Ajattelin että nyt on pakko jakaa kanssakärsijöiden kesken oireet ja hakea lohdutusta. Taas viikon ajan menty melkein samoilla silmillä, kun oireet ovat niin pelottavia ettei nukutuksi saa.
Eli täysin perusterve 22-vuotias nainen, ei mitään ongelmia missään aikaisemmin. Liikakilotkin sain pudotettua viime vuonna (-25kg) eli ylipainoakaan ei enää ole.
Mutta marraskuussa alkoi oireet. Pieni pistely oikeassa poskessa, ei varsinaista puutumista, samoin oikeaa kättä pisteli. Parin päivän päästä alkoi pääkivut vasemmalla puolella takaraivossa ja korvan yläpuolella. Aika kovaakin kipua kesti kolme päivää, joten hakeuduin lääkärille koska minulla harvoin pääkipua esiintyy. Terveyskeskuslääkäri teki testejä ja laittoi lähetteen neurologille. Ms-tautiepäilyksen vuoksi, huolestuttavia tekijöitä olivat kuulemma tuo kasvojen pistely ja pari kuukautta aiemmin keskeytynyt raskaus. Heijasteet olivat vilkkaat kun polviin koputteli, mutta muistaakseni minulla on lapsesta asti lentänyt melkein varpaat suuhun jos siihen kopautetaan
Nooh, tuosta neurologille laittamisesta säikähdin. Muistan kun lääkärin jälkeen istuin autossa ja vain tärisin, ja sen jälkeen kaupassa silmissä vain vilisi. Ei pystynyt keskittymään mihinkään vaikka näki ihan hyvin.
Mitään paniikkihäiriötä ei aiemmin ole taustalla, mutta uskon että tuo oire liittyi enemmän siihen pelkoon, kuin mihinkään muuhun.
Silmissä viliseminen jatkui n. viikon, ja järjetön paniikki koko ajan päällä.
Kaikki yöt vain valvoin ja googletin, tottakai ensimmäisenä pelkona aivokasvain ja on vieläkin.
Valvomisen jälkeen alkoi tulla korvien kohinaa, kuulin sydämensykkeet päässä, ja sen jälkeen korvat alkoi sirisemään. Lisäksi ranteissa tuntui kipua.
Yksi aamu olinkin sitten jo niin kuolemanväsynyt, kipeä ja peloissani että hakeuduin uudelleen terveyskeskuksen päivystykseen. Siellä kerroin että niskat ja hartia ovat kipeät ja jäykät, lääkäri tunnusteli hetken ja määräsi sirdaludia sekä fysioterapiaa.
Parin päivää sirdaludin aloittamisen jälkeen oireet helpottivat, sain nukutuksikin niiden avulla. Hieronnassa kävin kaksi kertaa.
Ainoastaan sormien täydellinen puutuminen öisin jäi (kummastakin kädestä pikkurilli ja nimetön) menevät niin tunnottomiksi että voisi vaikka purra ne poikki.
Unohdin kaikki pelot ja murheet ja elin taas hetken normaalia elämää.
Sitten tuossa pari viikkoa sitten, istuin aika kauan tietokoneella (n.6tuntia) ja varmasti aika huonossa asennossa, niin alkoi taas tuo korvien ärsyttävä sirinä, tai itseasiassa vasemman korvan. Seuraavana päivänä vasemmalla puolella alkoi tuntumaan välillä pääkipua joka lähti takaraivosta ja päättyi vasta ohimolla. Päänahassa ja niskassa on kosketusarkoja paikkoja, varsinkin korvan takana.
Sirinä jatkunut nyt sen parisen viikkoa toispuoleisena, tuota päänsärkyäkin päivittäin mutta todella pienissä määrin.
Nyt parina päivänä on mukaan liittyny sellainen etova olo, hieman kuin alkuraskauden aikana. Sitä esiintyy päivän aikana silloin tällöin. Oksentaa ei ole tarvinnut, ja syötyä saa.
Viime ja tänä yönä kun olin vihdoin saanut peloiltani unen päästä kiinni, herään siihen ku elimistö jotenkin pyörähtää ja sitte hakkaa sydän todella lujaa. Voisiko se pelko ja paniikki säpsäyttää tällä tavoin hereille?
Joo, ja kannattihan taas googlettaa, kaikki oireet tuntuu viittaavan kuulohermokasvaimeen aivoissa ja sitä tässä nyt pelätään.
Korvaakin kävin tänään näyttämässä lääkärille, mitään tulehdusta tai vahatulppia ei ole. Tärykalvo hieman punoitti.
Fysioterapeutti sanoi lihasten olevan kireällä ja varsinkin kallonpohjalihasten.
Purennasta sen verran, että välillä huomaan purevani leukoja lujasti yhteen, varsinkin jos keskityn.
Liikuntaa harrastan jonkinverran, n.pari kertaa viikossa esim. lenkkeilyä.
Neurologille tosin pääsen vasta tämän kuun lopulla, joten sinne asti täytyy sinnitellä, mutta pelko on kova.
Ei jaksa miettiä päivää pidemmälle asioita kun pelkää että pian kuitenkin kuolee. Huoh.
Voisiko olla pelkästään niskaperäistä?
Voisiko oireet liittyä osaksi tähän: http://www.introspekt.fi/artikkelit/yle ... uushairio/
Menneisyydestä sen verran, että olen kerran ollut auton kyydissä joka törmäsi seinään 80km/tuntinopeudella, mitään lääkärintarkastuksia ei tietenkään tehty, oli vähän sellainen luvaton reissu teininä. Siitä on aikaa n. 7 vuotta.
Ja viisi vuotta sitten kaaduin suorilta jaloilta takaraivolleni betonilattiaan.
Muita onnettomuuksia ei ole ollut.
Alkoholi muuten poistaa pääkivun ja suurimmaksi osaksi tinnituksen, mutta oireet tulevat pahempina takaisin.
Osaisitteko auttaa ja neuvoa?
Muokkaan vielä lisätäkseni, otettiin myös reumakokeet koska suvussa reumaa. Kaikki ok, ainoastaan punasoluja oli hieman normaalia vähemmän, mutta selittyy hieman huonolla verellä joka minulla on ollut aina.
Verenpaine ok, ehkä hieman matala 110/70 pulssi 75
