Onko teillä kokemusta mitä kuntoutustarvetutkimus pitää sisällään ja mitä pitäisi olla lopputuloksena?
Minulla on kuntoutussuunnitelma loppumassa ja vaikeavammaisen kuntoutuksen jatkot ovat varmaan kelassa mietinnässä.
Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnittelu
Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus ovat keskeinen osa ammatillista kuntoutusta. Niihin voi pyrkiä Kelan, työeläkelaitoksen, vakuutusyhtiön, TE-toimiston (työvoimatoimiston), työterveyshuollon ja terveyskeskuksen kautta. Samoilta tahoilta saa lisätietoa kuntoutustarveselvityksen ja -tutkimuksen sisällöstä ja kestosta.
Vajaakuntoisen kuntoutustarve selvitetään yleensä moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimesta ja se kestää muutaman päivän.
Laajemmassa kuntoutustutkimuksessa esimerkiksi lääkäri, psykologi ja fysioterapeutti selvittävät yhteistyössä vajaakuntoisen kokonaistilannetta, työ- ja toimintakykyä sekä sen ennustetta, kuntoutustarvetta sekä kuntoutusmahdollisuuksia. Kuntoutustutkimus kestää tavallisesti enintään 12 päivää ja se voidaan toteuttaa useammassa jaksossa.
Kuntoutustutkimuksia järjestetään esimerkiksi kuntoutuslaitoksissa, keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköissä ja työklinikoilla.
Kuntoutuskartoituksen ja -tutkimuksen avulla voidaan laatia kuntoutussuunnitelma yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa otetaan kantaa kuntoutujan saamiin ja tarvitsemiin kuntoutustoimiin, kuten apuvälineisiin, kuljetuspalveluihin, kuntoutusjaksoihin, työkokeiluihin ja koulutukseen. Suunnitelma tehdään yleensä 1-3 vuodeksi, ja siinä määritellään kuntoutuksen toteutus ja seuranta.
Alle 65-vuotiailla vaikeavammaisilla on subjektiivinen oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen, josta saa lisätietoja Kelalta sekä sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteesta 17/2005. Vaikeavammaisen kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
alaria kirjoitti:Eli ymmärsinkö oikein, että auttaa hahmottamaan kuntoutussuunnitelmaa ... ?
Miksi se on ammatillisen kuntoutuksen puolella vaikka kyseessä on lääkinnällinen kuntoutus?
Selvitykset ja tutkimukset ennen kuntoutusta
Ennen ammatillisen kuntoutuksesi alkamista sinulle voidaan tarvittaessa tehdä kuntoutustarveselvitys tai kuntoutustutkimus kuntoutuslaitoksessa. Nämä kuuluvat osana Kelan kuntoutukseen. Kuntoutustarpeesi selvitetään ensisijaisesti osana työterveyshuoltoa.
Kuntoutustarveselvityksessä lääkäri, sosiaalityöntekijä tai psykologi ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen tarpeesi ja selvittävät laajemman kuntoutustutkimuksen tarpeellisuutta. Kuntoutustarveselvitys kestää enintään 3 päivää, ja se tehdään kuntoutuslaitoksessa.
Kuntoutustutkimus on monipuolinen lääketieteellinen, sosiaalinen ja psykologinen tutkimus. Sen perusteella laaditaan yhteistyössä sinun ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustutkimus kestää enintään 12 päivää yksilöllisen tarpeen mukaan, ja se tehdään 1-3 jaksossa.
Kuntoutustarveselvitys
Kuntoutustarveselvitys on varsinaista kuntoutusohjelmaa edeltävä lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän tekemä tutkimus, jolla selvitetään ammatillisen kuntoutuksen käynnistämisen edellytyksiä. Yksilöllisen tilanteen mukaan selvitykseen voivat osallistua myös muut erityistyöntekijät, kuten työelämän asiantuntija, neuropsykologi tai fysioterapeutti
Kuntoutustarveselvityksen sisältö
Kelan kuntoutusstandardin mukaan kuntoutustarveselvityksen tavoitteena on selvittää kuntoutujan kuntoutuksen tarve ja kuntoutumisen mahdollisuudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palveluntuottaja selvittää yhdessä kuntoutujan kanssa hänen fyysistä ja psyykkistä terveydentilaansa ja toimintakykyään suhteessa työelämän vaatimuksiin, sosiaalista elämäntilannettaan ja työtilannettaan. Selvitysten perusteella pyritään löytämään keinoja, joilla työelämässä selviytymisen ongelmia voidaan vähentää tai poistaa ja työkykyä parantaa. Tavoitteena on tiivistetty suunnitelman tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kuntoutustarveselvitys toteutetaan mahdollisimman lyhyessä ajassa, enintään kolmen vuorokauden aikana. Suositus on, että selvitys toteutetaan avomuotoisesta, jolloin kuntoutuja käy palveluja tuottavassa laitoksessa sovitun aikataulun mukaisesti. Kuntoutuslaitos nimeää jokaiselle asiakkaalle omaohjaajan, jonka kanssa kuntoutuja voi keskustella kuntoutumiseensa liittyvistä kysymyksistä. Vuoden 2006 aikana Kela järjesti kuntoutustarveselvityksen 1542 henkilölle, joista syynä oli tuki- ja liikuntaelinsairaus 862 tapauksessa ja mielenterveydenhäiriö 323 tapauksessa. Kuntoutustarveselvitysasiakkaiden keski-ikä oli 51 vuotta.
Miten kuntoutustarveselvityksestä tuli erillinen kuntoutuspalvelu
Kuntoutusjärjestelmässä on alusta pitäen (1960-luvulta) ollut säädös, jonka mukaan Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä henkilön kuntoutustarve viimeistään silloin, kun hänen sairauspäiviensä määrä ylittää 60 lain mukaan korvattavaa vuorokautta. Kuntoutustarveselvitys erillisenä palvelumuotona syntyi vuosina 199697 toteutetun Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitys-hankkeen yhteydessä. Kokeilu toteutettiin kymmenellä paikkakunnalla ja kuntoutustarveselvityksen tekivät paikallisten käytäntöjen mukaisesti työvoimatoimistot ja Kelan paikallistoimistot. Kokeiluhankkeessa kaikki paikkakunnalla asuvat 5058-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät kutsuttiin työkyky- tai kuntoutustarveselvitykseen. Käytäntö laajennettiin vuoden 1998 alusta koko maahan. Vuodesta 2001 lähtien Kelan IP-kuntoutusta, tälle kohderyhmälle suunnattua laitosmuotoista kuntoutusta, järjestettiin vain 5054-vuotiaille. Kuntoutustarveselvitys vakiintui palveluksi kuntoutustutkimuksen rinnalla, sen kevyempänä versiona. Osalle kuntoutustarveselvitykseen ohjatuista laaditaan yksityiskohtainen kuntoutussuunnitelma selvityksen perusteella, osa ohjataan perusteellisempaan kuntoutustutkimukseen.
Paluu Hoidot ja kuntoutus - (Whiplash)
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa