Kokemuksia ja näkemyksiä Craniosacraaliterapiasta, CST

[tahdonvoimaa]

Kattelin tossa aikani kuluksi hampaiden hermotusta ja totesin, että se ongelmahan voi tulla mistä vaan trigeminus- eli kolmoishermosta mutta kai lähinnä tästä haarasta:

"The maxillary nerve carries sensory information from the lower eyelid and cheek, the nares and upper lip, the upper teeth and gums, the nasal mucosa, the palate and roof of the pharynx, the maxillary, ethmoid and sphenoid sinuses, and parts of the meninges"...

http://en.wikipedia.org/wiki/Trigeminal_nerve

[tahdonvoimaa]

Tuleepi vapautus. Nimittäin pään vapautus. On edessä craniosacraali-hoito, jeah. Ja nyt kyllä sanon, että otetaas muutama hoito putkeen. On nimittäin sen verran jumppelissa pää taas.

Ja DD, kyllä mä oon melko varma, että nykyään ne on lihakset kun kinnaa. Mutta myös kalvot osittain. Koska se tulee niin simppelisti silloin, kun niska rasittuu ja mä en erota silloin yhtään lihastani tunnustelemalla. Mutta ota nyt noista selvää.

[DirtyDeeds]

Mitäs muuten sulle, larazz, taas nykyään kuuluu? Onko mitään edistymistä tai uusia suunnitelmia tiedossa?

[tahdonvoimaa]

Luojalle kiitos tästä hoitomuodosta! Pääni on jälleen vapautettu. Tuolta yläniskasta se kinnaa oikein kunnolla. Sidekudosarpea kuulemma.

Viime hoidossa keskityttiinkin yläniskaan ja päähän. Vitsi, mikä helpotus, kun kulkee taas yhteydet nuppiin. Se on jännä kuinka kireelle toi paskana oleva sidekudos voikin mennä! Vaikka joka päivä liikuttelen päätä ja pumppaan neuraalikudostreenit, niin nuppi on aina yhtä jumissa. Ei käsitä. Sitten kun jumiutuneella nupilla yrittää tehdä harjoituksia, se jumiutuu vaan lisää. Altaalle meno on työn ja tuskan takana, mutta kun se auttaa, niin siellä on käytävä. Oon huomannut, kuinka koko mobilisoituu altaalla. Ja niinhän se on, saa pientä liikettä hermokudos joka kerta! Kun käveleen ei pysty, niin vesi on paras muoto kuntouttaa. Ei tule tärähdystä niskalle!

Aika hieno juttu, että C0 oli pysynyt paikoillaan, eikä liukunut jumiin oikealle. Olin ihan varma, että se on jumissa, kun olo oli niin hönö, mutta juuri siksi se olo on hönö, että C0 oli oikealla paikalla. eho on niin tottunut viidessä vuodessa virheasentoon, että hylkii kaikin tavoin uutta asentoa. Mutta kyllä se vielä joskus antaa periksi.

Samoin yläniskassa on sen verran arpea, että kiristää noihin päähän meneviin hermoihin mutta on se pikkusen parempi kuin ennen hoitoa. Kuinka taivaalliselta se tuntuukaan, kun fyssari kevyesti 'renkkaa' tosta yläniskasta/korvien kohdalta ja tekee takaraivon vapautuksen! Se vapautuksen tunne on sanoinkuvaamaton! Tekis ittekin mieli kokeilla samaa, mutta CST-hoitaja kielsi. Jossei tiedä, mitä tekee, on parempi olla tekemättä. Ja tottahan hän puhuu!

Ens kerta onkin jo 17.3. Otetaan nyt 2 viikon välein näitä hoitoja, että saadaan mut kuilusta pois. Saas nähdä, osuuko fyssarin veikkaus 40 kerrasta oikeaan, kun kerran tiedustelin, kauan hän luulee mun ramppaavan hoidoissa.

Mulla lähti taas hoidossa jalat. Se on aina. Jalat puutuu kokonaan ja saan hakea niitä takaisin lonkan kierroilla 5-10 minuuttia. Varmaan on siis vielä tuolla lonkkatasollakin jotain mätää. Ja onhan siellä, kun aina kun 'venytetään' niskaa, tulee perse kipeeksi. Koko selkäydinkalvohan siinä venyy sitten joo, mut vaan me herkät se tunnetaan näin hyvin.

[tahdonvoimaa]

On tuo kyllä ihmeellinen hoitomuoto. Tajusin, että mun koko kallo on ihan uudessa asennossa. Sitä on vaikea selittää mutta niin se vaan on. Pää on ihan erimuotoinen... Ja mulle on tullut sentti pituutta lisää ton hoidon ansiosta. Se on nk. niska!

Viime kerralla käsiteltiin vain C0-C3 -sektoria, joka on paskana. Vaikutus 26.2. sessiosta alkaa tuntua nyt. Hermosto on parempi, vaikka yläniska onkin heikko, samoin C7, missä varsinainen vamma on. Varpaatkaat ei ole jäätyneet kohta viikkoon, vaikka kädet onkin olleet kylmät. Korvat on pysynyt auki ja kaulan alta ei kirraa enää. Mutta voimataso on kyllä onneton, eikä ihme, kun kaikki päätä tukevat lihakset revähti.

Olin muuten viime viikon kunnolla jalkeilla ja jopa edelleen hengissä. Pieni päänsärkypiikki + ylirasituskatastrofi oli eilen + tänään, mutta lähti levolla. Tai nyt näyttää siltä. Kun vaan sais jostain voimaa yläniskaan + koko rankaan, että jaksais kantaa niitä. Mutta hitaasti hyvä tulee...

Seuraava kerta on 17.3. Nyt vedetään kahden viikon välein.

[tahdonvoimaa]

Tälläista kerrottiin Upledger Institut Scandinavianista, kun kyselin artikkeliin tietoja Tanskasta:

"None of the Scandinavian countries have recognised yet this method in established healthcare. But last year, the physiotherapy association of Holland recognised the Institute as a provider of post-graduate courses for physiotherapists in Holland. That is the biggest step towards recognition so far in Europe".

[fedja]

Jaaha. Eli näin alussa ollaan tämän hoitomuodon osalta Euroopassa.

[tahdonvoimaa]

Erittäin havainnollistava linkki siitä, mitä CST on ja nmihin se perustuu. http://www.youtube.com/watch?v=m9U_G_ybp8I

[DirtyDeeds]

Olipa hyvä ja havainnollinen video!

[tahdonvoimaa]

No niin oli. Löysin sen Upledger institute Floridan sivuilta uutisista. Etenkin se keltainen rinkula jäi mieleen... Just tolta musta tuntuu: kun vetää toisesta paikasta, toinen menee ruttuun. Mutta vielä joku päivä tulee päivä, että ne ei meekään.

[tahdonvoimaa]

Jees, huomenna 23. kerta fyssaria ja voin sanoa, että KYLLÄ, olen päässyt todellakin eteenpäin tässä hommassa.

Viime kerralla keskityin ruikuttamaan huonoa oloa, jonka itse aiheutin liiallisella kävelyllä + leikkimällä korkokengillä, ja unohdin kaiken hyvän. Nyt voin kertoa, että kaikki muu on kadonnut paitsi silloin tällöin häiritsevä paine nenässä ja C7:n epästabiilius. Ja ranka on aika heikko vielä.

Mutta istun jo sujuvasti ilman tukea 20 - 30 minuuttia. En oo ees tajunnut sitä itse ennen kuin eilen... Istuin kaverin kanssa rupatteleen sängyssä. Yhtäkkiä kamu sanoi, että hei, sähän istut ilman tukea. Etkä ees näytä kärsivältä.

Välillä mietin, että tajuaakohan mun hoitava lääkäri ja fysioterapeutti, että ne on todella pelastunut mun elämän? Ilman nopeeta diagnoosia + osaavaa ohjausta + craniosacraalihoitoa ois ollut tikari sydämessä moneen kertaan... Sen verran tuskallinen olo oli jo vuosina 03-08 sen ekan "lievän" vamman jäljiltä. Kun ois löytänyt apua aikaisemmin, niin ei ois tarttenut kärsiä vuosia. No, katse tulevaisuuteen, ei passaa voivotella menyttä.Sille ei mitään voi.

[tahdonvoimaa]

Viimeksi oli muuten 25 kerta CST:aa. Fyssarin mukaan ollaan hyvässä mallissa, noin puolivälissä. PUOLIVÄLISSÄ!!! Eih. mä melkein aloin itkeä, kun kuulin ton. Siis olen jo 13 kuukautta vääntänyt/kärsinyt, niin eikö tää nyt vois vaan helpottaa. Mutta ei kuulemma vielä AINAKAAN puoleen vuoteen. Niinpä niin.

Hermosto on jo paljon paremmassa kuosissa, lähes normaalisti toimii, mutta kun tuki puuttuu, niin se puuttuu. Ja tukea tulee vaan tekemällä, harjoittelemalla. Ja harjoitella voi vain silloin, kun kalvot ei kinnaa, eli hermosto ei separoi. No, niin se lääkäri sanoikin, että CST:n tarkoitus on pistää mut siihen kuntoon, että voin koko ajan lisääntyvästi itte treenata. Juuh...

VIime kerralla käsiteltiin yläniskaa. Oli taas C0:n nivel vähän kierossa. Ja se kinnaa heti päähän menevät kalvot. No, törkättiin se paikoilleen ja käsiteltiin oikein huolella yläniska. Se lähti auki. Korvat sen sijaan pamahti jumiin. Yllätys. Kun toisesta kalvosta ottaa kiinni, toinen menee ruttuun. Kalvosto on kokonaisuus. Ja sitten kun korvat menee jumiin, niin se seuraavaksi tilttaa C7:n, kun ne on yhteydessä.

Ensi kerralla 27.5. saan lisää harjoitteita. En tosin ole viikkoon voinut tehdä nykyisiäkään, kun veti pään niin tilttiin tosta kahden viikon superrasituksesta, omaa tyhmyyttä. Ft sanoikin heti, että jaahas, "nyt tulee sit takapakkia ja että en käskenyt 300-kertaistaa rasitusta vaan ainoastaan 3-kertaistaa"...

No. opin taas, että ft:n sana on laki. Kun hän sanoo, että kävely kielletty, se on kielletty. Jatkossa en enää juoksentele joutsenten tai Hornettien perässä kameran kanssa. Saan kävellä mutta lenkkareissa ja hitaasti kuin mummot, enkä paljon.

Miksi mun kämpässä haisee suitsuke? Naapurit... Nyt täytyy mennä ihmettelemään, mistä se tulee. Lenkkarit jalassa.

[tahdonvoimaa]

Mulle kommentoitiin, että mä en kirjoita riittävästi mun paranemisesta ja kuntoutuksesta. Se johtuu siitä, etten viitsi liikaa iloita, koska putoan aina kuiluun jossain vaiheessa, kun lisään rasitusta. No, nyt mä kirjoitan sitten siitä, miten kuntoutuminen on mennyt taas eteenpäin. Tässä tulee.

Tänään huomasin meneväni joutsenten ja Hornettien perässä kameran kanssa, niin kyllähän mä oon sitten vähän parantunut. Samoin niska liikkuu normaalisti, mikä on tosi hauska ja outo juttu. Edelleen C7 väsyy muttei heitä painetta nenään, mikä on puoli voittoa.

C0 nyt on kenossa oikealle, mikä tekee hönöolon hermostoon. Oma vika. Mitäs käänsin viime hoidon jälkeen päätäni liian nopeasti oikealle. Tommoiset äkkiliikkeet vetää heti oikean puolen väärään asentoon - tyhmä minä. Unohdan, että olen kipeä. Mutta vaikka se nivel nyt on lukkiutunut niin silti pystyn puuhastelemaankin jotain.

Limellä tulee treenattua 3 x päivässä, samoin koukistajat voi tehdä, joskin tyynyllä. Nyt kun yläniska on kenossa pelkältä patjalta teko on liikaa/kielletty. Kielenimeminen kitalakeen ja pulloon puhaltelu auttaa pitämään pään kalvot auki, mikä on hyvä juttu. FT hokee, että kyllä ne alkaa tottua pysyyn auki, vaikka se C0 ei ois ihan kohdillaan. Eli hermosto tavallaan palautuu siitä yliherkistymätilasta ja lopettaa ylireagoinnin. Niin se on mennytkin, joskin hitaasti. Joskin kyllä sitä aika ahdistava olo on, kun C0 kinnaa jumiin oikealle. Herkkis kun huomaa sen heti...

Viime vuonna tähän aikaan oisin ollut jo tuhannesti pyörtynyt, jos oisin tehnyt sitä, mitä tein tällä viikolla: Huomasin sujuvasti kuvaavani Hornettien lentonäytöstä, perkasin kalan (ekaa kertaa elämässäni;) ja KEVYESTI nakkelin koiralle keppiä. Vika ois saanut jäädä tekemättä, kun ei toi C7 ole todellakaan kunnossa.

Että sillä viisii. On siitä CST:stä kovasti ollut hyötyä. Seuraava kerta on 27.5.

[tahdonvoimaa]

Eilen oli taas CST. Nyt olikin 3 viikon tauko. Sain siinä itteni niin huonoon kuntoon, etten olekaan ollut sitten syksyn. Ero, muutto ja muut säädöt rassas aika lailla. TOtaalinen ylirasitus.

Tällä kertaa kanitti C2:n fasettinivel Oli jäänyt oikealle auki, ja kääntänyt koko oikean puolen jumppeliin. Nitkuteltiin sitä lukkoa auki varmaan 40 minuuttia1 h ja 15 minuutin hoidosta. Yritettiin kevyesti manipuloidakin, mutta oli silti ihan tukossa. Voi hyvinkin aueta viel huomenna. Yläniska sensijaan jäi edelleen lukkoon. Ens kerralla sit sen pariin. Pään kalvot tuntuu semmoisilta ihmeellisen tukkoisilta, kun yläniska on romahtanut. Ylitasitus. Jumitus yläniskaan hiipi pikkuhiljaa tossa kolmen viikon aikana.Nyt taas pari viikkoa lepoa,niin ehkä ens kerralla saadaan nuppi auki. Ja yleensä2 pvää hoidon jlk voi vasta sanoa tarkemmat fiilarit, eli odotellaan nyt alkuviikkoon.

[Mansku]

Kertokaas löytyykö pk-seudulta jotain oikein pätevää CST-tyyppiä, jota uskaltaisi kokeilla? Käyn kyllä osteopaatillani edelleen ja tekee osittain samantyyppistä hoitoa, mutta suureksi osaksi hoitoaika menee selän ja lantion lukkoja availlessa..

Tajusin muuten juuri lantiojumitukseni ja jalkaoireiluni yhden aika todennäköisen aiheuttajan: holvikaaret, kun ne ovat romahtaneet. Sukuvika ja nyt taas alkanut olemaan polvet törkeen kipeenä ja lantio miten sattuu, niin kestipä kauan taas tajuta että pitää ostaa uudet kunnolliset tukipohjalliset.