Tahdonvoiman kuntoutushistoria

Fysioterapia - OMT - Kraniosakraalinen terapia - Neuropsykologinen kuntoutus - Neurokirurgia - Lääkkeet - Luontaishoidot

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 17 Touko 2010, 06:31

Kaisa kirjoitti:Onnittelut puolestatoista kuukaudesta. Itse tänä aamuna puolestani olin tosi kyllästynyt särkyyn, puutumiseen, pahoinvointiin, huimaukseen jne. Mutta kai tässä taas elämä voittaa. Olisi tehnyt mieli itkeä pirauttaa, mutta purin hammasta sen sijaan.

Kyllä sitä tosissaan oppii nauttimaan ihan pikkuriikkisistä asioista, kuten hiirenkorvista, sini- ja valkovuokoista, joutsenenlennosta ja auringonsäteestä.
Eikä edes maksa mitään.


kiitos Kaisa! toivottavasti sullakin on hieman olo taas helpottanut?

Se on kyllä jännä, kuinka pahan opetuksen sitä tarvitsee, että osaa arvostaa elämän pieniä iloja. Luulin osanneeni sitä aiemminkin, mutta nyt parin vuoden kärsimyksen jälkeen huomaan, etten ollut lähelläkään. Eilen illalla istuskelin terassilla yön hämärtyessä ja tuijotin vain sanattomana koivujen kauneutta ja kuuntelin lintujen laulua. Hei vau, voiko upeampaa olla? Tai kun voi vaan nousta ylös ilman,että putoaa, huojuttaa tai heiluttaa. Siistii! Harvinaisen outo tunne. Toki edelleen toisinaan alkaa huipata, ku C0 on hiukkasen löysä, mut se ei tunnu missään, ku enemmän on hyviä hetkiä. Jännä juttu, että näin pohjamutien kautta sitä pitää mennä, että näki taas puiden vihreyden ja kuulien lintujen lirkutukset. 4 viikon päästä onkin sitten uudet kujeet, kun minusta tulee pirkkalalainen. Siirtymistä luvassa siis n. 7 kiloketriä.

Ja joskus se itkukin tekee ihan hyvää, vaikkei se yleensä oloa paranna. Päinvastoin. Menee pää vaan entistä jumimpaan ainakin itselläni. :(
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Kaisa » 17 Touko 2010, 14:27

Onnea muuttopuuhiin, keväällähän ne linnutkin....

Välillä vähän säälittääkin ne ihmiset, joilla on niin hyvin asiat, eikä ne tee muuta kuin ruikuttaa.

Säälittävin tapaus, jonka tiedän, on eräs nainen, sairaanhoitaja ammatiltaan, joka on terve, jolla on huolehtivainen ja hyvä aviomies, kolme tervettä lasta, kaunis, tilava koti ja tarpeeksi rahaa mukavaan elämään. Tämä ihminen sitten kitisee, kun hänellä on riipparit eikä varaa laitattaa silikoneja. Ihan kylmät väreet menee, kun ajattelee, mitähän hänen pitää menettää ennen kuin hän ymmärtää mitä hänellä on. Vielä sairaanhoitaja ammatiltaan. Luulisi jo nähneen, millaista elämä pahimmillaan voisi olla.
Kaisa
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 81
Liittynyt: 05 Huhti 2010, 09:55

Edellinen

Paluu Hoidot ja kuntoutus - (Whiplash)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron