Apuwa!! Tos,Dm2 & Tension neck :(

Niskaongelmat, jotka eivät selkeitä retkahdusvammoja: Tapaturman seurauksena tulleet - Kulumat/rappeumat - Välilevyongelmat - Tension neck - Muut niskavaivat

Apuwa!! Tos,Dm2 & Tension neck :(

ViestiKirjoittaja ameerica » 21 Tammi 2011, 22:19

Nyt vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoittaa tarinani.
Jos teillä on mitään kokemuksia, fiksuja vinkkejä tai ajatuksia niin kirjoitelkaa. Alkaa loppua itseltä voimat ja lääkäreiltä keinot!!

Olen 34 vuotias nainen. Naimisissa ja kaksi lasta.
Olen ollut perusterve. En tupakoi, alkoholia kohtuudella. (176cm/60kg)

Huhtikuussa 05 kaikki muuttui yhdessä yössä.
Heräsin 1.4.05 hyvin nukutun yön jälkeen niska jumissa.
Ajattelin että tyyny on ollut huonosti tmv kuten joskus ihmisillä on.
Niskani ei kuitenkaan alkanut helpottamaan vaan kuun lopussa jouduin hakemaan kipu- ja relaksanttipiikit päivystyksestä.
Jatkohoitona Dolan ym kunnes kesän lopulla niskani kramppasi jo niin pahasti että ambulanssilla Taysiin.
Neurologi tteki pika diagnoosin tension neck ja Triptyl käyttöön.
Kesän lopulla hakeuduin itse Koskiklinikalle fysiatrin vastaanotolle.
Kaularangan röntgen paljasti oikoryhdin ja magneettikuvat välilevynpullistuman C5-6 välissä.
Fysiatrin tekemät testit ja tutkimukset kertoivat että minulla olisi myös TOS.
Aloitettiin fysikaalinen kuntoutus ja jatkettiin Triptyl lääkitystä.
Triptyl lopetettiin vuoden lopulla koska olin raskaana.
Syksyllä 2006 synnytin terveen pojan rankan odotuksen jälkeen.
Niskani paheni pikku hiljaa syksyn/talven aikana koska kantelin poikaa ja 07 vuoden alusta olinkin petipotilaana.
En voinut nousta koska niskani kramppasi niin etten pysynyt pystyssä. Huimausta ja jalkapohjien puutumista.
Fysiatri suositteli imetyksen lopettamista ja lääkityksen aloittamista.
Aloitettiin Tramal ja sen jälkeen kokeiltiinkin jos jotakin perus tulehduskipulääkkeiden lisäksi mm. Voltaren, Dolan, Lyrica, Cipramil, Ketorin, Sirdalut,Cymbalta, Sepram, Diapam,Imovane, Norspan ym.

Lääkkeitä vaihdeltiin koska sain monista ikäviä sivuvaikutuksia mm. lisää huimausta, rytmihäiriöitä, päänsärkyä ja tokkuraisuutta.
2007 ennen joulua kokeiltiin kipulääkkeenä Ardinex ja sillä meninkin pitkään, melkein pari vuotta Annostus oli 1-2 tablettia vrk.
Ja koska olin tuskastunut tilanteeseeni ja herkkänä ihmisenä itkin entistä helpommin aloitettiin myös Sepram 10-20mg vrk.
2007-2009 välillä kävin korvalääkärissä huimauksen vuoksi. Mitään ei löytynyt.
Kaulanrangan magneettikuvaus tehtiin uudelleen ja pullistuma oli surkastunut.
Kilpirauhasessa todettiin kystia mutta kaikki kilpirauhasarvot olivat kunnossa.
Ei toimenpiteitä.
Päänmagneetti tehtiin myös koska huimaus ja päänsärky oli jatkuvaa. Mitään ei löytynyt. Tays teki käsien verenkiertotutkimuksen ja siinä löytyi verenkiertoperäinen TOS.

Kävin myös fysikaalisissa hoidoissa 2007-2009 noin 150 kertaa, kiropraktikolla ja ihmeniksauttajalla.
Kokeiltu on kylmä-/kuuma hoitoja, geelejä,viljapussia, vihtaa, saunaa, venyttelyä,lepoa, tukikaulurin käyttöä, hierontaa, niskajumppaa, tyynyt vaihdettu ym ym.
Koska oireeni eivät pysyneet enää hallinnassa vanhoilla konsteilla näki fysiatri tarpeelliseksi laittaa minut ENMG tutkimukseen heinäkuussa 2009.
Tutkimus tehtiin Koskiklinikalla.
Tämän jälkeen Tays teki niskan magneetin, verikokeita ja ENMG.
Ja tammikuussa 2010 ENMG uudelleen Koskiklinikalla.
Maaliskuussa 2010 lihasbiobsia Tays.
Kevät, kesä ja syksy käyntejä Taysissa neurologian ja kipupolin vastaanotoilla.
Epäiltiin alkavaa dystoniaa ja lääkityksenä Rivatril ja Sepram.
Päänsärkyyn tarvittaessa Burana.

Syksyllä 2010 viimeiset tutkimustulokset ja diagnoosina Dystrofia Myotonica tyyppi 2.
Kipupolin lääkäri antoi ohjeet Rivatril purkuun koska Dystonia kumottiin. Aloitettiin Venlafaxin joka oli käytössä 7viikkoa mutta ei auttanut kipuihin ja aiheutti todella omituista oloa.
Puhelinkeskustelun perusteella lopetus ja Gabrion aloitus varovaisesti.

Joulukuun 9 pvä 2010 pyörryin yllättäen aamulla tullessani vessasta. Löin pääni laattalattiaan ja niskani luultavasti revähti.
Gabrion lääkitys pidettiin päällä ainoastaan 300mg iltaisin kunnes lääkäri soittaisi.
Jouluaaton aattona neurologi soittaa ja neuvoo jatkamaan Gabrionin nostoa.
Joulupäivänä huimaus ja niskakramppi niin pahat että lähdettävä päivystykseen. Lähetteellä Taysiin neurologin arvioitavaksi.
Otetaan pään CT, verikokeita ja sydänfilmi. Kaikki ok.
Triptyl 50mg ja seuraavaan päivään tarkkailussa. Korvalääkäri käy aamulla tutkimassa, ei erityistä.
Päivystävä neurologi kotiuttaa. Lääkityksenä Triptyl 10mg 1-2 kpl iltaisin sekä Gabrion 300mg ajatuksena nostoannoksin.

Huimaus jatkui invalidisoivana ja otin yhteyttä Taysin ensiapuun koska neuronpoliklinikka kiinni. Toinen neurologi käskee jättämään Gabrionin pois ja jatkamaan Triptyl 10mg iltaisin.
Lopetettuani Gabrionin käytön invalidisoiva huimaus loppui. Niskaperäinen huimaus edelleen läsnä.

Kävin nyt tammikuussa Taysissa kipupolin vastaanotolla.
Keskusteltuamme ja tutkimukset tehtyään lääkäri totesi ettei oireistoni sovi pelkästään DM2 sairauteen ja TOSsiin. Mukana mahdollisesti myös Tension neck.

Nyt lääkityksenä ollut Triptyl 25mg iltaisin js kuuriluonteisena 1-2 viikkoa Norflex 1 tabl. iltaisin.
Mikäli sietokykyä lääkkeeseen niin voi ottaa Norflexin myös aamuisin.
Tällä tiellä nyt oltu huonolla menestyksellä.


Sairasloma jatkuu ainakin syyskuuhun 2011.
Kuntoutuspoli laittanut lähetteen kaularangan ja pään magneettiin. Ei kuulemma epäillä mitään vaan lähinnä pois suljetaan/tarkastetaan.
Tulossa myös kevään aikana korva- ja silmälääkäri sekä yleissairaalapsykologian poliklinikkakäynnit.
Viimeinen lähinnä siksi että katsotaan olisiko minulla voimavaroja psykofyysiseen fysioterapiaan.

Olen valmis kokeilemaan ihan mitä vain että pääsisin elämän syrjään kiinni.Tietysti rahallista puolta on mietittävä koska olemme maksaneet jo kaikenlaisia kokeiluja, tutkimuksia ja fysikaalisiahoitoja.

Tilanteeni juuri nyt:

Niskani on jumissa heti aamusta ja päivän aikana kramppaa lisää.
Venyttely hieman helpottaa oloa mutta toisaalta se tuo myös vihlovaa kipua ja olkapään kautta ranteeseen saakka.
Venyteltäessä niskani naksuu ja rutisee.
Pahinta on huimaus joka on jälleen voimakasta ja invalidisoivaa. Olen miltei petipotilaana. Nousen kuitenkin syömään, suihkuun, vessaan ym.
Osa huimauksesta voi johtua lääkityksestä koska Triptyl ei aikaisemminkaan ole minulle sopinut mutta myös tunnen että erittäin kireät niska- hartialihakset tekevät oireiston.
Mukana on myös jalkapohjien ja käsien tunnottomuuutta/kipuilua sekä värivaihtelua...

En pysty osallistumaan kodin askareisiin ja lastenhoitoon.
Nämä työt on mieheni ja äitini harteilla. Olen tietysti läsnä iltasatujen ja suukkojen muodossa mutta kaikki perus äidin työt jäävät muille. Olen normaalisti paljon aikaansaava, tekevä, suunnitteleva ja auttavainen ihminen joten tämä pakollinen "lepo" on hermoja raastavaa.
Kuten myös epätietoisuus siitä että miksi minua huimaa?? Miksi hartiat ja niska eivät relaksoidu??

Tällä hekellä minulla on jäljellä ripaus uskoa ja toivoa sekä ihana perheeni.
Toivoisin että jokin lääke tai kuntoutus löytyisi jotta voisin alkaa elämään tätä elämääniolen ollut jo pitkän aikaa vaihtopenkillä.

Mikäli jaksoitte lukea pitkän kirjeeni loppuun ja sairauteni herättää teissä mielenkiintoa niin olisin siitäkin jo onnellinen.
Jos teille tulee mieleen jokin lääke, hoitomuoto tai vaikkapa vanhankansan konsti niin olisitteko niin ystävällinen että ottaistte yhteyttä.

Lämmin kiitos!! Kevättä kohti!! ♥
ameerica
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 3
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 14:29

ViestiKirjoittaja SannaS » 21 Tammi 2011, 22:49

Paljon voimia tilanteeseesi! Itse kolmen pienen lapsen äitinä, juuri kuukauden pakkolevossa olleena, vaikka mä onneksi jouduin kärsimään pienen hetken levosta (ja toivon etten enää siihen joudu!!!), niin voin vain kuvitella miten kamalaa Sinulla on.

Mulla oli hirveä huimaus ja siihen auttoi niskaan kipeisiin triggereihin laitetut puudutuspiikit, en tiedä miten pitkäaikainen vaikutus tällä on. Toivottavasti ei tule takaisin.

Mitään muuta en osaa Sinulle sanoa kuin että tsemppiä ja jaksamista! <3
SannaS
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 156
Liittynyt: 03 Tammi 2011, 03:57

ViestiKirjoittaja Orkidea » 22 Tammi 2011, 00:44

Moi ameerica ja tervetuloa foorumille :)

Minulla on myös TOS (sekä verisuonet että hermot pinteessä molemmilla puolilla :? ) ja jännitysniska ja melkoisen ikäviä oireita on minullakin ollut :cry: ja kaikennäköisiä hoitoja on tullut kokeiltua. Minulla on oireet oikeastaan vaan pahentuneet normaalissa fysioterapiassa, mutta venyttelyjumppa auttaa aina välillä... toisaalta välillä se ärsyttää niskaa entisestään, joten hieman arpapeliä... :? Tällä hetkellä minulla on menossa hoitojakso, jonka aikana ainut sallittu liikunta on vesijuoksu, joten venyttelytkin ovat tällä hetkellä tauolla.

Tuli mieleen, että oletko kokeillut kraniaalisakraaliterapiaa? Itse olen käynyt nyt muutaman kerran hoidossa ja tällä hetkellä näyttää, että vihdonkin on löytynyt hoitomuoto, jota ärtynyt niskani sietää ja toiveet ovat korkealla. Tosin minulla hoidetaan tällä hetkellä kallonpohjan jumia, joka saattaa auttaa TOS-oireiluun tai sitten ei :roll: mutta ainakin tällä hetkellä käteni ovat hieman paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin :D Joka tapauksessa hankalat päänsärkyni ovat jo hieman helpottaneet ja huimauskohtauksia tulee harvemmin kuin ennen, vaikka työmaata toki onkin jäljellä. Tällä hetkellä pyritään saamaan se kallonpohjan jumi laukeamaan ja samalla vahvistetaan kaulan syviä lihaksia. Kaulan pään liikkeiden hallinnan parantuminen saattaa auttaa TOS-oireiluun, mutta jos ei auta, niin minun kohdallani harkitaan leikkaushoitoa lähikuukausina... Leikkaus on kuitenkin se viimeinen keino, koska kyseessä on iso toimenpide ja pitkäaikaisennuste on aika huono :( Osa on kyllä saanut avun leikkauksesta, mutta itse välttelen sitä viimeiseen saakka.

Lääkityksistä en osaa sanoa, koska saan itse niin hankalia oireita useimmista särkyääkkeistä, että olen mieluummin ilman. Tosin minulla on tramalia pahan päivän varalle, mutta vältän sen ottamista aina kun on mahdollista. Onneksi minulla on korkea kipukynnys ja olen tällä hetkellä sairaslomalla, joten pärjään jotenkuten. Töissä ollessa särkylääkkeitä meni kyllä paljon, kun ilmankaan ei pystynyt töissä olemaan. Minulla pahimmat oireet ovat käsissä, joten pitkät päivät toimistotyössä olivat vähintäänkin haastavia :?

Tsemppiä sinulle!
Orkidea
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 515
Liittynyt: 07 Loka 2010, 13:46

ViestiKirjoittaja CH » 23 Tammi 2011, 12:11

Hurja tarina sinulla ja niskallasi! :shock: Tuosta hoitorepertuaarista ei tosiaan varmaan enää puutu kuin tuo Orkidean maitsema kraniaaliterapia/kraniaalisakraaliterapia/kraniosakraaliterapia (olen nähnyt varmaan 100 eri nimeä tälle hoitomuodolle...) Olen ymmärtänyt, että usein, kun niskapotilaan kanssa ovat keinot lopussa, kraniosakraalista tulee pelastava enkeli. Se pureutuu niihin kummallisimpiin oireisiin, joita on vaikea edes selittää ja joiden alkuperää ei voida kuvista todeta. Minua myös kiinnostaisi tietää, onko oireidesi takana kenties jokin onnettomuus, jossa niska olisi retkahtanut. Sen ei välttämättä tarvitse olla mikään auto-onnettomuus; jokin pienempikin tapaturma voi laukaista pahatkin oireet. Esimerkiksi itse oireilin niskaani eri tavoin vuositolkulla (tosin paljon lievemmin kuin monet tällä foorumilla) ennen kuin tajusin, että niiden aiheuttaja oli kaatuminen. En ollut osannut syyttää kaatumista oireista, koska ne eivät olleet alkaneet välittömästi kaatumisen jälkeen.
Toivon sinulle paljon extravoimaa!!
CH
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 280
Liittynyt: 06 Helmi 2009, 20:11

ViestiKirjoittaja ameerica » 23 Tammi 2011, 15:35

Heippa taas!!

En ole kuullutkaan mainitsemastanne terapiasta...täytyy ottaa siitäkin selvää.
Kiitoksia vinkistä!

On kyllä myönnettävä että olen jo aikas skeptinen kaikkien hoitojen ja "terapeuttien" suhteen koska minut on rahastettu loppuun.
Vähän kuten lääkäreihinkin olen pettynyt koska syöttävät mielellään pillereitä hamaan tulevaisuuteen saakka.
Jos lääke ei sovi niin kokeillaas tämmöstä....ja aina uudet aloitusoireet ja lopetusoireet. Sivuvaikutuksista puhumattakaan.
Fysiatri nimittäin kokeili minulla monia lääkkeitä ja viimeinen oli Norspan kipulaastari. Oli miedoin laastari mutta kun neurologi tempasi laastarin irti tuli yli viikon vieroitusoireet. Huone liikkui, olin itkuinen, kädet vapisi ja valvoin yöt. Olin valmis luovuttamaan...
Oli tietysti hyvä kun laastari poistettiin koska siitä ei ollut apua. Lääkäri oli myös sitä mieltä että näin nuorelle ei tuollaisia saisi määrätä.

Harmillista on myös eriävät mielipiteet esim neurologeilla. Toinen on eri mieltä kuin toinen...luulisi että kaikilla on sama koulutus? Kaikki neurologit tekevät samat pumpulitikku testit ja koputukset ym ym mutta lääkityksen kohdalla voidaankin sitten puhua eri kieltä.
Tietysti eri lääkärit ovat kompuksessa eri lääkefirmojen kanssa joten siinä ehkä syy....0

En ole loukannut niskaani kun sitä kyseltiin.
Ei autolla mitään onnettomuuksia. Polkupyörälläkin olen pysynyt pystyssä ja hevosilla ratsastaminen on jäänyt muille.
Ei tule mieleeni mitään missä olisin satuttanut jollain tapaa niskaani.
Minulla on ainoastaan polven kierukka leikattu...olen ollut perus terve.
En ollut kärsinyt niska- hartiakivuista koskaan ennen kuin tämä koko juttu alkoi yhdessä yössä 2005.

Tässä petipotilaana on aikaa googlettaa liikaakin ja lukea jos jotain juttuja. Tuntuu että kohta minulla on kaikki maailman sairaudet niskassani...ehkä kuitenkaan ei kivessyöpää koska kiveksiä ei ole näkynyt :)

Ihmettelen huimauksen voimakkuutta. Aamulla ei huimaa ihan hirveästi mutta pikku hiljaa päivän aikana huimaus pahenee.
Eilen illalla nousin sängystä suihkuun ja hyvä kun jalat kantoivat.
Jalkapohjia pisteli ja kun olin suihkussa keinutti puolelta toiselle.
Lievä pään taakse taittaminen shampoota pois pestettä teki tosi huonoa.
Mieheni oli tukemassa ja vahtimassa etten kaadu...

H*u*o*k*a*u*s
ameerica
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 3
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 14:29

ViestiKirjoittaja torvelo » 23 Tammi 2011, 16:31

no huh, huh,

on sulla ollut todellakin rankkaa.
Neuvoja en kuitenkaan osaa antaa, isekin vaivasena ja väsyneeenä, mutta onnekseni olen jo saanut diagnoosin.
Löysin itsestänikin kaikki mahdolliset vakavat taudit, ennen kuin vaivojeni syy selvisi, odottavan aika on tosi raskasta.
Mun vaivojen alkuperän löysi jumppari jonka kautta rupesi sitten diagnoosi löytymään.

voimia, vielä

-torvelo-
torvelo
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 522
Liittynyt: 23 Loka 2010, 17:49
Paikkakunta: keskinen Suomi

ViestiKirjoittaja CH » 23 Tammi 2011, 16:59

Olet kyllä tehnyt valtavan työn apua etsiessäsi. Harmillisesti se menee usein juuri noin, että lääkärit levittelevät käsiään tai tekevät toisistaan poikkeavia diagnooseja - ja määräävät kaiken maailman lääkkeitä kokeilumielessä. Yksi paikka, jossa sinun oireitasi voitaisiin ymmärtää huomattavasti paremmin, on Orton: http://www.invalidisaatio.fi Mikäli jaksat tehdä vielä viimeisen avunhakuponnistuksen, tämä on se paikka, jonne kannattaa hakeutua. Olet kovasti kuntoutuksen tarpeessa!
CH
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 280
Liittynyt: 06 Helmi 2009, 20:11

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 24 Tammi 2011, 01:41

Moikka ja tervetuloa palstalle minunkin puolestani!

Onpas kyllä hurja ja kurja oireisto, ei voi muuta sanoa. :( Mutta sinnikkäästi olet sinäkin apua etsinyt ja valitettavasti kerta toisensa jälkeen pettynytkin. Mutta ei menetetä vielä toivoa. Kuten jo monet onkin kirjoittanut, itsekin olen saanut tianteeseeni avun CST:llä (virallinen nimi on craniosacraaliterapia mutta Suomessa kirjoitetaan myös k:lla), joten jos vain kärsivällisyyttä ja uskoa riittää, suosittelen. Itsekin olin lähes vuoden täysin työkyvyttömänä sänkypotilaana mutta kummasti CST:n ja oman kovan harjoittelun tuloksena olen päässyt 2,5 vuodessa työkuntoon ja odotan nyt kaksosia, josta en voinut haaveillakaan vielä vuosi sitten. :D

Tuossa huimauksessa pisti korvaan yksi "hyvä" puoli: se pahenee päivän mittaan eli rasituksessa. Jos mekanismi on sama kuin itselläni, niska todennäköisesti väsähtää rasituksesta (eikä tarvitse olla mitään urheilua vaan perus pystyssä oloa, kantamista, nostamista yms) ja huimaus pahenee. Kaiken järjen mukaan oikealla tavalla ohjatulla omalla harjoitelulla, jolla saisi staattista pitovoimaa syviin lihaksiin, voisi kuvitella olevan helpotusta. Mutta harjoitella ei oikein pysty, jollei kipuja saa ensin kuriin. Siihen saattaa löytyä apuja CST:stä. Olen aloittanut tälle palstalle CST-ketjun, jossa on paljon tietoa ko. hoitomuodosta. Samoin vanhasta blogista löytyy kahden vuoden hoitokokemukset hyvin yksityiskohtaisesti joskin subjektiivisesti kerrottuna. (http://taistelijat.blogspot.com)

Tiedän, ettei ole helppoa mutta yritä välttää oireita provosoivia liikkeitä. Ärtyneet hermot eivät pidä lisä-ärsytyksestä. Jos itse katson ylös tai taakse, lähtee melkein taju. Eli ei sitä siis. Voimia taistoon! :D
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja ameerica » 27 Tammi 2011, 13:02

Kiitoksia kirjoituksistanne ja vinkeistänne.

Edelleen olen vuodepotilaana ja näin mennään niin kauan kunnes Tays saa aikaiseksi kutsua minut kaularangan ja pään magneettiin.
Paljon on muitakin sairaita jonottamassa samaan magneettikoneeseen joten nyt täytyy vain yrittää jaksaa ja uskoa että kyllä tämä tästä.

Kyselinkin hieman mainitsemistanne paikoista apua mutta totuushan on se että magneetti ensin.
Ei kukaan osaa auttaa oikein ennen kuin tiedetään mikä on rangan ja pään tilanne. Lääkärit ovat sitä mieltä että ensin kuvat ja sitten katsotaan mikä terapia & millaista jumppaa.

Jos olisi rahaa laittaa niin olisin jo käynyt yksityisellä kuvissa...

Ihmetyttää muuten ettei lääkäri voi nopeuttaa magneetin ottamista jos ihminen on vuodepotilaana... No lääkäri voisi kyllä tulla auttelemaan kodin ja lasten hoidossa jonotusajaksi.
Mieheni on samaa mieltä :)

Onneksi on esikoinen jo sen verran iso että voi auttaa pikkuveljeä tarvittaessa ruuan lämmityksessä, vaatteissa ym ym.
Lapset ovat kyllä ihailtavasti leikkineet keskenään sovussa ja rakkaudessa. Välillä halataan äitiä ja sanotaan että ; Jos illalla näkyy toivomustähti niin toivotaan että sinä paranet ♥
ameerica
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 3
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 14:29

Re: Apuwa!! Tos,Dm2 & Tension neck :(

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 28 Tammi 2011, 19:41

ameerica kirjoitti:Huhtikuussa 05 kaikki muuttui yhdessä yössä.
Heräsin 1.4.05 hyvin nukutun yön jälkeen niska jumissa.
Ajattelin että tyyny on ollut huonosti tmv kuten joskus ihmisillä on.
Niskani ei kuitenkaan alkanut helpottamaan vaan kuun lopussa jouduin hakemaan kipu- ja relaksanttipiikit päivystyksestä.
Jatkohoitona Dolan ym kunnes kesän lopulla niskani kramppasi jo niin pahasti että ambulanssilla Taysiin.


ameerica kirjoitti:Tilanteeni juuri nyt:

Niskani on jumissa heti aamusta ja päivän aikana kramppaa lisää.
Venyttely hieman helpottaa oloa mutta toisaalta se tuo myös vihlovaa kipua ja olkapään kautta ranteeseen saakka.


Moikka, ameerica! Nuo mystiset niskalihaskramppisi tuovat mieleen jotain tuttua. Nimittäin omat selkälihaskramppini sairastumiseni alkuvaiheissa. En tiedä onko kyse yhtään samanlaisista asioista, mutta kuulostaa tavallaan tutulta. Mulla tilanne pääsi niin pahaksi ja oli päällä niin pitkään, että hermolihas-järjestelmä meni näköjään jotakuinkin täysin sekaisin. Tuli vaan mieleen, että olisko jostain syystä sulla käynyt vähän vastaavasti. Mulla kun ei selkä jaksanut / kestänyt pystyssäoloa paljoakaan ihan vastaavasti kuin sulla ei niska tunnu kestävän. Selkä välillä kramppaili samaan tyyliin kuin kuvailet niskasi kramppailevan ja mäkin ajelin kerran ambulanssilla pariksi viikoksi sairaalaan. Selkälihakset kramppaili kuin elohiiret peruskrampin lisäksi ja pitkään jatkuneen (noin 8 kk) kramppitilan takia hapenpuutteesta johtuvat kivut olivat aivan infernaalisia...

Jos kiinnostaa vertailla, niin lukaise tästä mun tarinan alkuvaiheet: http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=56


Ja tosiaan, sun tapauksessa on syytä vielä tutkia vielä asiaa ja ehkä sitten jossain vaiheessa kraniosakraali-kuviot yms. kannattaa kokeilla. Jollei mitään hyviä idiksiä sitten löydy eikä kuntoutus sitten ala toimia, voisi yksi kokeilemisen arvoinen idea aikanaan olla Halovest. Sillähän saadaan muutamaksi kuukaudeksi keinotekoisesti luotua tilanne, jossa kaulan lihakset rentoutuvat eikä niiden tarvitse tehdä töitä. Se saattaisi parhaassa tapauksessa laukaista tilanteen ja antaa hermolihas-järjestelmälle mahdollisuuden palautua jotakuinkin normaaliin tilaan. Siihen liittyen voisit lukaista vaikka tämän Jano74:n tarinan: http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=112

Jano74 on muistaakseni palstalla jossain muuallakin kertonut tuosta Halovestista lisää. Tsemppiä sinne päin!
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu


Paluu Yleinen keskustelu - (Muut niskavammat ja niskavaivat)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot], Yahoo [Bot] ja 1 vierailijaa