, onkohan se mahdollista enään, kun kuvaus on tehty viime vuoden puollella?. Olen käsittänyt, että kuvista etsitään sitä mitä etsitään, ja esim. niskan retkahdukseen viittaavat muut löydökset voisi jäädä kirjaamatta. Minulta etsittiin tosiaan näissä kuvissa autoimmuunisairautta, ja selkäydin oli varsinainen kuvauskohde. Eli voisikohan näistä kuvista sitten yskityinen lääkäri/joku muu (katsooko esim. fysiatrit kuvia?) kertoa enemmän mahdollisesti?. Onko kokemusta?.

Mutta sitten kysymykseen. Onko niskavaivaisilla neurologiset testit minkälaiset olleet?. Poikkeamia?.
Minulla nämä testit neurologin kontrollissa oli heikentynyt entisestään. Yllättäen jaloissa kaikista räikeimmät oireet. Refleksit vilkkaat ja klooniset. Mitäkähän tämä klooniset meinaa?. Babinski edelleen positiivinen, ataksiaa jne.

Tutkimukset siirtyvät nyt hermostopuolelle.
Onkohan näistä kellään kokemuksia?. (ENMG, SEP, VEP, autonomisen hermoston tutkimus).

Kiitos fedja suosituksista. Osteopaattia olenkin etsiskellyt, sellaista täältäpäin kun ei löydy. :)
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

ViestiKirjoittaja Eippi » 13 Touko 2013, 10:50

Kyllä ne fyysiset oireetkin saa aikaan paniikkia. Vaikka minulla on alusta asti todettu, että ei taipumusta paniikkihäiriöön jne. niin kyllähän nää oireilut on aikamoista ahdistusta aiheuttanut. Nytkin vaikka syyt niin sanotusti selvillä niin olo on epätoivonen, että saako itseään koskaan kuntoon.

Kannattaa ehdottomasti näyttää kuvia fysiatrille, koska ainakaan minun kohdallani ei radiologi ollut nähnyt niskan löydöstä minkä fysiatri huomasi jo ensimmäisistä kuvista. Fysiatrit myös suosittelevat tarkempia kuvauksia jos katsovat niihin olevan tarvetta ja ohjaavat jatkohoitoon.

Minulla on neurologisissa testeissä refleksit keskivilkkaat ja toinen jalka niukasti vilkkaampi. Mielestäni minullakin luki tuo klooniset (en tiedä mitä tarkoittaa).
Viimeksi muokannut Eippi päivämäärä 13 Touko 2013, 20:02, muokattu yhteensä 1 kerran
Eippi
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 324
Liittynyt: 06 Syys 2012, 20:48

ViestiKirjoittaja torvelo » 14 Touko 2013, 07:34

poiu; mitä tarkoitit kun kirjoitit pieni repeämä?

-torvelo-
torvelo
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 522
Liittynyt: 23 Loka 2010, 17:49
Paikkakunta: keskinen Suomi

ViestiKirjoittaja poiu » 14 Touko 2013, 15:50

Eli voisin soitella kuvat ensin itselleni ja jos neurologi ei tee mitään läpimurtoa oirekirjon kanssa, lähteä sitten "omille teille" tutkimuksissa, eli se fysiatri/yksityinen neurologi.

Eippi, huojentavaa kuulla, että myös muilla noita neurologisia löydöksiä tulee. Minulla testit on menneet niin huonoiksi, että aika ikäviä mielikuvia jo mahdollisesta diagnoosista on syntynyt, ja lisäksi se, etten saa enää edes sormea nenänpäähän tai kannateltua jalkaani vain jotenkin lannistaa, ennen tälläiset olisi sujuneet vaivatta.

Ja tähän ahdistuneisuuteen. Minä kyllä ajattelisin, että tässä on fyysistä perää, vaikka olen varmasti suhteellisen ahdistusherkkä ihminen.
Ongelmana on olleetkin jo usean kuukauden ajan "kehon paniikkikohtaukset", eli ilmeisesti hermosto kiukkuaa.
Saan siis yllättäen kohtauksia, jossa sydän voi lyödä hetken 200 pintaan ja hikoilu on todella voimakasta, koskaan kun en hikoilevaa tyyppiä ole ollut, joten todella kiusalliseksi tämä kehon temppuilu on käynyt.

Stressi on kyllä ollut todella voimakasta jo pidemmän aikaan, ja se toki vaikuttaa oleellisesti nimenomaa tähän kehon epätasapainoon. Hormonitoiminta on mennyt sekaisin, oireet on jo silminnäkyviä (iho pigmentoituu jne).
Pillereille en suostu, joskus niitä on tullut kokeiltua, eikä minulle sovi, lisäävät vain ahdistusta rajusti.

Eli tuo mri on otettu päästä lannerankaan, jossa selkäydintä tarkkailtiin.
Eli näissä kuvissa ei autoimmuunisairauksiin sopivia löydöksiä ole ilmennyt, en tiedä onko näistä sitten muuta haettu.
Lantio minullakin on tosiaan vino, ollut lapsuudesta asti. Jalkojen pituusero on muutaman sentin. Nilkka toisessa jalassa naprapaatin mukaan on "jähmettynyt", eikä liiku normaalisti.
Pitkin historiaa toispuoleinen lihasjännitys on ollut mukana, ja nyt toinen puoli kehosta on menettänyt lihaksistoa myös. Alaselässä ranka myös toisinaan tekee silminnähtävän mutkan, mutta tämä mutka suoristuu lihaskireyden hellittäessä ilmeisesti, koska aina sitä ei näy. (kinesioteippaaja ja jäsenkorjaaja tämän mutkan huomio, mutta fysioterapeutti ei sitä havainnut kun mainitsin, itse myös peilistä istuessa näen rangan kaartuvan).

torvelo, eli siis tarkoitin tuota välilevyn repeymää (annulusvaurio), näin ainakin ymmärsin, että tätä tarkoittanee. Eli kuvissa kaularangassa c5/c6 välissä on pieni prolapsi ja annulusvaurio.
Tämä löydös tutkimuksissa on kuitenkin sivuutettu täysin, kuvissa se ei paina hermoja, joten ilmeisesti tämä on vain ns. sattumalöydös.
Neurologi on kirjannutkin viimeksi, että mri-löydös on normaali, eli tämä on tiputettu pois kokonaan "sairaskertomuksesta".
Välillä kuitenkin itse olen miettinyt, että voisiko tuo pullistuma kuitenkin olla osallisena oirekuvaan. Makuullaan minulla ei oireita ole, joten voisiko tämä pullistuma pystyasennossa painaa hermoja, vaikkei sitä makuuasennossa tekisi..
poiu
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 11
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 09:13

Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu - (Muut niskavammat ja niskavaivat)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron