Tension neck eli jännitysniska ja sen oireet

Niskaongelmat, jotka eivät selkeitä retkahdusvammoja: Tapaturman seurauksena tulleet - Kulumat/rappeumat - Välilevyongelmat - Tension neck - Muut niskavaivat

Tension neck eli jännitysniska ja sen oireet

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 15 Touko 2009, 19:52

Jännitysniskaan muuten liittyen, tilasin just Amazonista tällasen aikas lupaavan kirjan aiheesta:

Diagnosis & Mgmt of Tension Type & Cervicogenic headache (Contemporary Issues in Physical Therapy and Rehabilitation M)
Kuva

Yli 500 sivuinen opus, ja julkaistu viime syksynä. Siinä näyttää kirjoittajina olevan iso kasa erilaisia tieteentekijöitä. Sisällysluettelo yms. näyttää hyvinkin mielenkiintoiselta. Parhaiten kiinnostuneet voivat esikatsella kirjan sisältöä Google Booksissa eli tässä osoitteessa:
http://books.google.com/books?id=E77N-9iIaMAC&pg=PA127&dq=Diagnosis+%26+Mgmt+of+Tension+Type+%26+Cervicogenic+headache&ei=jOYLSq-kJ4jizATdm8S5Aw&hl=fi#PPR6,M1

Tästä kirjasta luulis selviävän, mitä eroa on jännityspäänsäryllä ja kaularankaperäisellä päänsäryllä? :shock: :D :shock: Eli onkohan sitten jännityspäänsärky lähtöisin lihasjännityksestä ja kaularankaperäinen sitten jostain kaularangan rakenteista aiheutuneesta jutusta, vai miten se menee? Ei aavistustakaan, mutta ehkä piakkoin tiedän eron...
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Re: Pilkki: Onko niskaongelmaan tullut apua?

ViestiKirjoittaja pilkki » 28 Touko 2009, 23:28

tahdonvoimaa kirjoitti:Pilkki: Onko niskaongelmaan tullut apua?

Kyselee kiinnostunut TV


Terve vain kaikille! Anteeksi surkean hidas vastaileminen, olen koettanut olla radikaalissa koneellakökötyslakossa pidemmän aikaa, pakko kyllä sanoa, että onnistuessaan on helpottanut ajoittain oloa aivan älyttömästi.

Suoranaista apua ei ongelmaan ole tullut kun olen aika laiskanlaisesti jaksanut terveyttäni hoidella. Koko asian unohtamalla saanut taas jonkinlaista rauhallisempaa asennetta koko elämään. Ainakin siihen asti kun onkin naurattanut pari sekuntia liikaa ja silmissä alkaa sumenemaan. :roll: Olin kanssa tossa kuukausitolkulla pienessä kuumeessa ilman mitään tk-lääkärin havaittavaa syytä, jolloin olin niin imusolmukesyövissä etten oikeen tajunnut ajatellakaan koko niskoja.

Nyt kumminkin kun on saanut taas semmoista neutraalia näkökulmaa ja vähän etäisyyttä koko asiaan kun on ollut hyvässä kunnossa noin kuukauden, ajattelin viimein etsiä tuon Crohnsin käsiini ja mennä juttelemaan.

fedja kirjoitti:Olen viime vuosina pikkuhiljaa alkanut tajuamaan, että se on Vagus-hermon ärsytystila tai autonomisen hermoston aktivoituminen, joka ensin aiheuttaa ikäviä oireita ja sen jälkeen tila voi muuttua jonkinmoiseksi paniikkikohtaukseksi, kun säikähtää kummallista olotilaa.


Mites tuo Vagus-hermo, voiko se aiheuttaa tuohon solisluukuopan tienoille sellaista ohimenevää nykimistä/sykkimistä/värinää tai jonkinlaista ahtauden tunnetta? Tuossa kohtaa tulee välillä semmoisia sykäyksiä, joita on ainakin pari kertaa provosoinut kumartuminen, joten olen pistänyt Vaguksen piikkiin. Onko sinulla fedja jotain tietoa Vagus-hermon oireilujen ja tukirangan ongelmien yhteydestä? Mulla on semmoinen perusdatisryhti että kaula sojottaa eteenpäin ja olkapäät on melkolailla kääntyneet eteenpäin. Silloin tällöin tuntuu että jo tuo kaulan asento vaikeuttaa hengittämistä kovastikin.

Onko teillä muilla muuten esiintynyt semmoista, että liiallisesti kiihtyessä, lähinnä juuri nauraessa, alkaa tajunnantaso vaan yhtäkkiä laskea? Tietysti ihan armottomista kohtauksista nyt tulee jo hapenpuutos, mutta ihan tollasesta normaalista naureskelusta? Todella ärsyttävää. Se kanssa että ihan perusalepassa kun käy vähänkin kiireisempään aikaan niin olo on kuin sirkuksessa, valot alkaa väpättää, ihmiset puhuu kielillä ja omat aivot tuntuu matkaavan tuhansina palasina jossain kaukana. Ärsykkeitä on vain liikaa paikoissa missä ennen on pystynyt sopivan turtuneena liikkumaan aivan hyvin. Muistan kyllä samankaltaisia kokemuksia saaneeni ennenkin, mutta en näin usein. Kaipa tuota voisi dissosiaatioksi tai vaikka derealisaatioksi kutsua

Uutuutena oirelistaan, joka muuten on ainakin aktiivipäivinä tuntunut jopa kutistuneen, on tullut tollaset todella inhottavat vihlaisut vasemmassa sisäkorvassa. Ne kestää sen pari sekuntia ja tuntuvat provosoituvan esim. äkillisestä istuutumisesta tai muusta riepottelusta.

Oli mukava taas hiukan avautua, toivottavasti ehdin lukea lisää vielä teidän muidenkin juttuja ennenkuin aivot on taas aivan puuroutuneet. Kiitti muistamisesta :)
pilkki
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 00:16

Uusi käyttäjä

ViestiKirjoittaja Charity » 01 Kesä 2009, 20:41

Terve (!) vaan kaikille, tässä uusi käyttäjä. Ei kannata sanoa, että on mukavaa, sillä niskavaivat eivät ole mukavia :wink:

Tässäpä kertomukseni.

Viime viikon keskiviikkona kaulan sivuja pitkin "juoksivat" sähköiskumaiset, polttavat kivut. Niiden kaveriksi tulivat nopeat, viiltävät tai sähköiskumaiset kivut ohimoissa ja takaraivolla, paineen tai kiristävän renkaan tunne päässä ja niskan rutina syvään hengitettäessä. Lisäksi on ollut pari huimauskohtausta, joihin on liittynyt huonovointisuutta.

Siinä sitten itkeskelin aivoverenvuotoa ja syöpää ja MS-tautia ja halvausta ja ties mitä, vanha hypokondrikko :oops: Kerrankin kannatti googlata oireet: vaikuttaa jännitysniskalta.

Nyt toki muistan, että soitin jo joulukuussa paniikissa äidilleni kyselläkseni sikotaudin oireita (hän on lääketieteellinen wikipedia), kun kaulan sivuja vihloi oudosti ja niska tuntui puutuneelta. Tätä kesti tuolloin pari päivää, sitten tuli joululoma ja oireet hävisivät. Oireiden uudelleen ilmestymistä viime viikolla edelsi parin viikon stressijakso töissä ja kotona. Olen sitä paitsi aina ollut kova hermoilija, joka kököttää hartiat korvissa murehtimassa elämänmenoa. Lisäksi tuli rehkittyä fyysisesti kenties vähän liikaa: pyöräily 45 km + kiipeäminen kukkulalle edellissunnuntaina, salitreeni liian kovilla painolla viime tiistaina (yläkropassa ei tuntunut veri kiertävän kunnolla, lihakset tuntuivat olevan tukossa jo treenatessa).

Aloitin vajaa vuosi sitten työt toimistossa, jota ei voi sanoa ergonomiseksi. Pöydän korkeutta ei voi säätää. Olen keskimittaista lyhyempi, joten säädin tuolin korkeimmalle mahdolliselle, jotta en joudu kannattelemaan olkapäitä koko ajan. Tulos: jalkani eivät yllä maahan --> takareidet ovat aina kireinä (muutenkin heikommat kuin etureidet). Joskus olen jostain lukenut, että hermot kulkevat takareisistä asti selkää pitkin niskaan ja että takareisien krooninen jumi aiheuttaa osaltaan jopa niskavaivoja.

Kävin lauantaina spontaanisti fysioterapeutilla. Hän tsekkasi, ettei ole verenkiertohäiriötä (ei alkanut tuntua pahalta pään ollessa ääriasennossa 10 sekuntia pidossa) eikä nikamia tuntunut olevan pois paikaltaan. Sen jälkeen hän kokeili niskan ja hartiaseudun lihaksia ja totesi, että ovat aika kireinä. Hieronta tuntui hyvältä, kivut ja pistot rauhoittuivat koko sen ajaksi ja muutamaksi tunniksi. Sain kotiin harjoitteita, joita pitäisi tehdä kaulan ja niskan syvien lihaksien harjoittamiseksi. Uusi käynti tällä viikolla.

Eilen iski uusi ongelma: vasen olkapää jumittaa ja särkee. Olen salilla käydessä huomannut jo ties koska, että nivelet ovat hieman yliliikkuvat ja vasen olkanivel muljahtelee ja tuntuu usein loksahtavan vähän pois sijoiltaan. Olisiko eilen jumpatessa ja venytellessä jotain mennyt (entistä pahemmin) pois paikoiltaan? Kauhea rutina kuuluu liikuttaessa ja kipu säteilee aina välillä soliskuuta pitkin. Höh.

Mitähän tästäkin tulee...
Charity
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 01 Kesä 2009, 20:21

Re: Uusi käyttäjä

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 02 Kesä 2009, 13:09

Charity kirjoitti:Terve (!) vaan kaikille, tässä uusi käyttäjä. Ei kannata sanoa, että on mukavaa, sillä niskavaivat eivät ole mukavia :wink:

Moi, Charity! Ei ole mukavia ei, mutta mukava kuitenkin, että tulit palstalle! Tervetuloa! :D :D :D

Aika hurjilta noi sunkin oireet vaikuttaa, enpä paljon muuta osaa sanoa... :shock: :? :shock:
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Temssi » 02 Kesä 2009, 22:32

Hei Charity,
oireesi kuullostavat osittain tutuilta omien oireitteni kanssa.
Kerron vähän taustaani: Olen 2½ v. sitten loukannut tapaturmaisesti selkäni ja siihen tehtiin iso leikkaus, selkä luudutettiin + jäykistettiin metallien avulla. Tästä johtuen yläkropan liikkuvuus ja käyttö on lähes olematonta, koska en pysty nostelemaan mitään raskasta enkä yleensäkään tekemään asioita, joissa joutuu kiertämään, kumartelemaan jne.
Fysioterapia kohdallani ei toteutunut lainkaan ja pitkä toipuminen kipujen kanssa vaikuttivat myös tilanteen huononemiseen.

Minulle tuli tavaksi kivuissani jännittää olkäpäitä ylöspäin. Se oli niin vaistomaista, etten osannut edes kiinnittää siihen huomiota.
Viime kesänä otin 10 kerran sarjan fysioterapiaa nimenomaan tämän jännityksen vuoksi, mutta apu oli tietenkin väliaikaista, ennenkuin itse osasin kiinnittää syyhyn huomiota.

Nyt tilanne on taas pahentunut ja olen huomannut muutaman kuukauden sisällä, että välllä on vaikea kääntää päätä, se rutisee/narisee niin tehdessä, jännitys alkaa lapojen kohdalta ja nousee takaraivoon asti. Välillä hartiat ja niska ovat kuin tulessa ja siihen liittyy myös pahoinvoinnin tunnetta. Selvästi verenkierto ja aineenvaihdunta on lihaksissa on heikentynyt ja tarkoitus onkin mennä piakkoin hoidattamaan niitä.

Olen kuitenkin kehitellyt muutamia liikkeitä, joista voisi sinullekin olla apua juuri siihen kireyden ja tukkoisuuden tunteeseen ja verenkierron elvyttämiseen. Selvitä kuitenkin, mistä nuo sähköiskumaiset kivut tulevat (viittaisivat hermopinteeseen...?) ja pyydä magneettiröntgenkuvaan pääsyä.
Ensimmäinen asia mielestäni olisi se, että saisit kipulääkityksen, jolloin et ainakaan kivun vuoksi jännitä hartia-niskaseutua. Toiseksi hanki työpöytäsi alle korotus, jolla jalkasi saisivat olla kuten lattialla, näin työasento ei aiheuta lisää jännitystä. Hyvässä työtuolissa pitäisi olla myös säädettävät käsituet, jolloin voit työskennellä kyyynärpäät tuettuna.

No, niihin liikkeisiin, joista on todellakin apua: Hanki jumppakuminauha, nosta kädet ylös kuminauha tukevasti kierrettynä kämmenien ympärille ja vedä kädet sivuille ja siitä kuminauhan vastuksen kanssa sivulle vaakatasoon, jolloin kuminauha jää taakse lapojen kohdalle ja taas hiljalleen kädet ylös ja rennoksi. Tätä kun teet, niin se saa liikettä lihaksiin ja auttaa turvalllisesti yläkropan aineenvaihduntaa ja verenkiertoa.

Toinen helppo venytys, joka vaikuttaa kantapäistä aina kallonpohjaan asti. Laita lattialle kirjoista tai vaikkapa puhelinluetteloista n. 10-15cm koroke, jolle nouset seisomaan päkiöitten varassa ja lasket siitä kantapäät lattiaan. Pysy siinä venytyksessä ja paina leuka rintaan, niin venytys vielä tehostuu. Kannattaa olla seinän edessä, niin voi ottaa tukea. Tämä on mielettömän hyvä liike ja venyttää koko kropan takaosaa ja kireitä takareisiä, selkälihaksia, hartioista päähän saakka. Kokeilehan!

Tästä tuli vähän pitkä sepustus, mutta hyviä vinkkejä kotioloihin. En ota kantaa saliharjoitteluun, koska en itse käy siellä, mutta fysioterapeuttisi varmasti osaa neuvoa.

Laitahan kuulumisia ja venytellään! :)
Avatar
Temssi
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 97
Liittynyt: 31 Tammi 2009, 22:39

ViestiKirjoittaja Charity » 02 Kesä 2009, 23:26

Hei DirtyDeeds ja Temssi! Kiitoksia vastauksista, ja sinulle Temssi jumppavinkeistä. Kuminauha löytyykin kaapista, kokeilen huomenna.

Tänään on ollut parempi päivä. En tiedä johtuuko positiivisesta mielialastakin - eilen masensi pirusti, mies on työmatkalla ja parhaat työkaverit lomalla ja kroppa reistaa, mikä on iso riesa minulle, joka olen tottunut liikkumaan paljon ja kovaa. Kauanhan tätä ei vielä ole jatkunut, mutta silti...:? Tänään työkaverit palasivat onneksi naurattamaan mua, joskin ohimojen kiristys ja huimaus palasivat palaverissa, jossa pomo jauhoi paskaa uskomattoman kauan :roll:

Olkapääkin tuntuu paremmalta, kun vältin sen päällä nukkumista ja olen laittanut siihen kipugeeliä. Pitää kai lepuuttaa kunnolla, jos siinä on joku lievä revähdys.

Mistä tullaankin uuteen aiheeseen: nukkuminen. Jotenkin selällään makaaminen tuntuu pahalta, oli tyyny sitten minkä korkuinen tahansa. Takaraivoon kerääntyy paine. Olen tottunut nukkumaan kyljelläni (just sen pois paikoiltaan sujahtelevan olkapään päällä...), mutta en ole lainkaan varma, millainen tyyny olisi hyvä.

Perjantaina on seuraava fysioterapia. Aion mainita olkapäästä ja pyytää tarkistamaan olkanivelten liikeradat ja antamaan vinkkejä. Lauantaina lennän Suomeen (asun ulkomailla), onneksi pääsee saunaan - saattaa kuulemma auttaa! Kuuma suihku on ainakin vienyt oireet pois hetkeksi.

Toivon myös, että tuleva runsaan viikon puoliloma Suomessa auttaa, kun ei tarvitse kököttää konttorilla 8 tuntia päivässä. Olen periaatteessa työmatkalla, mutta ohjelmassa on pari vapaapäivää (hammaslääkärit ynnä muut, jotka tykkään hoitaa Suomessa) ja tapaamisia, ehkä vain muutama tunti koneella istumista koko viikkona. Peukut pystyyn - jos vaikka saisi tämän kuriin ennen kuin kokonaan kroonistuu!

Pystytkö Temssi olemaan töissä? Kuulostaa aikamoisen kurjalta tilanteelta :(
Charity
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 01 Kesä 2009, 20:21

Moi Charity!

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 03 Kesä 2009, 00:57

Oireet on hanurista, tiedetään! Mutta kiva kuitenkin, että niille saa sepustuksia/vertaistukea joltain ja pääsee peilailemaan omia elämäntapojaan/työtapojaan/kuntoutustaan yms. muiden samassa jamassa olevien kanssa.

Kirjoittelen enemmän, kun oon paremmassa hapessa. Nyt on niin armoton niskajumi, ettei viitsi. Mut nopea kommentti, kuten Temssikin sanoi: tuo viiltelykipu täytyy selvittää. Jospa siellä joku välilevyn (alkava) pullistuma tai vastaava pinne on, niin mitä nopeammin hoidetaan, sen paremmin paranet.

Ja sano sille pomolles, että säästää niin väärässä paikassa, jos ergonomia kusee.
;) ;) Itse työllistän 10 ihmistä (suunnittelijoita) ja jos meillä johonkin sijoiteteaan, ne on kunnon työvälineet/tilat/laitteet. Prkl. ;)
Sairaudenhoito on kalliimpaa kuin terveydenhoito.

Niin joo, itse oon ollut vuoden saikulla paskottuani aika huolellisesti koko kaularankani. Mut hyvä siitä tulee, kun jaksaa vaan kuntouttaa. ;) The Power of Denial.

Mistä päin muailmaa kirjoittelet Charity? EIhän sulle ole mitään niskavammaa sattunut tässä lähiaikoina tai hetkiä sitten? Ettei sulla mitään retkahdusvammaa sitten ole?

Öìtä kaikille!
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Temssi » 03 Kesä 2009, 09:47

Charity kirjoitti: Pystytkö Temssi olemaan töissä? Kuulostaa aikamoisen kurjalta tilanteelta :(

Heippa taas!
Tapaturman jälkeen työt on tehty ja olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei se sinänsä minua haittaa, ehdinhän olla lähes 30v. raskaassa kolmivuorotyössä, joten aika uuvahtanut olin jo silloin.
Tilanteeni on sikäli hyvä, että leikkaus onnisti täydellisesti ja pystyn nyt elämään arkeani "normaalisti", tietyt rajoitteet ja nyt jo lievä kipulääkitys vain erotuksena "terveen" elämästä... :?
Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että istuisin nyt pyörätuolissa, mutta niin ei onneksi käynyt.
Elämän kohtalot ovat joskus milleistä kiinni ihan konkreettisesti.

Tuo sinun nukkumisongelmasi kuullostaa niiiiin tutulta tension neck-oireelta. Itse olen huomannut saman: Jos unissani käännyn selälleen, niin jossain vaiheessa herään tuohon kuvaamaasi tunteeseen. Niska on täysin jumissa ja jännittynyt, että kääntyminen kyljelleen on oikeasti vaikeaa ja tarvitsen kädetkin siihen avuksi. Siihen, miten unissaan liikkuu ei voi vaikuttaa, mutta itse olen huomannut, että anatomisesti muotoiltu tyyny helpottaa oireita. Tyynyä on kuitenkin vaihdettava välillä tavalliseen untuvatyynyyn, koska anatomiset ovat kovempia ja jatkuvassa käytössä sekään ei tunnut hyvältä.

Kun luin tarinaasi ja miten itse kuvailit oireitasi, niin olet jo pitkälle oivaltanut syitä niihin. Olet muutenkin jännittäjä/stressaaja-tyyppi, kuten minäkin tunnistan olevani ja olen huomannut, että olipa syy mikä tahansa---kipu, stressi, yksikin asia, joka mietityttää/harmittaa, niin alan nostella olkapäitä korviin ( :roll: ) ja siinä sitä taas ollaan, hartiat jumissa jne. Eli tilanne on tavallaan koko ajan kierteessä elämistä ja siten myös joudun kiinnittämään huomioita muihinkin asioihin kuin pelkästään fyysiseen kuntouttamiseen.
Arvaa vaan, olenko monesti kadehtinut ihmisiä, jotka osaavat elää turhia stressaamatta..., minä en vaan niihin kuulu..

Tällaisia mietteitä näin aamutuimaan.
Avatar
Temssi
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 97
Liittynyt: 31 Tammi 2009, 22:39

Re: Moi Charity!

ViestiKirjoittaja Charity » 03 Kesä 2009, 20:25

tahdonvoimaa kirjoitti:Mistä päin muailmaa kirjoittelet Charity? EIhän sulle ole mitään niskavammaa sattunut tässä lähiaikoina tai hetkiä sitten? Ettei sulla mitään retkahdusvammaa sitten ole?


Moi taas. Tämähän on addiktoivaa! :shock:

Irlannissa asustelen toistaiseksi, suunnitteilla on muutto takaisin Suomeen tämän vuoden aikana. Työnhaku etänä ja monta viikkoa jatkunut tietämättömyys siitä, mitä tulevina kuukausina tapahtuu ja miten onnistutaan järjestämään asiamme, on stressannut minua paljon, olenhan kontrollifriikki. Vaikea ottaa päivä kerrallaan ja luottaa asioiden lutviutuvan.

Niskavamma? En usko. Tämä on vähän kinkkinen. Kävipä niin, että onnistuin toissaviikonloppuna - ennen näiden toden teolla -oireiden alkamista - jättämään pääni auton takaluukun väliin niin että ohimoluuhun kopsahti :roll: Sattui siihen osumakohtaan vähän, mutta pääni ei retkahtanut, pää ei särkenyt, silmissä ei pyörinyt tähtiä, ei mitään. Sattumoisin olen kuitenkin kunnolla vainoharhainen, minkä taisin mainita tuolla ylempänä. Aloin pelätä aivoverenvuotoa ihan tajuttomasti; googlailin asiaa, enkä rauhoittunut vielä tiistainakaan, vaikka kaikkien lähteiden mukaan aivoverenvuoto päävamman seurauksena ilmoittelisi itsestään 24 tunnin kuluessa. Ja minulla ei siis ollut MITÄÄN oireita. Mutta tämän ahdistuksen ja elämäntilannestressin seurauksena istuin töissä niiiiiiin lukossa ja unohtelin hengittää (tuttua ahdistuksessa...), hartiat korvissa odottamassa aivoverenvuotoa. Kun tähän lisää ylipitkän, jaksamisen rajoja venyttäneen pyöräilyn kuoppaisilla teillä, yläkropan salitreenin liian isoilla painoilla ja epäergonomisen työasennon, onko ihmekään jos niska menee jumiin.

Näin siis maalaisjärjellä. Kertokaa toki, jos mulla on mielestänne syytä epäillä retkahdusvammaa. (Jos joku sanoo sanankin sinne päin, alan varmasti uskoa siihenkin! :) )
Charity
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 01 Kesä 2009, 20:21

ViestiKirjoittaja Charity » 03 Kesä 2009, 20:34

Ai niin, piti vielä tähdentää, että kaikkia oireita oli ollut ajoittaisina, satunnaisina, ohimenevinä pitkin vuotta. Esimerkiksi sitä mystistä kaulan sivujen viiltelykipua oli parin päivän ajan jo viime joulukuussa, jolloin viikonloppu (=ei tietokoneella istumista tai stressiä) taisi vielä vaivan pois.

Kolarissa en ole koskaan ollut, mutta kukapa ei pienenä olisi pyörällä kaatunut tai puista putoillut :lol: Kaiken kaikkiaan mitään vammaa ei ole tietääkseni/muistaakseni koskaan kohdistunut niskaan, ei edes sitä klassista "istuu vedossa eikä saa aamulla päätään kääntymään".
Charity
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 01 Kesä 2009, 20:21

ViestiKirjoittaja Temssi » 03 Kesä 2009, 21:26

Äläs nyt ystävä hyvä panikoi! :)
Kyllä ihminen periaatteessa on niin lujaa tekoa, että perinteiset kolhut eivät meitä riko. Tapaturmat ovat sitten erikseen.
Kerrot hauskasti tavastasi stressata ja huomaat syy-yhteydet, joten eiköhän kaikki ole kunnossa. Pientä viilausta vain rentoutuksen ja lihashuollon puolella, niin olet taas vedossa.
Kontrollifriikki, nettiterveyskeskus ja vilkas mielikuvitus yhdistettynä menevään elämäntapaasi ei varmaankaan ole paras mahdollinen yhdistelmä, mutta elämä ei varmaan ole tylsääkään...?
Avatar
Temssi
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 97
Liittynyt: 31 Tammi 2009, 22:39

ViestiKirjoittaja Charity » 03 Kesä 2009, 21:48

Oi, kiitos Temssi sanoistasi! Herkesin täällä ihan nauramaan ääneen. Ja tietysti helpotuin.

Minulla on "ollut" eri syöpä n. 12 kertaa, MS-tauti ja Alzheimer (!) pari kertaa, raskaana olen tietty ollut hullun monta kertaa juuri tosi sopimattomiin aikoihin (= kun olen tehnyt jotain, joka aiheuttaisi mahdollisesti sikiövaurioita, esim. saanut rokotuksen tai ollut kerrankin humalassa). Luulotautia en tietenkään koskaan ole sairastanut! :roll:

Mutta nämä niskaoireet ovat ihan fyysisiä, kenties psyykkisen ahdistuksen ylläpitämiä. Pidän teidät päivitettyinä!

Ei, elämä ei ole tylsää, mutta toisinaan haluaisin osata nauttia siitä enemmän....muutenkin kuin jälkikäteen huokailemalla menneiden aikojen perään. Olin kuulemma "mummotautinen" jo 4-vuotiaana, kävelin ympyrää olkkarissa huokailemassa ettei mikään ole niin kuin ennen. "Väliaikaista kaikki on vain", lauloin radion tahtiin ja itkin, äiti pyöritteli neuvottomana päätään: mitä tehdä pikkulapsen poikkeuksellisen voimakkaalle nostalgian tunteelle?

Ja ikää ei edelleenkään ole kuin 25 vuotta. Ehkä tässä pikkuhiljaa oppisi relaamaan? :wink:

Nimim. Tension Head
Charity
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 01 Kesä 2009, 20:21

Re: Moi Charity!

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 03 Kesä 2009, 22:02

Charity kirjoitti:Aloin pelätä aivoverenvuotoa ihan tajuttomasti; googlailin asiaa, enkä rauhoittunut vielä tiistainakaan, vaikka kaikkien lähteiden mukaan aivoverenvuoto päävamman seurauksena ilmoittelisi itsestään 24 tunnin kuluessa. Ja minulla ei siis ollut MITÄÄN oireita. Mutta tämän ahdistuksen ja elämäntilannestressin seurauksena istuin töissä niiiiiiin lukossa ja unohtelin hengittää (tuttua ahdistuksessa...), hartiat korvissa odottamassa aivoverenvuotoa.

Moikka taas, Charity! Kirjoitat hauskasti ja huumorintajuisesti, joten sallinet, että hiukan hymyilen sun kommentille "hartiat korvissa odottamassa aivoverenvuotoa"... :D Se oli aika hauskasti muotoiltu! Vakava asia, mutta tosiaan, enpä usko että tässä asiassa sun odotustasi palkitaan. Ja harvemmin ne aivoverenvuotopotilaat tekee noita kovia pyörälenkkejä ja rajuja ylävartalopunttitreenejä salilla... 8) Mutta toi "hartiat korvissa" on tuttu tilanne. Mäkin olin pitkään hartiat korvissa, erityisesti Jorvin sairaalassa yhden parin viikon stintin, ja se johtui ihan alaselkäkivuista. Se on aika luonnollinen reaktio, kun jännittää ja pelottaa. Siellä sairaalassa fyssarit sitten pikku hiljaa opetti mulle, että pitää pitää hartiat alhaalla ja olla mahdollisimman rennosti, vaikka kipu olisikin kova. Sanoivat, että se vaan pahentaa tilannetta ja lihakset jännittyy entisestään. Taisivat oikeassa olla... :shock: :D :shock:

Enivei, Temssi puhuu mun mielestä ihan asiaa. Mäkin uskon, että sulla on asiat ihan kunnossa, ja ongelmat on lähinnä lihasjännitysperäisiä. Noista viiltävistä kivuista en osaa yhtään sanoa, mutta en olis yhtään yllättynyt, jos sekin johtuis tosta samasta jutusta. Mutta siitä huolimatta, että kysymyksessä olis "vaan" jännitysniska ja jännityspäänsärky, niin se kuntoutus kannattaa ottaa tosissaan. Temssi mua varmaan kohta ojentaa tästä kirjaviisausjutusta taas :shock: , mutta lukemani tieteellisen kirjallisuuden mukaan sekä alaselän että niskan osalta noi pelkät kivut ja jännitykset aiheuttaa muutoksia rankaa tukevien lihasten koostumuksessa (! :shock: ) samoin kuin niitä kontrolloivien hermojen toiminnassa. Ja ne ei - tutkimusten mukaan - itsellään palaudu, vaikka jollain hieronnalla sun niskat saataisiinkin rennoksi ja oireettomaksi. Joten kannattaa panostaa siihen sun fyssarin ohjaamaan kevyeen niskajumppaan, sillä sun hermostoa ja niskan tukilihaksia koulutetaan pikkuhiljaa takaisin siihen normaaliin toimintaan. 8) :lol: 8)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Charity » 05 Kesä 2009, 20:40

Selvittiinhän tästäkin viikosta. Ibuprofeenia naamaan 3 kertaa päivässä 3 päivän ajan --> kaulan lihasten tulehduskipu on ohi. Sikäli tilanne on parantunut, ettei näytön tuijottaminen ja vilinä ympärillä (esim. ruokakaupassa) aiheuta huonovointisuutta.

Kävin tänään fysioterapeutilla, ja hän oli sitä mieltä tutkittuaan minut taas, ettei hartian alueen nivelissä ja luissa ole mitään vikaa. Pois paikoiltaan olemisen tunteen aiheuttaa vasemman puolen ylikireät hartialihakset ja toimettomaksi lamaantunut lihas lapaluun alla. Hieronta, pieni kikkailu ja yläselän teippaus tuntuikin aktivoivan kyseisen lihaksen niin, että hartia tuntuu taas pysyvän paikallaan. Hyvä tietää. Pitää todella aloittaa se pilates! Pinnallisesti lihakset ovat kunnossa, mutta sisällä repsottaa. Fysioterapeutti suositteli kunnon taukoa salitreenistä, joka kuitenkin saisi taas väärät lihakset kiristymään (esim. kaulan). No, ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen olin muutenkin vähän kyllästynyt kuntosaliin, joten ei erityisemmin itketä. (Kolme kuukautta sitten tämä olisi ollut maailmanloppu.)

Matkustan aamulla Suomeen, enkä tee päätteen ääressä kovin montaa tuntia töitä ensi viikon aikana, vaikka töissä olenkin. Pitäkää peukkuja, että yli viikon pituinen loma koneen ääressä istumisesta muuttaa tilanteen!

Hauskaa viikonloppua kaikille, pärjäilkäähän.

P.S. Kyllä mua saa vähän kiusata. Osaan itsekin nauraa itselleni, ei tästä muuten mitään tulisikaan!
Charity
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 7
Liittynyt: 01 Kesä 2009, 20:21

ViestiKirjoittaja Temssi » 05 Kesä 2009, 21:23

Tervetuloa kotomaahan, kyllä sua on täällä kaivattukin! :D
Ihan hyviltähän nuo fyssarin mielipiteet ja suositukset vaikuttavat, ei pidäkään liikaa treenata yksipuolisesti tiettyjä lihaksia... (Tässä puhui nyt asiantuntija, joka ei ole koskaan käynyt salilla ja tietää silti siitä kaiken... :shock:).

Täällä sataa, joten rusketusraitoja tuskin saat.... :?
Avatar
Temssi
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 97
Liittynyt: 31 Tammi 2009, 22:39

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu - (Muut niskavammat ja niskavaivat)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa