Nasun niskavaiva

Palstan käyttäjät voivat kertoa tarinansa

Nasun niskavaiva

ViestiKirjoittaja Nasu » 01 Joulu 2011, 16:04

Moi!

Muutamia viestejä olenkin tuonne muille aihealueille lähetellyt, mutta varsinainen esittely on jäänyt tekemättä. Sain niskan retkahdusvamman alkuvuodesta 2009. Pyörryin ilman järkevää syytä, ja vamma tuli kaatuessa. Kyseessä oli ainoa kerta tähän saakka, kun olen elämässäni pyörtynyt.

Kun palasin tajuihini, voin pahoin enkä meinannut pysyä pystyssä. Niska oli todella kipeä. Ensiapupolilla arvelin, että niskaan on voinut kaatuessa sattua. Minulle sanottiin, ettei asia ole näin, koska oireet olisivat siinä tapauksessa vielä pahemmat. Nielin selityksen, kun en tuntenut retkahdusvammaa silloin lainkaan.

Minua tutkittiin kevään 2009 aikana eri paikoissa yksityisesti, ensin korvapotilaana, sitten muuten vain selkävaivaisena. Lopulta oltiin sitä mieltä, että oireiden täytyy olla psyykkisiä (itse vastustin tätä päätelmää koko ajan).

Olin monta kuukautta aika huonossa kunnossa. Vietin aikaa pääasiassa sängyssä maaten ja aloin kävellä kävelysauvojen avulla, kun tasapaino heitti niin pahasti. Jouduin käytännössä terveyspalveluiden ulkopuolelle, kun kukaan ei oikein osannut ratkaista tilannettani.

Olin opinnoissani loppuvaiheessa, ja väänsin gradua puolimakaavassa asennossa sängyllä. Aika kamalia olivat päivät, jolloin piti lähteä kirjastoon etsimään uutta materiaalia...Myös lukeminen oli hankalaa.

Meni noin vuosi, kunnes opin taas kävelemään ilman kävelysauvoja. Valmistuin ja menin työkokeiluun, jonka jouduin jättämään niskaoireiden vuoksi kesken. Yritin päästä fysiatrian polille asiakkaaksi, mutta minua ei sinne huolittu.

Lopulta kävin yksityisesti Ortonissa tutkittavana, ja siellä fysiatri osasi viimein yhdistää oireeni niskan retkahdusvammaan. Diagnoosi oli samanaikaisesti järkytys ja helpotus. Oireeni saivat nimen, mutta kokonaan en välttämättä paranisi.

Minulla on edelleen ongelmia päivittäisessä elämässäni, sillä huimaus, päänsärky ja lihasjumit ovat seuranani jatkuvasti. Hermovaurio ulottuu myös oikeaan käteen, jossa on särkyjä+muita hermotuntemuksia. Lisäksi oikea korvani suhisee ja soi, ja oikeassa silmässä on katseenkohdistamisvaikeus. Kovat äänet ja hälinä häiritsevät, samoin ajoittain liian kirkkaat värit ympäristössä.

Tällä hetkellä kiistelen vakuutusyhtiön kanssa korvauksista ja terveydenhuollon kanssa minulle kuuluvasta hoidosta. Harmi, kun tämä vamma on vielä lääkärien keskuudessa niin huonosti tunnettu, että kohtelu on liian useissa paikoissa ollut vähättelevää ja asiantuntematonta. Tosin poikkeuksiakin löytyy!

Kaiken keskellä yritän myös elää ihan tavallista elämää ja opetella ottamaan vajavaisuuksiani huumorilla. Olisi myös hienoa, jos voisi edes jollakin tavalla olla tulevaisuudessa työelämässä mukana. Tähän saakka suurin osa ajasta on mennyt sairasteluun.

Tässä oli ainakin suurin osa ajatuksistani tällä kertaa!

-Nasu-
Nasu
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 53
Liittynyt: 11 Touko 2011, 11:53

ViestiKirjoittaja torvelo » 01 Joulu 2011, 20:02

Puolestani tervetuloa parantuneiden sairaiden pariin. Itse ihme parantunut, mutta silti kärsin moninaisista vaivoista. Ronski huumori on hyvä apu, päivittäin.

-torvelo-
torvelo
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 522
Liittynyt: 23 Loka 2010, 17:49
Paikkakunta: keskinen Suomi

ViestiKirjoittaja kojootti » 02 Joulu 2011, 12:59

Tervetuloa minunkin puolesta!

Diagnoosin saaminen on aina suuri helpotus, itsellä kesti puolitoista vuotta ennekuin asia alkoi selkiintyä. Ensimmäisen vuoden olin sairaslomalla ja viisi seuraavaa olin kuntoutustuella ( jonka sain takautuvasti muutoksenhakulautakunnan myönnytyksen perusteella). Sitten meidän oma fysiatri kirjoitti sellaisen B-lausunnon, että sain lopulta työkyvyttömyyseläkkeen viime helmikuusta lähtien. Siinä sanottiin suoraan, että "haetaan työkyvyttömyyseläkeratkaisua" ja, että "mitkään kuntoutustoimenpiteet eivät ole parantaneet potilaan tilaa".

Olin alunperin sitä mieltä, että minun ratkaisuni kesti tosi kauan (6vuotta) mutta muiden tarinoita lukiessani huomaan olleeni melko onnekas tässä asiassa ( mieluummin olisin tietty terve :?).
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja torvelo » 02 Joulu 2011, 14:17

Kojootti, oliko sulla mri kuvissa selkeät vammat ?
Täytyy pyytää omalta lääkäriltä, myös tuon tyylinen teksti.
Terveenäkin hyvä olla, siis oikeesti, eikä Kela yms mukaan, mutta selkeää kun on jokin syy ja siihen diagnoosi

-torvelo-
torvelo
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 522
Liittynyt: 23 Loka 2010, 17:49
Paikkakunta: keskinen Suomi

ViestiKirjoittaja fedja » 03 Joulu 2011, 15:45

Nasu. Mikähän aiheutti sinulle tuon pyörtymisen? Muistatko oliko kaatumista ennen muita oireita kuin tuo yhtäkkinen pyörtyminen. Mietin vaan, että onko alunperin ollut jokin muu ongelma ja sen päälle vielä tullut retkahdusvamma.

Lausunnon kirjoittamisella on kyllä merkitystä tosi paljon. Tärkeätä on, että toimintakykykuvaukset ovat informoivat. Suurin osa lääkäreistä ei osaa kirjoittaa tarpeeksi informoivia ja selkeitä lausuntoja potilaan arjesta. Tosin läheskään aina retkahdusvammojen kohdalla sekään ei meinaa auttaa.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja kojootti » 04 Joulu 2011, 14:41

torvelo: Joo, mulla oli kyllä molemmin puolin alarialigamentien repeymät C0-CI-CII välissä ja se vasemman fasettinivelen kalvorepeymä josta en edelleenkään tiedä miten se mun vointiin vaikuttaa...

Tuo Nasun pyörtyminen muakin "kiinnosti", tosin siihenhän voi olla lukemattomia syitä.
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja Nasu » 06 Joulu 2011, 11:34

No, me nuore(hko)t naisethan pyörtyilemme tavan takaa :D Ei vaan, siinä tilanteessa ei ollut oikein mitään, mikä kuulostaisi pyörtymistä edesauttavalta. Istuin pöydän ääressä ja yhtäkkiä tuli heikottava olo. En yhtään ajatellut, että taju menisi. Menin kumminkin viereiseen huoneeseen ja olin aikeissa mennä sängylle makaamaan. Kerkesin kumartua sänkyä kohti, mutta filmi meni siinä vaiheeessa poikki.

Puoliso oli lähettyvillä, mutta katsoi toiseen suuntaan. Se huomasi mut siinä vaiheessa, kun olin jotenkin polvillani ja kurkustani kuului korisevaa ääntä (kun taju menee, hengityksen kulku vissiin vaikeutuu tietyissä asennoissa. Aloin kaatua taaksepäin ja puoliso kerkesi ottamaan kiinni toisesta olkapäästä ja toiselta puolelta hiuksista. Niska retkahti joko siinä vaiheessa tai sitten jo aiemmin, kun vajosin polvilleni. Koko episodi kesti korkeintaan 10-15 sekuntia ja makasin selälläni, kun tajunta palasi.

Pyörtymisen syy jäi mysteeriksi, ainoa mahdollinen tekijä voisi olla matala verenpaine. Sen kevään aikana mun pää kuvattiin ja niska samaten (ja osa selkääkin), eikä mistään löytynyt oikein mitään. On monta kertaa harmittanut tuo filmin katkeaminen juuri siinä vaiheessa, kun en olisi tarvinnut kuin sekunnin päästäkseni turvallisesti siihen sängylle makaamaan.
Nasu
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 53
Liittynyt: 11 Touko 2011, 11:53

ViestiKirjoittaja Nasu » 19 Helmi 2012, 19:49

Pientä päivitystä tilanteeseeni...tällä viikolla alkoi fysioterapia sairaalan fyssariyksikössä. Ensimmäisellä kerralla fyssari kyseli paljon, ja minulla jäi kuitenkin varmaan puolet kertomatta.

Syvät niskalihasharjoitteet vaihtuivat uusiin. Tämä tuntuu myös olevan ihan tavallista, että uusi fyssari tyrmää vanhan neuvot täysin, ja kuntoutujalle jää vähän ristiriitainen fiilis, että mihin nyt sitten pitäisi uskoa.

Pitää kuulemma ottaa rauhassa ja antaa aikaa omalle kuntoutumiselle (ole nyt siinä sitten rauhassa, kun Kela ei taida hyväksyä sairauslomaani ja olen eksyksissä byrokratiaviidakossa).

Se siitä ja ensi viikolla uudestaan. En ole skeptinen, en... -Nasu-
Nasu
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 53
Liittynyt: 11 Touko 2011, 11:53

ViestiKirjoittaja anzqu » 19 Helmi 2012, 20:03

Jos Kela ei hyväksi sairaslomaa, niin kävelet työkkäriin ja ilmoittaudut työkyvyttömäksi työnhakijaksi, niin saat työttömyyspäivärahaa. Minulla ei tällä hetkellä ole edes saikkua päällä, vaan olen normaalisti työkkärin kirjoilla ja papereissa on maininta "työkyvytön entisiin työtehtäviin, odottaa kuntoutusta". Eli liiton päivärahat juoksee kun odottelen mitä seuraavaksi tapahtuu.
anzqu
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1221
Liittynyt: 31 Maalis 2011, 17:43

ViestiKirjoittaja Nasu » 21 Helmi 2012, 10:45

Minulla on tänään aika työkkärin kuntoutusohjaajalle, ja työkyvyttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen kuulostaa hyvältä idealta. Minulla ei kyllä ole siihen minkään muun tahon "todistusta", joka osoittaisi minut työkyvyttömäksi.

Nyt on takana jo kaksi enemmän tai vähemmän epäonnistunutta työkokeilua, joiden luulin merkitsevän työkyvyn määrittämisprosessissa jotakin. Niistä ei kumminkaan ole kirjoitettu oikein minkäänlaisia raportteja, ja nyt aion myös pyytää sellaisia. Uuteen työkokeiluun eivät henkiset voimat enää riitä, kun kaikki energia menee fyysisten oireiden kanssa selviämiseen. Ja se olisi sitä samaa pään lyömistä seinään, kun eivät ne vaikeudet siitä tällä erää mihinkään muutu.

Minun onnettomuuteni tapahtui opiskeluaikana, joten en kerennyt kunnolla töihin ollenkaan. Opiskeluaikana oli eri alojen kesätöitä ja oman alan työharjoittelua. Kun puolison palkka ylittää rajan (siis mitä samassa taloudessa asuva saa tienata), niin en kuitenkaan tuota työttömyyspäivärahaa saa. Minulla ei myöskään työssäoloehto täyty, kun tämä kolme vuotta on mennyt tähän sairasteluun.

On tietysti hieno asia, että on se puoliso, jolla on palkka, mutta olisi se ihan kiva, jos minullakin olisi edes jonkinlainen perustulo, kun en itse pysty sellaista hankkimaan. Nythän tuo byrokratiakoneisto ilmeisesti näkee minut lorvailijana, joka ei vain viitsi niitä töitä hakea. Ei auta, vaikka kuinka sanoisin, etten ole sellainen ihminen. Pitäisi olla virallisemmat todisteet.
Nasu
Innokas niskoittelija
Innokas niskoittelija
 
Viestit: 53
Liittynyt: 11 Touko 2011, 11:53


Paluu Käyttäjäesittely

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron