Henkinen jaksaminen ja whiplash

Fysioterapia - OMT - Kraniosakraalinen terapia - Neuropsykologinen kuntoutus - Neurokirurgia - Lääkkeet - Luontaishoidot

Henkinen jaksaminen ja whiplash

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 09 Maalis 2009, 23:18

Aloitan tänne sossun ominaisuudessa ;) uuden aiheen henkisestä jaksamisesta. Nuppi, jos mikä, on monella whiplash-potilaalla kovilla! Toisaalta, hyvä henkinen terveys on elinehto vamman kanssa pärjäämiseksi. Tässä muutamia asioita, joita voidaan ketjussa ruotia. Sana on vapaa!

    1. Mitkä ovat sinun selviytymiskeinosi arjessa?
    2. Mistä saat iloa ja onnea?
    3. Millaisia neuvoja antaisit 'uusille' whiplash-potilaille?
    4. Miten pääset/olet päässyt eroon mahdollisista masennus/surukausista?
    5. Miten läheisesi ovat tukeneet sinua?
    6. Millaista psyykkistä tukea ja mistä muualta, kuin lähipiiristäsi olet saanut?
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Huumori, hulluttelu, kirjoittaminen ja ihmiset

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 10 Maalis 2009, 00:33

Huumori:
- pyrin nauttimaan pienistä asioista kuten siitä, että on kaunis päivä, eikä sadekaan haittaa
- räkätän keskenäni kauhoessani yksin yksityisaltaalla, missä jumppaan, koska julkiseen halliin en todellakaan huimauskohtausten takia uskalla mennä
- solvaan itseäni avoimesti blogissani, jota yritän kirjoitan mustan huumorin sävyyn nykyään
- koitan painaa mieleeni omista törttöilyistä tarinoita, joita joskus voin kertoa hauskuutuksena muille vaikka työpaikan lounasporukalla

Hulluttelu/ luova hulluus:
- keksin kaikkea outoa kuten vesikävelen minigrip-pussit käsissä vastuksena, tuunaan tukiani, turisen Dd:n ja fedjan kanssa jonnin joutavia mutta niin hauskoja juttuja
- kuvaan paljon ja kaikkea puhelimella, pokkarilla ja järkkärillä - etenkin erikoisista kuvakulmista ja julkaisen kuvia blogissa ja FB:ssä

Kirjoittaminen:
- blogi on tervehtymispäiväkirja ja foorumi on hyvä tapa saada ja jakaa tietoa sekä kohtaloita
- teen lehtijuttuja aiheesta, free- toimittaja kun olen toiselta ammatiltani
- kirjoitan nuotteja, laulunsanoja ja runoja
- opettelen eri tyylillä kirjoittamista
- kirjoitan myös omaelämänkertaa terapeuttisessa merkityksessä

Ihmiset:
- näen perhettäni tosi usein, ja se on yksi syy kauhoa paskasta takaisin pintaan
- ystävien kanssa juoruan puhelimessa päivittäin, jollei korvat ole huonona
- tykkään tsekkailla mitä oudoimmilla nettisivuilla mitä koomisimpien ihmisten aikaansaannoksia
- luen elämänkertoja mielelläni
- hengaan virtuaalisesti ihmisten parissa, toivottavasti pian myös livenä!

Jatkan tätä myöhemmin! Nyt hyvät yöt. ;)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Henkinen jaksaminen ja whiplash

ViestiKirjoittaja fedja » 13 Maalis 2009, 22:49

Muokkasin tuon sun listan Tahdonvoima numeromuotoon, niin voi vaikka vastata yhteen kysymykseen kerralla ja ei mene sekaisin ja pysyy kärryillä. Toivottavasti et suutu :shock:. En kyllä tiedä kuinka paljon tää auttaa...

tahdonvoimaa kirjoitti:4. Miten pääset/olet päässyt eroon mahdollisista masennus/surukausista?


Itkemällä, itkemällä ja itkemällä mieluiten yksin. Raivoamalla: mankka täysillä ja huutoa tyynyyn. Molemmat noi pahentaa oireilua väliaikaisesti (muutama h), mutta tuntuu lievittävän pitkässä juoksussa. Tosin nykyään on vähentynyt molemmat, sekä itkeminen ja raivoaminen. Välillä menee sekaisin, että itkenkö väsymyksestä vai oikeasti jostakin asiasta. Senkin olen vähitellen alkanut erottaa. Esim. viime sunnuntaina tilttasin. Tajusin sen siitä, että itkua alkoi tulla ilman syytä. Homma hoitui, kun veti täysin offille joka suhteessa. Tosin pari päivää meinas vielä itkettää väsymyksestä, mutta tuohon osaan jo suhtautua. Tulee aina ylivireysjakson jälkeen itkujakso.

Terapia on auttanut tähän kanssa: Sen avulla on todella alkanut tutustumaan itseensä ja tunne-elämäänsä. Esimerkiksi, että lopulta on hirveästä suorittajasta päässyt enemmän tänne "sairastetaan nyt sitten oikein olan takaa" asenteeseen. Jotenkin vapauttavaa, ei tarvi vain pinnistellä ja jaksaa, voi luovuttaa. Tosin työtä on tehtäväksi vieläkin, että kuuntelee itseään ja kuntoaan. Mutta parempaan suuntaan tuossa mielessä kovastikin on menty.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja Nani » 15 Maalis 2009, 19:46

1. Mitkä ovat sinun selviytymiskeinosi arjessa?

Itsepäisyys, periksiantamattomuus ja huumori

2. Mistä saat iloa ja onnea?

Mieheltä ja lapselta, työstäni, työmatkoista

3. Millaisia neuvoja antaisit 'uusille' whiplash-potilaille?

Vaadi magneettikuvaus joka tapauksessa ja mene fysiatrille, älä ortopedille tai yleislääkärille

4. Miten pääset/olet päässyt eroon mahdollisista masennus/surukausista?

Itkemällä ja kierimällä itsesäälissä, puhumalla läheisten kanssa ja sitten ajattelemalla, etten sentäs ole neliraajahalvaantunut

5. Miten läheisesi ovat tukeneet sinua?

Kuuntelemalla, auttamalla kaikessa mahdollisessa. Ottamalla heti todesta sen, kun sanon, että koskee.

6. Millaista psyykkistä tukea ja mistä muualta, kuin lähipiiristäsi olet saanut?

Ortonista OSKU-jaksoihin kuuluvalta psykologilta ja nyt tältä foorumilta. En tunne olevani niin yksin tämän asian kanssa, täällä todella tiedetään mistä puhun.

Nani
Nani
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 105
Liittynyt: 05 Maalis 2009, 16:36
Paikkakunta: Kotka

ViestiKirjoittaja lumiukko » 17 Maalis 2009, 10:24

1. Mitkä ovat sinun selviytymiskeinot arjessa?

Huumori on melkeinpä tärkein ja sitten se että pääsen käymään ulkona virkistämässä mieltä. Kirjoittaminen päiväkirjaan surut ja murheet.

2. Mistä saat iloa ja onnea?

Lapset, avomies ja ulkoilu

3. Millaisia neuvoja antaisit uusille whiplash-potilaille?

Jaksamista taistella omien etujen puolesta ja ottamalla itsekin asioista selvää. Sekä uskoa itseensä ja vaivoihin. Sekä pääsyä heti kunnon tutkimuksiin.

4. Miten pääset/olet päässyt eroon mahdollisesta masennus/surukausista?

Jaksaa ajatella kaikesta huolimatta asiaa positiivisesti vaikka elämä potkiskin päähän.

5. Miten läheisesi ovat tukeneet sinua?

Kuuntelemalla minua ja minun tuntemuksiani.

6. Millaista psyykkistä tukea ja mista muualta kuin lähipiiristä olet saanut?

Enpä ole saanut muualta tukea kuin Käpylän kuntoutuskeskuksesta. Ja sitten minulla on tukihenkilö tän aivovamman takia sekä kipuryhmässä olen kulkenut.
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa

ViestiKirjoittaja tomssu1 » 13 Huhti 2009, 20:56

Huumori, pelleily, itselleen nauraminen. Dirtydeedsin vitsit...hih

Itselleen anteeksi antaminen ja omien heikkouksien hyväksyminen.

Koirat ja lapset ja hullutteleva mies ja heistä nauttiminen. Systeri, jota itse tuossa äsken nauratin kun hänellä hiukan huolia. Pieruhuumoria ja ilmeilyä niin johan läks nauru raikamaan.
Välittävät vanhemmat ja hyvät ystävät, joita olen lähinnä itse joutunut rauhoittelemaan.

Minun ei tarvitse olla täydellinen, minun ei tarvitse olla tehokas. Riittää, että teen parhaani ja muistan huomioida myös läheisiäni.

Pitkä historia selän kanssa taistellessa on myös tehnyt selväksi, ettei kroppa tästä nuorene vaikka kyllä voi kaunistua :D

Ulkoilu jos vaan mahdollista. Jos ei muuten niin puolison tai ystävän kyytiin autoon ja pikku kierros, poissa kotoa edes hetken.

Tärkeintä! Ei saa hävetä itseään, ei saa syyllistää itseään!!!

Muista arvostaa itseäsi! Nykyään ihmistä arvotetaan ihan liikaa jonkun tittelin ja työnkuvan takia. Tittelit ei kuitenkaan tee ihmistä. Kaikenlainen työ on tärkeää. Muistellaanpa vaikka Italian roskisskandaalia, aikamoinen katastrofi jos ei roskia kukaan hae.

Siinä mun strategiat, etten lässähdä.

3. Itsepäisyyttä lääkärikäynneille ja vakuutusyhtiön ja kelan sun muun kanssa. Oireita paperille ja pyydä myös läheisiä miettimään muutoksiasi. Vaadi ajoissa riittäviä tutkimuksia. Mene ajoissa psykiatrille jos sitä ehdotetaan. Itse sain psyykkisesti puhtaat paperit ilman vaikeuksia.

4. Suuttumalla itselleni. Se lienee yksilöllistä, eikä ehkä opeteltavissa. Suutun ja väsyn itseeni jos pyöritän liikaa ajatuksia vaikeuksissani. Tulee vaan tarve lähteä ulos tai miettiä jotain ihan muuta.
Muistan myös silloin tällöin, että jos en ole vähään aikaan laulanut niin ajatukset on liian syvällä. Sit vaan radio auki tai heviä tai Robbie Williamsia kehiin.

5. Sanomalla, että "IHAN VARMASTI JA SELKEÄSTI olet muuttunut sen kolarin jälkeen. Ihan selkeästi nuo oireet liittyy kolariin, pidä pintasi". Keskustelu yleensä.

6. On ollut aina nostattavaa kun joku terveydenhoitaja tai lääkäri on sanonut, että oireeni ovat oikeita ja ihan selkeitä. Niin paljon tuli paskoa niskaan aiemmin.
tomssu1
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 74
Liittynyt: 28 Marras 2008, 22:02


Paluu Hoidot ja kuntoutus - (Whiplash)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron