Ikäväkseni joudun esittäytymään täällä

Palstan käyttäjät voivat kertoa tarinansa

Ikäväkseni joudun esittäytymään täällä

ViestiKirjoittaja posi+iivinen » 16 Touko 2011, 15:21

On kai aika ottaa lusikka kauniiseen käteen.

Minulla on jonkinsortin niskavamma/vaiva eikä se lähde kovin herkästi pois.

Olen tämän kevään tapellut tämän asian kanssa. Olen aika hukassa, mitenkä tässä asiassa pitäisi edetä.

Mennään kuitenkin pisteeseen A ensin ja edetään siitä Ö:hön.

Kaikki alkoi "hassuna" pistoksena tai pikemminkin jomotuksena rinnassa vasemmalla. En minä sitä sydänperäisenä pitänyt missään vaiheessa. Mutta en osannut sanoa mikä se oikein olisi. Vähän toista viikkoa sitä kärsin ja sitten päätin lähteä käymään terveyskeskuslääkärillä.

Tuosta käynnistä on nyt reilu 2,5 kuukautta. Määrättiin jonkinverran tutkimuksia. Sydänkohtaus, laskimotukos ym. suljettiin pois. Sydän ultrattiin. Asia jäi terveyskeskuslääkärin toimesta oikeastaan sitten siihen. Minulle jäi takaraivoon hänen kommenttinsa, kun kysyin mahdollista syytä että "olisiko tukirankaperäistä".

Rintakipu aikansa vihoitteli kunnes eräs aamu keittiössä roskakorille kumartuessa tuntui että "oho". Tuli höperö olo. Huippasi. Niska tuntui jäykältä. Päätin jäädä töistä kotiin. Lepäilin pari päivää. Varasi samalla ajan fysioteraupeutille. Ajattelin, että tässä tarvitaan kuntoutusta. Samalla varasi ajan fysiatrille, koska asun Pohjois-Suomessa ja täällä ei tuollaisia palveluja ole helposti saatavilla.

En oikeastaan muista alkuaikojen "oireista" paljoakaan. Yläselkä ja niska taisivat olla aika jäykkinä. Hartioissa oli "poltetta". Teen työkseni päätetyötä, joten voitte arvata, että työnteko oli vaikeaa.

Muistan eka käynnillä fysioterapeutilla, että ryhtini oli jotenkin koukkumainen, vankka "etunoja". Fysioteraupettikin huomautti siitä ja itsekin olin toki siitä perillä.

Eka käynnillä fysioteraupeutilla tehtiin ns. tutkimusta. Samalla mobilisoitiin rankaa, lähinnä rintarankaa ja niskaa. Se tuntui hyvältä. Annettiin myös akupunktiota, koska pyysin.

Olo oli eka käynnin jälkeen hyvä. Tuntui, että elämä voittaa.
....
Eka käynnin ja nykytilan välillä on tapahtunut kaikenlaista, mutta en jaksa siitä tässä yhteydessä tilittää.

Hyppään suoraan nykytilaan.

Nykytila on:
---------------

- Niska vihoittelee jatkuvasti, joka päivä
- Välillä saan nukkua suht rauhassa - joka yö herään kyllä 2-4 välein eli 2-4 kertaa yössä - toisina öinä taas meno on rauhatonta - niska on välillä kipeä pelkästä "lepäämisestä"
- välillä takaraivo kipeytyy vaikka vain tyynyllä makaan
- jos makaan oikealla puolella kyljelläni, niin tuntuu että se on jostain syystä "paha" asento minulle, se jotenkin stressaa - syy yöllisiin herämisiin voi olla osin tuossakin että olen eksynyt nukkumaan noin
- niskassa herkästi jomottaa vasemmalla puolella korvan juuressa jos makaan oikealla kyljelläni - tai ihan vain muutenkin jos sillä tavalla sattuu

Särkylääkkeistä ei ole juuri apua. Lihasrentouttavista ei mielestäni myöskään ole suurta apua. Ne toimivat vain noin 2-3 tuntia. Sen verran unta saa väsyneenäkin.

Erityishuomiona: Verenpaine on korkealla, varsinkin pystyssä ollessa. Nykyään myös levossa ollessa se voi olla koholla. Liittyy jotenkin noihin jos niska on levossa rasittunut?

En löytänyt Googlella mistään muualta viitettä niskan ja verenpaine väliseen yhtäläisyyksiin muuta kuin täältä yhden keskustelusäikeen: http://potku.net/forum/viewtopic.php?t=3394 (kamppailulajien harrastajien keskustelu!)


Onko kenelläkään muulle tuttua tämmöiset oireet?

En jaksa yleensä istua päätteen äärellä kovin kauaa. Pyrin välttämään sitä, koska koneen äärellä istuskelu rasittaa kovasti.

Asiaa täällä kyllä näyttäisi olevan liikaakin. Näin aloittelijana on ihan hukassa kun ei tiedä mitä pitäisi lukea.

Olen myös hukassa jatkohoidon kanssa. Mielelläni kuulisin ehdotuksia. Olen nyt sairaslomalla. Syynä depressio. En tiedä onko minulla sitä enkä oikeastaan edes välitä. Kun terv.keskuslääkäri tuputti sitä syytä, niin otin diagnoosin vastaan. Olin niin rikki sinä päivänä ja väsynyt työstä, että otin saikkua vastaan aivan millä syyllä tahansa ja tiedän että depressiolla sitä saa kohtuu pitkänä (ja lääkärinkin on helppo myöntää!)

Nyt on hieman voimat palanneet ja saikkua hieman jälkellä, jotta voi yrittää pohtia mitä seuraavaksi.
posi+iivinen
 

ViestiKirjoittaja kojootti » 16 Touko 2011, 16:53

Kun en ihan päässyt selvyyteen, että kävitkö jo siellä fysiatrin luona? Sitä kautta homma varmasti alkaisi selvitä. Sillä ei varmaankaan ole väliä minkä vuoksi olet ollut sairaslomalla, pääasia, että niska on saanut levätä. Tyyny on muuten tosi tärkeä kapistus ja jokaisella kovin yksilöllinen. Minä en mene mihinkään yöksi ilman omaa tyynyä :shock:

Vieläkö on ollut huimausta? Huomasin itse silloin kun kaikki alkoi, että pelkästään asennon muutos joko makuulta ylös tai päinvastoin sai esim pulssin kohoamaan aikalailla. Toinen havainto oli se kun huimasi ja oli jatkuva epävakaa olo niin pelkkä seisominen tai istuminen oli tosi uuvuttavaa. Jos olisin mitannut silloin verenpainetta se luultavasti olisi ollut koholla...

Lihasrelaksanteista ei ole mulle ollut koskaan apua. Kylmäkompressi, särkylääke ja lepo ja niskan liikkumattomuus auttavat mun kohdalla parhaiten.
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja posi+iivinen » 16 Touko 2011, 17:19

kojootti kirjoitti:Kun en ihan päässyt selvyyteen, että kävitkö jo siellä fysiatrin luona?Vieläkö on ollut huimausta? Huomasin itse silloin kun kaikki alkoi, että pelkästään asennon muutos joko makuulta ylös tai päinvastoin sai esim pulssin kohoamaan aikalailla.


Olen käynyt kahdesti.

Huimausta ei juurikaan ole ollut viime aikoina. Se hieman ihmetyttää itseänikin, miksi sitä oli vain aivan alussa, kun tämä niskap*ska alkoi....

Kaikkia muita oireita sitten kyllä.

Olen itse samaa mieltä, että täysin yhdentekevä millä tekosyyllä lekuri minut sairaskirjoittaa kun saikkua hakemaan lähtiessäni (nimenomaan olin hakemassa mahdollisuutta LEPOON = saikkua!) jyskytti päässä vain ajatus: "Mä en jaksa enää..."

Täytyy ymmärtää lääkäriäkin. Sairausloma + mahd. toimenpiteet pitää pystyä perustelemaan. Masennus on kätevä diagnoosi ja mahdollistaa suht pitkät sairaskirjoitukset. Sitäpaitsi, lääkkeeksi masennukseen tulee Cipramiliä, joka kuuluu sympaattis-neuroilevan niskapotilaan lääkitykseen enivei.... joten no harm done :)
posi+iivinen
 

ViestiKirjoittaja fedja » 16 Touko 2011, 21:04

Gindanilla? (jos muistan oikeen) oli verenpaineen laskua.

Itse mittasin kuntoutuksen aikana verenpainetta ja väliin oli koholla 140-150/100, kun oli pahin stressi. Muutoin normaali. Paitsi yhtenä yönä mittasin, koska olin huono olo ja alapaine oli 60 (normaalisti 80) ja yläpaine 100(normaalisti 120). Kannattaisiko tuota seurata, että vaikuttaako stressi tilanteeseen. Tarkoitan esim. sellaista stressiä, että joutuu fyysisten voimiensa äärirajoilla olemaan töissä.

Onko sinulla tapaturmaa taustalla, vai tulivatko oireet ihan puskasta?
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja posi+iivinen » 17 Touko 2011, 00:06

Minusta minulla ei ole tapaturmaa taustalla.

Tosin jokainen meistä on kaatunut varmasti joskus ja halutessaan löytää sellaisia "selitykseksi" näille jutuille. Ja minäkin löydän esim. viime talvelta kivat "lipat" kotimäessä matkalla autoa lämmitykseen kytkemään...En jaksa uskoa, että se on tämän taustalla.

Oma käsitykseni kuitenkin on, että tämä oli päälle kaasutteleva burn-out juna, jonka ilmeisesti onnistuin väistämään viime tingassa. Toivon niin.
posi+iivinen
 

ViestiKirjoittaja fedja » 17 Touko 2011, 16:08

Juu. Tuollainen tilennehan voi olla monen asian summa. Toisinaan on tosi tärkeä erottaa, onko kyseessä jännitysniska ja syyt jotka ovat johtaneet siihen, vai retkahdusvamma. Koska hoito ja kuntoutus noihin kahteen vaihtoehtoon voi olla kovastikin erilainen. Ja toisaalta, jos on ligamenttivammoja, niin ne olisi hyvä löytää, koska vaikuttavat kuntouttamiseen.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja posi+iivinen » 18 Touko 2011, 11:44

Miten se ligamenttivammojen löytäminen tapahtuu? (Kuka tutkii, kuka on pätevä?)
posi+iivinen
 

ViestiKirjoittaja kojootti » 18 Touko 2011, 14:18

Minulle tehtiin funkitionaalinen magneetti Vantaalla 2007. Tutkimus tehtiin kahtena päivänä, lähete oli Ortonista ja maksusitoumus Keski-pohjanmaan keskussairaalasta. Siellä löytyivät alarialigamentti repeymät molemmin puolin ja vasemman fasettinivelen kapselivaurio mikä aiheuttaa instabiliteettia C0-CI ja CI- CII välillä.
kojootti
kojootti
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 446
Liittynyt: 03 Maalis 2011, 14:34

ViestiKirjoittaja fedja » 18 Touko 2011, 20:51

Ne tieten pitäisi osittain näkyä myös tavallisessa kaularangan MRI kuvassa, jos osaa lukea MRI kuvia tarpeeksi hyvin.

Tampereen fysiatri on tietääkseni aika pätevä MRI kuvien luvussa ja myös niskan manuaalisessa tutkimisessa.. On löytänyt Vantaan funktionaalisen magneetin ligamenttivammat monilta myös tavallisista MRI-kuvista, josta niitä ei ole aiemmin raportoitu.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18


Paluu Käyttäjäesittely

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron