Kyphosiksen epämääräisistä vaivoista

Palstan käyttäjät voivat kertoa tarinansa

Kyphosiksen epämääräisistä vaivoista

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 05 Helmi 2010, 22:36

Olen lueskellut jo tovin tätä palstaa, lähinnä etsiskellyt tietoa ja apua itselleni omien vaivojeni näkövinkkelistä. Paljon täällä onkin infoa, ja monia rankkoja tarinoita. Ilmapiiri on kuitenkin positiivinen ja keskustelijat avuliaita & ystävällisiä, joten uskaltaudun joukkoon mukaan :)

Itselläni ei ole ymmärtääkseni minkäänlaista vammaa pitkäaikaisten niska- ja selkävaivojen taustalla, en ainakaan muista loukanneeni koskaan noita alueita. Tietysti kaikennäköisiä liukastumisia ja pyllähdyksiä on tullut rapian 40 vuoden taipaleen aikana tehtyä, mutten ole huomannut niiden jälkeen ilmaantuneen mitään erityistä vaivaa.

Jostain alle kaksikymppisestä yläselkäni ja niskani ovat olleet herkästi väsyviä, liekö asiassa jotain tekemistä sillä että omaan lievän skolioosin yläselän alueella. Järin aktiivinen liikkujakaan en ole ollut koskaan, nuorempana kuitenkin harrastin edes jotain liikuntapuolta. Aivan viime kuukausina olen yrittänyt edes vähän aktivoitua lähinä selän ja niskan syvien lihasten vahvistamisessa, mutta eipä ole helppoa liikunnanvieroksujalle..

Rintarangan nikamissa on ollut fasettinivellukkoja melko usein, itse olen niitä lukkoja naksutellut auki. Joskus, onneksi suht harvoin, lihakset kramppaavat niin ettei lukkoa saakaan naksautettua. Olen sitten vaan potenut, ajastaan ovat kivut helpottaneet. Viime aikoina olen vähentänyt naksutteluja, pelottaa ettei se tee oikein hyvää noille faseteille.

Kaularangan alimman nikaman tienoilla on toisinaan kuin tikari pistettynä rangan toiselta sivulta sisään. Tuo riesa on aika ilkeä, arvelen että johtuu faseteista sekin. Aikansa aina ottaa, sitten helpottaa itsestään. Tietokoneella istuminen ja varsinkin tämä kirjoittaminen tekee tosi häijyä lapaluiden välistä, kai sitä tunnetta voisi kuvata lähinnä poltteluna.

Ristiselkä on vaivannut jo vuosia, väsynyt ja kipeytynyt ihan liian helposti omasta mielestäni. Jo nuorena sielläkin on tuikkinut, jotkut tietyt liikkeet esim. jumpassa on olleet myrkkyä. Jotain hermojuurikipua lienee ollut, kun on melkein mennyt jalka alta. Vaiva ei kuitenkaan ole iskiastyyppinen, sillä säteilykipua jalkaan ei ole.

Vajaat kolme vuotta sitten kävin neurologilla tiheästi toistuvien migreenikohtausten takia, ja hän määräsi estolääkkeen joka on auttanut suht hyvin. Neurologi oli sitä mieltä että niskoista johtuu nuo päänsäryt (jännitysniska), tavalliset ja migreenisäryt. Migreenin täsmälääkkeet oli jo ollutkin aikaisemmin. Mitään fysioterapiaa hän ei määrännyt, enkä itsekään osannut vaatia sitä.

Viime keväänä todettiin toisessa polvessa alkava nivelrikko, ja silloin kipuiluvaiheessa tuntui että moni muukin nivel kipuili. Onneksi meni ohitse parissa kuukaudessa. Vielä ei ole uutta pahenemisjaksoa ilmaantunut. Nivelrikon diagnosoineen lääkärin mukaan polvinivelet taipuvat yli, sen takia kehittyy rikkoa, ja onhan sitä kyllä suvussakin.

Kävin tk-fysioterapeutin jumppaohjauksessa viime vuoden lopulla ja yritin sitten tehdä venyttelyjä saamieni ohjeiden mukaan. Niskapa ei siitä tykännyt vaan äityi kipeämmäksi kuin koskaan. Fysioterapeutti oli kyllä kehottanut menemään ensin hierontaan kun niskalihakset olivat niin kireät, ja aloittamaan jumpan vasta sitten, mutta ajattelin fiksuna tyttönä kuitenkin varovasti aloitella.

Keskiniskaan koski niin etten pystynyt liikuttamaan päätäni ollenkaan, ja makuulta en meinannut päästä ylös. Tulehduskipulääkkeillä siitä sitten tokenin, kipuilu kesti viikon pari mutta koko ajan helpottuen. Vaiva kyllä siirtyi keskiniskasta niskan alaosaan, tutummalle paikalle.

Kävin siinä jossain vaiheessa terveyskeskuslääkärillä, sain Triptylit ja lähetteen fysioterapiaan. Vatsa ei kestä tulehduskipulääkkeitä muutamaa tablettia enempää, kai saanut vuosien mittaan tarpeekseen, kun niitä on tullut päänsärkyihin napsittua. Triptylit ei tuntuneet auttavan niskavaivoihin juurikaan, uskon että aika teki tehtävänsä ja helpotti vaivoja. Nukkumiseen ne lääkkeet kyllä auttoivat, ja ruokahalu lisääntyi kovasti.

Fysioterapiassa olen käynyt tämän vuoden puolella viisi kertaa, kerran viikossa. Pari kertaa olisi vielä jäljellä, niska-hartiaseudun hierontaa ja mobilisointia nuo kerrat ovat olleet. Niska kääntyy nyt paremmin vasemmalle, sinnepäin oli liikerajoitusta, eikä enää ääriasennoissa pistä alaniskaan. Lihakset sekä niskassa että lapaluiden välissä selässä ovat kuitenkin edelleen kireät, ja niska väsyy yhtä helposti kuin ennenkin. Hirmu kipeitä pisteitä fysioterapeutti on löytänyt, erityisesti yläniskan alueelta.

Fyssari teki pyynnöstäni Spinalmouse-tutkimuksen selästäni, sen tulos oli selkeästi yliliikkuva lanneranka ja lantio, tarkoittaen SI-niveliä. Kokonaisuudessaan testi arvioi selkäruotoni yliliikkuvaksi. Lisäksi lannerangan lordoosi on oiennut, samoin rintarangan kyfoosi, mutta vähemmän. Ristiluu on kääntynyt liikaa eteenpäin. Molemmat olkanivelet ovat myös yliliikkuvat, tämän kyllä jo tiesinkin. Lonkkanivelet tuntuu 'löysiltä', liekö niissäkin tätä hypermobiliteettia.

Olkapäässä on tk-lääkärin arvion mukaan lievää kiertäjäkalvosimen pinnettä, kipuilee jonkin verran. Marraskuussa aloitin joogan, ja siellä tuo olkapää kipeytyi ihan vaan liian laajoista liikeradoista. Särkyä oli silloin paljon enemmän kuin nyt, mutta ajastaan sekin on rauhoittunut. Joogaamassa en ole enää käynyt, venytykset on liian rajuja tälle kropalle.

Joulun aikaan havahduin siihen että molemmat peukalonpäät olivat yhtenä iltana puutuneet, ja sen jälkeen on ollut etenkin vasemman peukalon aivan lievää pistelyä, vähän myös etusormenkin. Nyt pistely tuntuu väliin leviävän ranteenkin yli. Oikea peukalo oireilee sekin, mutta vähemmän ja harvemmin.

Tk-lääkäri määräsi minut kaularangan röntgenkuviin, niissä löytyi kyfoottinen kaularanka ja epäily lievästä juuriaukon ahtaumasta vitos- ja kutosnikaman välillä oikealla puolella, eli C6 hermojuuri ilmeisesti kulkee tästä. Räntgenlääkäri katsoo vielä nuo kuvat, ensi viikolla saanen tiedon onko siellä havaittavissa ahtautta vai ei. Aika merkillinen juttu että pistelyoireet ovat vasemmalla puolen enemmän kuin oikealla.

Lumityöt on nyt tehneet sen että niska ja yläselkä jomottelevat jatkuvasti, meinaa ottaa taas hermon päälle. Yritän tehdä päivittäin pieniä kaulan lihasten harjoituksia, pelottaa vaan että tilttaa taas niska, kipu oli silloin muutama kuukausi sitten niin kova, ettei sitä toiste halua kokea.

Olen nyt kiinnittänyt huomiota pääni asentoon, leuka tuppaa väkisinkin painumaan alas ja niska suoristumaan. Elikkä ihan väärin kannan päätäni. Tietokoneella olo on myrkkyä, ergonomiasta ei tällä pöydällä ja tuolilla ole puhettakaan. Lisäksi minun on hirveän vaikea istua hetkeä pidempään kunnollisessa oikeaoppisessa istuma-asennossa, venkoilen koko ajan mitä ihmeellisemmissä asennoissa tässä tuolissani.

Lihakseni ovat varmaan kaikkialta niin huonossa kunnossa etteivät tue rankaa, yliliikkuvalle ruodolle olisi kai ehdottoman tärkeää saada syvät lihakset kuntoon. Uskon kyllä että voisin saada helpotusta, kun vain jaksaisin tehdä noita harjoituksia, ihan pienestä aloittamalla, mutta miten se vain tuntuu aina jäävän.

Tästä tuli jo pitkä tarina, jatkan vaivojeni valittelua myöhemmin, jos tulee jotain mieleen. Sairauksia minulla on monta muutakin, mutta ne menee jo aika paljon aiheen ohitse. Joka tapauksessa olen varsin räjähtänyt akka tämän ikäiseksi, mikä tuntuu välillä pikkuisen masentavalta. On vaan kuitenkin porskutettava eteenpäin näillä eväillä mitä on, niikuin meidän jokaisen :)
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 05 Helmi 2010, 23:22

Tervetuloa niskoittelemaan Kyphosis! Kiva kuulla positiivista palautetta. :) Ja hieno juttu että tulit messiin kirjoittelemaan.

Johan on sullekin vaivoja suotu... ;) Täällä on toinen aivan liian liikkuvainen tyttönen. Taidan olla fyysiseltä iältä n. 80 vuotta vastaavassa kunnossa, kuten ehkä olet huomannut, jos meikäläisen oirekuvaan olet törmännyt.

Kyllähän se vahva tukiranka olisi erityisen tärkeä meille liikkuvaisille, mutta kun se onkin helpommin toivottu kun toteutettu! Vaikka oon tässä pari vuotta hinkannut nyt.kuntoutusliikkeitäni, edelleen on PALJON tehtävää. Tietenkin positiivista on, että jotain tulosta on tullut. Hidasta on kuitenkin mutta masentua ei passaa. Täytyis vaan itsekin muistaa hyvä työergonomia mutta se pirulainen aina unohtuu.

Millaisia liikkeitä sinä olet saanut, jotta saisi sitä pään asentoa korjattua? :D
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 06 Helmi 2010, 10:06

Kiitos toivotuksista Tahdonvoimaa! Olen kyllä lueskellut kokemuksistasi jonkin verran, aika hurjaa, täytyy vain ihailla sinnikkyyttäsi itsesi hoitamisessa ja oikeanlaisen avun hakemisessa. Kurjaa että varsinkin vammautumisen seurauksena niskavaivoja saaneita ei aina kohdella kovin asianmukaisesti, saatika sitten että ammattitaitoa löytyisi hoitavilta tahoilta riittävästi.

Pään asennon korjaamiseen en ole saanut vielä minkäänlaisia neuvoja. Mainitsin asiasta fysioterapeutilleni, mutta hän ei ottanut mitään kantaa. Viimeisellä käyntikerralla hänen on tarkoitus ohjata niskaa vahvistavia liikkeitä, silloin aion kysyä asiasta uudelleen, toivon mukaan osaisi opastaa. En edes tiedä missä asennossa pääni olisi 'oikein', tuntuu melkein että asentotuntokin on multa aivan hukassa.

Lisäys:

Tahdonvoimaa, luin äsken Tahdonvoiman kuntoutushistoria-ketjua ja sieltä linkin kautta sun blogiin, siellä tosin olen pikaiseen vieraillut aiemminkin. Tein tämän neuvomasi harjoituksen http://taistelijat.blogspot.com/2009/11 ... autta.html Älyttömän hyvä! Yläniskaa jomotteli ja väsytti koko aamun, tuskittelin sen kanssa ja nuo liikkeet helpotti. Hirvee ritinä kuulu jostain vasemman korvan takaa ja kauheen vaikea oli jaksaa pitää silmiä 5 sekkaa ääriasennossa, mutta nyt on selkeesti parempi tunne 'nollavälin' tienoilla!

Kiitos kovasti sulle ja muillekin kun viitsitte laittaa näitä 'erikoisohjeita' nettiin, kyllä minä ainakin maalla asuvana olen näiden varassa, en usko tämän pikkukylän paikallisilta fyssareilta löytyvän muuta kuin perusosaamista, eksaktimpi tieto on haettava itse.
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 06 Helmi 2010, 13:56

Tervetuloa palstalle, Kyphosis! Mukavaa, että sitten kuitenkin uskalsit liittyä joukkoon tummaan... :shock: :D :shock:

Kiitoksia tarinastasi, se oli mukavan pitkä ja yksityiskohtainen. Sen luettuani mulle ainakin tuli sellainen fiilis, että olet varmaan oikeassa omine arveluinesi. Minäkin uskon tuon tekstin perusteella, että sun ykkösongelmasi varmaankin on liian heikot posturaaliset eli asentoa ylläpitävät syvät lihakset.

Ongelmalliseksi nämä niska- ja selkäkuntoutukset näyttää tekevän se, että se vaatii ohjaavalta fysioterapeutilta poikkeuksellisen paljon ammattitaitoa ohjata tuo kuntoutus onnistuneesti. Eli niin, että vaikutus todellakin menee niille oikeille lihaksille, eikä lipsahda niille vahvemmille pintalihaksille, jotka helposti kompensoi. Ja askel askeleelta näitä kompensaatioita pitäisi saada korjattua. Itsekin olen jo kymmenisen vuotta yrittänyt selkääni kuntouttaa ja aina asiantuntijoiden ohjauksessa. 10 vuoden jumppaamisesta huolimatta tulokset on aika nollassa edelleen, joten olennaisen tärkeää on löytää ammattitaitoinen ohjaaja. Ihan perusfysioterapeutti ei näissä ongelmissa tunnu riittävän mihinkään, ja sikäli ikävä, että "pikkukylässäsi" vaihtoehdot ovat kertomasi mukaan vähissä. Toivottavasti nyt kuitenkin pääset alkuun ja löydät riittävästi apuja itsellesi.

Niin, ja kun palstalla muistaakseni ainakin kahdella muullakin on kaularangassa kyfoosi, niin teillä on varmasti paljon ajatuksia vaihdettavana. Tsemppiä, K! 8) :D 8)
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja CH » 06 Helmi 2010, 14:32

Hei, Kyphosis, ja tervetuloa minunkin puolestani! Tutuilta kuulostaa monet mainitsemasi ongelmat: Myös minulla ongelmat ovat alkaneet alle 20-vuotiaana, on tikarintunnetta kaularangassa, lapaluiden alueen ongelmia, hermopinnekipua, migreenityyppistä päänsärkyä, yliliikkuvat nivelet, suvussa nivelrikkoa ja skolioosia, lannerangan lordoosi on oiennut, samoin rintarangan kyfoosi ja inhottavimpana vaivana tietty tuo kaularangan kyfoottinen ryhti.

Mainitsit, että "olen nyt kiinnittänyt huomiota pääni asentoon, leuka tuppaa väkisinkin painumaan alas ja niska suoristumaan. Elikkä ihan väärin kannan päätäni. Tietokoneella olo on myrkkyä, ergonomiasta ei tällä pöydällä ja tuolilla ole puhettakaan. Lisäksi minun on hirveän vaikea istua hetkeä pidempään kunnollisessa oikeaoppisessa istuma-asennossa, venkoilen koko ajan mitä ihmeellisemmissä asennoissa tässä tuolissani."

- - Mulla on ihan sama homma! Varsinkin tuo tuolilla venkoilu: 90 asteen kulmassa istuminen muutamaa minuuttia pidempään on tosi vaikeaa! Olin sitten missä vain, ravintolassa, koulussa, töissä, niin hetken päästä mulla on aina kengät pois jalasta ja istun jossain ihmeellisessä solmussa ;) Tuo on juuri sitä hypemobiliteettiongelmaa, kun paikat venyy niin, että raajat pitää laittaa ääriasentoon tukea saadakseen...

Kun et kerran varsinaisissa onnettomuuksissa ole ollut kroppasi kanssa, niin voisin hyvin kuvitella, että tuo hypermobiliteetti on sun ongelmien alku ja juuri. Oletko muuten kuullut hypermobiliteettisyndroomasta? (Vaikka jonkinasteinen sellainen varmaan onkin kaikilla yliliikkuvilla :) ) Lihastuki kuntoon OIKEILLA täsmäliikkeillä, ja uskon, että sun elämä helpottuu mukavasti. Toivotaan näin! :)
CH
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 280
Liittynyt: 06 Helmi 2009, 20:11

ViestiKirjoittaja CH » 06 Helmi 2010, 15:35

PS. Tässä vielä linkki joltain kyselypalstalta. Kysymyksen tekijällä on varmaan samantyyppinen tilanne, ja on tuossa ihan asiallinen vastauskin :) Toivottavasti tämä ihminen on löytänyt apua! (Tai ehkä hän onkin joku meidän palstalaisista? ;) )

http://www.poliklinikka.fi/?page=2792845&qid=0025236
CH
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 280
Liittynyt: 06 Helmi 2009, 20:11

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 06 Helmi 2010, 20:10

Kiitos kommenteista, linkistä ja tervetulotoivotuksista, DD ja CH, ilo on minun puolellani :)! Teidän palstalaisten rankkoja tarinoita kun lukee niin tulee mieleen että mun tules-vaivat on todella vielä pieniä ja varmasti hyvinkin hoidettavissa, suurin ongelma lienee se miten saisin potkittua itseäni persuuksille kuntouttamaan itseäni pitkäjänteisesti ja säännöllisesti. Ja tietysti se että löydän osaavan fysioterapeutin.

Järki sanoo että 'pakkohan' mun on näillä ikävuosilla alkaa tehdä jotain kun ihan konkreettisesti huomaan miten koko ajan rähjäännyn lisää, mutta silti rupeen aina lipsumaan..

Toinen on tää tietsikalla olo, vaikka kuinka jumittaa niin pitää olla vaan.

Mulla on varmaan aina menneet kaikki lihasharjoitteet juuri noille pintalihaksille niinkuin DD sanoit, monesti on käynyt sitten niin että olen tullut vain kipeämmäksi ja siihen se onkin jäänyt. Kuntosalilla joku vuosi sitten peck-deck liike kipeytti olkapään. Silloin teki yks paikallinen fysioterapeutti mulle ohjelman, mutta aivan liian rankan ja liian isoilla painoilla (eivät voi tajuta miten joku voi olla niin rapakunnossa?). Nyt kun on viisaampi niin pitää aloittaa noista syvistä lihaksista ja sitten jos sais niitä vahvistettua niin siirtyä muuhun. Hoh hoijaa, parempi kumminkin ottaa realistisempi tavoite, se että sais vahvistettua ne syvät ja pidettyä edes ne kunnossa..

Tk-fysioterapeutti jolla kävin pari kertaa alkutalvesta jumppaohjeita saamassa antoi ainakin sen vaikutelman että osasi opastaa selän syvien lihasten harjoitteita, ja katsoi tarkkaan että teen oikein. Ehkä liian rajuja oli muutamat liikkeet jotka ohjasi, mutta valikoin ja teen 'pienimuotoisempia'. Niskan harjoitteet taas oli melko perinteisiä jo varmaan kouluajoilta tuttuja venytyksiä, ne ei kyllä passaa ainakaan vielä. Toivoa sopii että tämä nykyinen fyssari yksityispuolella antais sopivampia.

CH, tosiaan samankuuloisia ongelmia sulla! Katsoin sun CV:sta (heh) että sulla on ollu hurjasti muitakin oireita, hui! Tosi selkeesti olet listannu niitä. Mulla on ollu kans tuota silmien kieroon vetämistä nyt viime vuosina, just tänään ajattelin kun olin tehnyt Tahdonvoimaan blogissaan neuvoman liikesarjan, että ei kai se karsastuskin tule osaksi niskoista. Optikko kyllä sanoi että silmän lihakset jotenkin väsyy ja rupee siksi vetämään kieroon. Nuorempana ei tällastakaan riesaa ollu.

Tuo ettet j-a-k-s-a pitää päätä pystyssä on niin hyvä ilmaisu, just siltä se tuntuu. Ja makuuasento stressaa täälläkin, ei millään tahdo löytyä oikeaa asentoa (taikka tyynyä), ja staattiset asennot on tosiaan ihan sietämättömiä. Tein joku vuosi sitten tallennusta jossa mulla oli kaks näyttöä pöydällä vierekkäin, pakko oli koko ajan vähentää työaikaa ja silti meinas käydä ylivoimaiseksi.

Mulla rahisee kans niska päätä kääntäessä niinkuin olis hiekkaa rattaissa, omiin korviin tietysti vaan kuuluu. Ääni tulee aivan ylhäältä, mutta siellähän se suurin kiertoliike tapahtuukin. Ja yhdessä tietyssä kohtaa päätä oikealle kääntäessä aina raksahtaa. Aika ällöttävältä tuntuu nää rahinat ja raksumiset vaikkei koskekaan mihinkään.

Niinpä, minäkin aina kun kehtaan istun milloin mitenkin solmussa ihan julkisestikin :). Kotona mies tuppaa naureskelemaan mun ns. istuma-asennoille. Nyt kun tuli nivelrikkoa on ollut pakko vähän rajoittaa ja varoa polvia.

Olen lueskellut hypermobiliteettisyndroomasta mm. tuolta EDS-ihmisten palstalta, ja diagnosoinut itse itseäni että sitä tää tosiaan taitaa olla. Toivottavasti ei kuitenkaan Ehlers-Danlosin oireyhtymän yliliikkuvaa tyyppiä.
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 06 Helmi 2010, 20:46

Kyphosis kirjoitti:Kiitos kommenteista, linkistä ja tervetulotoivotuksista, DD ja CH, ilo on minun puolellani :)! Teidän palstalaisten rankkoja tarinoita kun lukee niin tulee mieleen että mun tules-vaivat on todella vielä pieniä ja varmasti hyvinkin hoidettavissa, suurin ongelma lienee se miten saisin potkittua itseäni persuuksille kuntouttamaan itseäni pitkäjänteisesti ja säännöllisesti. Ja tietysti se että löydän osaavan fysioterapeutin.


Tuo on tärkeää. Koska muuten tulee sellainen kierre niinkuin itselläänkin että sitä vaan tekee ja tekee ihan sama mitä, kunhan vähän kokeilee ja yrittää. Kokeilee uusia fyssareita, osteopaatteja, akupunktioguruja ja kaiken maailman ranganhallitsijoita. Sitten kun mistään ei saa pysyvää muutosta, sitä lopulta turhaantuu ja kyllästyy ja lopulta lyö täysin hanskat tisiin. Jossen olisi löytänyt omaa fyssariani, olisin varmaan mädäntynyt Ratinansuossa jo hyvän aikaan. Jossain vaiheessa usko ja kärsivällisyys ois loppunut, jos yksin olisi joutunut taistelemaan.

Kyphosis kirjoitti:Järki sanoo että 'pakkohan' mun on näillä ikävuosilla alkaa tehdä jotain kun ihan konkreettisesti huomaan miten koko ajan rähjäännyn lisää, mutta silti rupeen aina lipsumaan.. Toinen on tää tietsikalla olo, vaikka kuinka jumittaa niin pitää olla vaan. Mulla on varmaan aina menneet kaikki lihasharjoitteet juuri noille pintalihaksille niinkuin DD sanoit, monesti on käynyt sitten niin että olen tullut vain kipeämmäksi ja siihen se onkin jäänyt. Kuntosalilla joku vuosi sitten peck-deck liike kipeytti olkapään. Silloin teki yks paikallinen fysioterapeutti mulle ohjelman, mutta aivan liian rankan ja liian isoilla painoilla (eivät voi tajuta miten joku voi olla niin rapakunnossa?). Nyt kun on viisaampi niin pitää aloittaa noista syvistä lihaksista ja sitten jos sais niitä vahvistettua niin siirtyä muuhun. Hoh hoijaa, parempi kumminkin ottaa realistisempi tavoite, se että sais vahvistettua ne syvät ja pidettyä edes ne kunnossa..


Kuulostaa ihan mun äidiltä! :) Äiti on sanonut samaa n. 15 vuotta, mutta vasta nyt kun kaks kolmesta lapsesta on tässä kunnossa, äitikin on oikeasti herännyt. Mutta hän aloittaa itse aina liian kovista jutuista, kyllästyy ja lopulta toteaa, ettei tässä iässä ole enää väliä. No me lapsukaiset yritetään ruoskia. Lähinnä omilla surullisilla esimerkeillämmel ;) Mä en käsitä, mikä siinä on, että noi kuntouttajat lyö järjestäen aivan liian rajuja liikkeitä. Kai he ovat itse niin hyvässä kunnossa, etteivät osaa asettua potilaan asemaan.

Kyphosis kirjoitti:Tk-fysioterapeutti jolla kävin pari kertaa alkutalvesta jumppaohjeita saamassa antoi ainakin sen vaikutelman että osasi opastaa selän syvien lihasten harjoitteita, ja katsoi tarkkaan että teen oikein. Ehkä liian rajuja oli muutamat liikkeet jotka ohjasi, mutta valikoin ja teen 'pienimuotoisempia'. Niskan harjoitteet taas oli melko perinteisiä jo varmaan kouluajoilta tuttuja venytyksiä, ne ei kyllä passaa ainakaan vielä. Toivoa sopii että tämä nykyinen fyssari yksityispuolella antais sopivampia.


Toivottavasti löydät sopivan ft:n:) Juu, venytykset eivät sovi yliliikkuvalle rangalle yleensä. Pumppaavat harjoitukset on parhaita, koska ne ei liää enempää liikkuvuutta eikä rasita hermokudostakaan. Kyllä oma fyssarini sanoo, että lyhyitä ja ei-staattisia venytyksiä voi tehdä toisinaan, mutta ei sellaista venyttelyä, mitä juuri koulussa ja harkkaryhmissä opetetaan. Tää on muuten jotenkin ristiriitaista, että just jossain yleisurheilussakin vannotaan venyttelyn nimeen, vaikka todellisuudessa esim. korkeushyppääjät on just monesti pitkiä, hentoja ja liiankin liikkuvaisia.

Kyphosis kirjoitti:CH, tosiaan samankuuloisia ongelmia sulla! Katsoin sun CV:sta (heh) että sulla on ollu hurjasti muitakin oireita, hui! Tosi selkeesti olet listannu niitä. Mulla on ollu kans tuota silmien kieroon vetämistä nyt viime vuosina, just tänään ajattelin kun olin tehnyt Tahdonvoimaan blogissaan neuvoman liikesarjan, että ei kai se karsastuskin tule osaksi niskoista. Optikko kyllä sanoi että silmän lihakset jotenkin väsyy ja rupee siksi vetämään kieroon. Nuorempana ei tällastakaan riesaa ollu.


Näin se tosiaan on! Itsellänin hoitojen myötä parantunut näkö miinus kolmesta -1:een. :) Toisaalta silmistä on tullu niin herkät, et saa istua koneella koko ajan aurinkolaseissa.. ;) Vähän ku jatkuvasti tekis rannalla töitä. ;)

Kyphosis kirjoitti:Tuo ettet j-a-k-s-a pitää päätä pystyssä on niin hyvä ilmaisu, just siltä se tuntuu. Ja makuuasento stressaa täälläkin, ei millään tahdo löytyä oikeaa asentoa (taikka tyynyä), ja staattiset asennot on tosiaan ihan sietämättömiä. Tein joku vuosi sitten tallennusta jossa mulla oli kaks näyttöä pöydällä vierekkäin, pakko oli koko ajan vähentää työaikaa ja silti meinas käydä ylivoimaiseksi.

Mulla rahisee kans niska päätä kääntäessä niinkuin olis hiekkaa rattaissa, omiin korviin tietysti vaan kuuluu. Ääni tulee aivan ylhäältä, mutta siellähän se suurin kiertoliike tapahtuukin. Ja yhdessä tietyssä kohtaa päätä oikealle kääntäessä aina raksahtaa. Aika ällöttävältä tuntuu nää rahinat ja raksumiset vaikkei koskekaan mihinkään.

Niinpä, minäkin aina kun kehtaan istun milloin mitenkin solmussa ihan julkisestikin :). Kotona mies tuppaa naureskelemaan mun ns. istuma-asennoille. Nyt kun tuli nivelrikkoa on ollut pakko vähän rajoittaa ja varoa polvia.

Olen lueskellut hypermobiliteettisyndroomasta mm. tuolta EDS-ihmisten palstalta, ja diagnosoinut itse itseäni että sitä tää tosiaan taitaa olla. Toivottavasti ei kuitenkaan Ehlers-Danlosin oireyhtymän yliliikkuvaa tyyppiä.


Rahinat ja raksumiset on kauheita. Aina kun mulla yläniska väsyy, se alkaa. Oikea leukanivel ja kakkosnikama pitää niin kauheeta ääntä, että vannon niiden olevan irti. Mutta ei kuulemma, nivelessä on vaan toimintahäiriö ja lihastuki puuttuu. :( No hengissä kuitenkin. Näillä mennään, kun ei muutakan ole! ;) :D
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 06 Helmi 2010, 20:59

Kiitos Kyphosis, sun ihana palaute innosti mut lisäämään taas yhden liikkeen blogiin ja harjoitusketjuuni Oon nyt vuoden yrittänyt hoitaa ton homman, mut mä oon sellainen perfektionisti, että en muka voi laittaa ohjeita, ennen kuin saan niihin kuvat ja VIDEOT. Kuvia voi vielä räpsiikin itsestään mut videot on tuottanut hankaluuksia. Etenkin kun olen luvannut itselleni kuvata ne ulkomailla, mihin lähden heti kun olen kunnossa. Eli en ehkä koskaan... ;)

Argh, taas palaa omenakaurapaistos. Niskavammaisen suosikkileivonnainen. Pohjan tekee 2 minuutissa ja 45 sekunnissa, eikä omenoitakaan tartte kuoria tärisevin käsin. ;) ;)

Leppoisaa lauantaita liikkuvaiset ja vähemmän liikkuvaiset toverit! Koitahan CV saada pää pysyyn paikoillaan siellä baarissa. ;) Ja muista sit kotiin tullessa: SAATANAN LIUKASTA!!! :) :) :D
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 07 Helmi 2010, 12:24

Tahdonvoimaa, varmasti tosi turhauttavaa juosta kaiken maailman 'asijantuntijoilla' ja käyhän se myös kukkarolle. Onneksi löysit lopulta avun. Siitä olen kiitollinen että olette jakaneet kokemuksianne meidän muiden kanssa ja laittaneet tänne hyviä vinkkejä ammattilaisista, ei tarvitse lukijoiden käydä samaa kivikkoista polkua vaan voi halutessaan hakeutua heti osaajalle. Esim. hyvälle fysiatrille voi tällainen periferian asukaskin lähteä vaikka Helsinkiin tai Tampereelle, kun yhdistää lääkärireissun kyläilyreissuun sukulaisten luo.

tahdonvoimaa kirjoitti:Kuulostaa ihan mun äidiltä! :) Äiti on sanonut samaa n. 15 vuotta, mutta vasta nyt kun kaks kolmesta lapsesta on tässä kunnossa, äitikin on oikeasti herännyt. Mutta hän aloittaa itse aina liian kovista jutuista, kyllästyy ja lopulta toteaa, ettei tässä iässä ole enää väliä. No me lapsukaiset yritetään ruoskia. Lähinnä omilla surullisilla esimerkeillämmel ;) Mä en käsitä, mikä siinä on, että noi kuntouttajat lyö järjestäen aivan liian rajuja liikkeitä. Kai he ovat itse niin hyvässä kunnossa, etteivät osaa asettua potilaan asemaan.


Just noin muistan ajatelleeni sen kuntosaliohjauksen kanssa, niiden jotka on hyvässä fyysisessä kunnossa itse on varmaan tosi vaikea ymmärtää että joku voi todella olla NIIN huonossa jamassa. En tiedä sitten onko esim. sairaaloissa työskentelevillä fysioterapeuteilla realistisemmat käsitykset asiakkaidensa kunnosta.

tahdonvoimaa kirjoitti:Toivottavasti löydät sopivan ft:n:) Juu, venytykset eivät sovi yliliikkuvalle rangalle yleensä. Pumppaavat harjoitukset on parhaita, koska ne ei liää enempää liikkuvuutta eikä rasita hermokudostakaan. Kyllä oma fyssarini sanoo, että lyhyitä ja ei-staattisia venytyksiä voi tehdä toisinaan, mutta ei sellaista venyttelyä, mitä juuri koulussa ja harkkaryhmissä opetetaan. Tää on muuten jotenkin ristiriitaista, että just jossain yleisurheilussakin vannotaan venyttelyn nimeen, vaikka todellisuudessa esim. korkeushyppääjät on just monesti pitkiä, hentoja ja liiankin liikkuvaisia.


Olen muistaakseni lukenutkin jostain jo aiemmin ettei perinteiset venytykset sovi yliliikkuvalle. Vähän ihmetyttää ne jumppaohjeet jotka alkutalvella sain, kun ft itse totesi yliliikkuvuutta monissa nivelissäni, niskasta ei kyllä puhunut mitään kai kun oli liikkeet rajoittuneet. Kiitos noista tiedoista Tahdonvoimaa, tosi hyvä itse olla vähän perillä näistä, voi vaikka jo ohjausta saadessaan kysyä miten tän vois tehdä varovaisemmin tms. jos herää 'epäilykset' jonkin liikkeen sopimattomuudesta.

tahdonvoimaa kirjoitti:Näin se tosiaan on! Itsellänin hoitojen myötä parantunut näkö miinus kolmesta -1:een. :) Toisaalta silmistä on tullu niin herkät, et saa istua koneella koko ajan aurinkolaseissa.. ;) Vähän ku jatkuvasti tekis rannalla töitä. ;)


tahdonvoimaa kirjoitti:Rahinat ja raksumiset on kauheita. Aina kun mulla yläniska väsyy, se alkaa. Oikea leukanivel ja kakkosnikama pitää niin kauheeta ääntä, että vannon niiden olevan irti. Mutta ei kuulemma, nivelessä on vaan toimintahäiriö ja lihastuki puuttuu. :( No hengissä kuitenkin. Näillä mennään, kun ei muutakan ole! ;) :D


Hyvä kuulla, jospa vaikka karsastuskin vähenisi jos/kun saa niskan tukilihaksia kuntoon :) Ja toi rahina, ite olen kuvitellut että siellä yläniskassa on kulumaa mutta kuulostaa hyvältä että johtuisi lihastuen puuttumisesta ja toimintahäiriöstä. Saattaahan siellä tietty jo kulumaakin olla tän ikäisellä, mutta varmaan auttas siihenkin jos sais ne syvät lihakset kuntoon. DD laitto niin hienon ilmauksen jota en ollut aiemmin kuullut: 'posturaaliset eli asentoa ylläpitävät syvät lihakset'. :)
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 07 Helmi 2010, 12:47

tahdonvoimaa kirjoitti:Kiitos Kyphosis, sun ihana palaute innosti mut lisäämään taas yhden liikkeen blogiin ja harjoitusketjuuni Oon nyt vuoden yrittänyt hoitaa ton homman, mut mä oon sellainen perfektionisti, että en muka voi laittaa ohjeita, ennen kuin saan niihin kuvat ja VIDEOT. Kuvia voi vielä räpsiikin itsestään mut videot on tuottanut hankaluuksia. Etenkin kun olen luvannut itselleni kuvata ne ulkomailla, mihin lähden heti kun olen kunnossa. Eli en ehkä koskaan... ;)


En vielä ehtinyt lukaista tuota uutta liikettä, mutta kiitän sekä omasta että muiden kaltaisteni omatoimisesti apua etsivien puolesta ;) Noista voi sitten itse kokeilla mitkä tuntuu hyvältä ja sopivilta kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan. Se leuanavausjuttu tarttee kokeilla, veikkaisin että sopii mulle, kielen kitalakeen imeminen taas ei tuntunut sopivalta ja taidan tietää syynkin: kiinnitin huomiota omaan toimintaani ja hokasin että teen samaista kielen imemistä muutenkin ihan huomaamattani ja siten ehkä liikaakin, tosin kielenkärki ei ole ihan etuhahampaiden takana.

Purentaongelma mulla on ja siihen hammaskisko, en narskuttele vaan puristan yöllä hampaita yhteen, joskus huomaamatta päivälläkin. Toisinaan teen tätä enemmän, toisinaan vähemmän (stressi?). Ohimolla on tosi kipeitä pisteitä ja purentalihakset on aina jännittyneet. Leukanivelet väliin naksuu ja rahisee, eipä kai se ihmekään. Jonkin verran tuo kisko auttaa kun on ns. syvä purenta; en pääse puremaan lihaksia niin kramppiin kun on 'korotusta' hammaskalustossa.

Tästä silmänliikeharjoituksesta pitää vielä kirjoittaa, tosissaan siitä tuli ihan välittömästi helpotusta jumitukseen ylös takaraivolle, muualla kyllä jumittaa entiseen malliin. Se pikkuinen ritinä mitä kuului vasemman korvan takaa (karsastusta on muuten enemmän vasemmassa silmässä) tuli kun nousin ylös, kesti ehkä 5 sekkaa ja ikinä ennen ei sellaista ole kuulunut. Tänä aamuna tein taas tuon harjoituksen mutta ritinää ei tullut. On kyllä koko ajan ollut niin kevyt ihana tunne siellä nollavälin alueella ettei aikoihin! Mikä liekään siellä on voinut olla joka ritisi, mutta ihan kuin olis pieni ihme tapahtunut yhdestä kerrasta. Tää on niin tyytyväinen ettei tosikaan, kiitos Sinun Tahdonvoimaa :D
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 07 Helmi 2010, 13:31

Ja jotta ei totuus pääsisi unohtumaan niin kävi taas perinteisesti eilissäpäivänä, yksi vaiva kun helpotti niin toinen tuli.. Ei nää vaivani onneksi ole mitään järin pahoja, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

Eilen siivosin, ja tietysti siinä tulee oltua etukumarassa asennossa ja tehtyä tuon tuosta syvempiäkin taivutuksia, joista yhden jälkeen iski alaselkään terävä kivulias pistos. Se kun tulee niin sattuu jatkossa joka kumarruksella. Yön levon jälkeen vaiva oli poissa.

Spinal mouse-tutkimuksen tuloksia kuullessani sain katsoa näytöltä 3D-muodossa olevia kuvia selkärangastani, ja aika raju liukumaliike tapahtuu alimman lannenikaman ja ristiluun välissä eteentaivutuksessa. Ylemmätkin lannenikamat liikkuvat toisiinsa nähden, mutta vähemmän. Taaksetaivutuskuvassa samoin kuin pystyssä otetussa ovat kaikki nikamat ja ristiluu nätisti toistensa päällä ihan niinkuin kuuluu ollakin, mitä nyt mutkat vetää vähän suoriksi ja ristiluu eteenpäin.

Eteentaivutus piti tehdä Spinal Mouse testissä niin syvään kuin menee, mutta en uskaltanut taivuttaa ihan niin pitkälle ainakaan lämmittelemättä. Kämmenpohjat kyllä menee lattiaan saakka, mutta jätin vähän vajaaksi. Tästä huolimatta sain monen päivän kipuilut alaselkään testin jälkeen. Ei mitään terävää kipua tuolla kertaa kuitenkaan.

Netistä etsin tietoa nikamien liukumisesta toisiinsa nähden ja törmäsin termiin spondylolisteesi. On alkanut epäilyttää että kyse tuossa kivussa joka eilenkin ilmaantui olisi siitä. Kipu tulee mielestäni aina juuri tuohon väliin jossa Spinal mouse-kuvankin perusteella oli eniten liukumaa, rangan vasemmalle puolelle. Kipupiste on niin tarkka että pystyn painamaan siitä sormilla, silloin kipu vähän helpottaa.

Jos tuo liukumistapahtuma saa aikaan jotain paikallista hermojuuripuristusta tai ärsytystä, jotenkin olis ihan järkeenkäypää omasta mielestäni. Liekö täällä kellään tietoa tuommoisesta spondylolisteesistä?
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

ViestiKirjoittaja fedja » 07 Helmi 2010, 14:07

Tervetuloa palstalle Kyphosis!

Täällä on yksi "röhnöttäjä". Luultavasti en ole koskaan pystynyt selkää suorassa pitämään. Läksyt tuli tehtyä mahallaan tai polvi-istunnassa röhnöttäen pöydällä. Vammautumisen jälkeen menin kyyryympään ja kyyrympään näyttöpäätteen ääressä, kun oireet pahenivat. Tällä lailla neuraalikudos sai helpotusta ja selviydyin töistä. Hienoa "selviytymistä" ü.

Nyt olen tajunnut, että tällaisella tapauksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lihasharjoitteet koko loppuelämän, jos haluaa siitä loppuelämästä helpomman. Kunhan pääsisin ensin sinne lihasharjoitevaiheeseen. Nyt yritetään elvyttää hermostoa.

Jos et Kyphosis saa sitä motivaatiota kuntoiluun muuten, niin auttaisiko tämä? Omassa tilanteessa olisivat vamman jälkiseuraamukset olleet luultavasti huomattavasti lievemmät, jos lihastuki olisi ollut kunnossa. Kun tällaisen vetkuvan rankaan tulee vamma, niin ongelmat voivat aika isot. Samoin mikäli vanhaksi elää, niin hyvän ja oikeanlaisen lihastuen saaminen voi kyllä helpottaa huomattavasti sitä vanhana olemista kaikilla ihmisillä, mutta erityisesti hypermobiileilla.

Suosittelen hyvällä fysiatrilla käyntiä. Itse olen etsinyt sen omassa tapauksessa parhaan ja omaa vaivaani eniten ymmärtävän muutaman saadan kilometrin päästä kotoa.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 07 Helmi 2010, 16:24

Kyphosis kirjoitti:Spinal mouse-tutkimuksen tuloksia kuullessani sain katsoa näytöltä 3D-muodossa olevia kuvia selkärangastani, ja aika raju liukumaliike tapahtuu alimman lannenikaman ja ristiluun välissä eteentaivutuksessa. Ylemmätkin lannenikamat liikkuvat toisiinsa nähden, mutta vähemmän. Taaksetaivutuskuvassa samoin kuin pystyssä otetussa ovat kaikki nikamat ja ristiluu nätisti toistensa päällä ihan niinkuin kuuluu ollakin, mitä nyt mutkat vetää vähän suoriksi ja ristiluu eteenpäin.

Eteentaivutus piti tehdä Spinal Mouse testissä niin syvään kuin menee, mutta en uskaltanut taivuttaa ihan niin pitkälle ainakaan lämmittelemättä. Kämmenpohjat kyllä menee lattiaan saakka, mutta jätin vähän vajaaksi. Tästä huolimatta sain monen päivän kipuilut alaselkään testin jälkeen. Ei mitään terävää kipua tuolla kertaa kuitenkaan.

Netistä etsin tietoa nikamien liukumisesta toisiinsa nähden ja törmäsin termiin spondylolisteesi. On alkanut epäilyttää että kyse tuossa kivussa joka eilenkin ilmaantui olisi siitä. Kipu tulee mielestäni aina juuri tuohon väliin jossa Spinal mouse-kuvankin perusteella oli eniten liukumaa, rangan vasemmalle puolelle. Kipupiste on niin tarkka että pystyn painamaan siitä sormilla, silloin kipu vähän helpottaa.

Jos tuo liukumistapahtuma saa aikaan jotain paikallista hermojuuripuristusta tai ärsytystä, jotenkin olis ihan järkeenkäypää omasta mielestäni. Liekö täällä kellään tietoa tuommoisesta spondylolisteesistä?

Look no further! Täältä löytyy jopa suomenkielinen fysioterapialopputyö spondyloosista ja spondylolisteesistä kuntoutuksineen: http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=274

Tuo mainitsemasi L5-S1 -väli on se, jossa sitä helpoiten tapahtuu. Johtunee osin siitä, että tuo väli joutuu raskaimman taakan kantamaan ja L5 on muista nikamista poiketen sivulta katsottuna hieman kiilamainen ja varmaan sen takia helpommin liukuu liian pitkälle. Kuten arvasitkin, tässäkin se lihastuki on kaiken a ja o. Nikamat nimittäin normaalisti liikkeessä siirtyvät toisiinsa verrattuna, se on ihan normaalia. Sen sijaan liiallinen siirtymä ja hallitsematon siirtymä on huono ja kivulias juttu.

Jos lihakset eivät riittävän hyvin hallitse ja rajoita liikettä, rasite siirtyy kokonaan passiivisille rangan osille (välilevyt, nivelsiteet jne.) ja ne eivät ole ollenkaan niin kestäviä kuin on aikanaan luultu. Tällöin passiiviset kudokset voivat vaurioutua ja siitä tulee kipua. Tosin, jos sulla painamalla kipu helpottuu, se ei kuulosta oikein siltä. Eikä välttämättä siltä hermojuuripuristukseltakaan, ärsytystä se varmaan kyllä voi aiheuttaa. Ehkä siinä vaan nikama on päässyt väärään asentoon, vähän jumi-sellaiseen, ja se aiheuttaa sitä kipua?

Enivei, kyllä sun varmaan olis syytä ensimmäiseks marssia hyvän fysiatrin puheille, niinkuin Fedja tuossa suositteli.

Täältä voisit myös vilaista kuvien kera hiukan tieteellisiä faktoja selästä, täällä on juttua myös niistä passiivisista rakenteista, joista mainitsin:

http://niskavamma.munfoorumi.com/viewtopic.php?t=259
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

ViestiKirjoittaja Kyphosis » 07 Helmi 2010, 19:17

Kiitos fedja tervetulotoivotuksesta, kommenteistasi ja tsemppauksesta! Vai olet sinäkin 'meikäläisiä', tuo röhnöttäjä on ihan oiva ilmaisu :D Ei sullakaan ole helppoa ollut kaikkine oireinesi, ja pitkän polun olet samoin saanut kulkea oikeanlaista apua saadaksesi.

Tottahan se on, jos jotain tapaturmaa mullekin nyt sattuisi niin tulisi varmasti häijympää jälkeä kuin jos olisin paremmassa kunnossa. Ja ne vanhuuden päivät, jos sellaisia näkee. Tuskin musta himokuntoilijaa tulee koskaan mutta yritän ajatella että kaikki pienikin mitä saan tehtyä on kuitenkin etiäpäin.

Yksi riskitekijä on myös luuston kunto, viimeksi kai 6-7 vuotta sitten mitattiin luun tiheys, ja se oli silloin normaalin alarajoilla ikäisiini verrattuna. Vaihdevuodet kun lähitulevaisuudessa koittaa niin luun tiheys rupee alenemaan vauhdilla.

fedja kirjoitti:Suosittelen hyvällä fysiatrilla käyntiä. Itse olen etsinyt sen omassa tapauksessa parhaan ja omaa vaivaani eniten ymmärtävän muutaman saadan kilometrin päästä kotoa.


Jep, DD ja fedja, kyllä tuo fysiatrikäynti on ollut ajatuksissa jo itselläkin. Rahatilanne kun on mikä on, niin täytyisi kai ekaksi yrittää julkiselle puolelle, vaikka vähän kyllä epäilen että meikäläisen vaivat on liian mitättömiä ja hirmu epämääräisiä, näinköhän ottavat niin vakavasti että saisin lähetettä. Kai sitä voisi yrittää, pelottaa vaan että leimaavat turhan valittajaksi tai luulosairaaksi.
Kyphosis
Noviisiniskoittelija
Noviisiniskoittelija
 
Viestit: 16
Liittynyt: 05 Helmi 2010, 21:01

Seuraava

Paluu Käyttäjäesittely

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa