Fedjan tarinaa

Palstan käyttäjät voivat kertoa tarinansa

Fedjan tarinaa

ViestiKirjoittaja fedja » 12 Maalis 2009, 22:33

1997
- Pyörän etupyörä pysähtyi ja lensin katuun. Leukaan tuli reikä ja hampaasta lohkesi pieni pala. En muista lentoa. Muistan tilanteen, kun oli maassa.
- Kävin hierojalla
- Jonkin verran sain tehtyä opiskeluhommia ja 2 kk työtä. Muutoin opiskelu keskeytyi. En pystynyt. Lukeminen oksetti. En pystynyt keskittymään ja tarttumaan asioihin.
- Alkuoireita tän tekstin lopussa.

1998
- Menin osa-aikatyöhön. Sinnikkäästi tein töitä. Paine päässä oli edelleen kova. Pystytin mittaus-setupeja ja sain pahoinvointikohtauksia. Välillä makoilin vessan lattialla ja yritin helpottaa tilannetta, että voisin jatkaa.

1999
- Yritin päästä neurologille. 3. tajusi kyseessä olevan niskan retkahdusvamman. Laittoi eteenpäin fysiatrian pkl. Siellä sitten kiersin ja reuma pkl, kipu pkl. Mistään ei merkittävää apua. Kukaan ei tuntunut tajuavan vamman vakavuutta.

2000 - 2004
- Sain loput opinnot tehtyä ja pääsin kokopv töihin.
- Kuljin lääkäreillä paljon joko niska/pää oireiden takia tai SI-nivel tulehduksen takia
- Yritin päästä Ortoniin kuntoutukseen. Työpaikan kautta mahdotonta. Kipupkl ylilääkärin mukaan olen liian hyvässä kunnossa päästäkseni Ortoniin kuntoutukseen.

2003
- Menin yksityisesti Ortoon fysiatrin vastaanotolle. Niskan retkahdusvammadiagn. Haettiin yliopistosairaalasta maksusitoumusta Orton -kuntoutukseen, jota sain 2004 vuonna 3vk, 2005 vuonna 1vk. Siihen loppui minun kuntoutus

2004
- 1. 2.5kk sairasloma
- Työhön paluu ei enää onnistunut

2005 syksystä asti sairaslomalla

2006 alkukeväästä lensin kunnolla ja loukkasin molemmat polveni

2006 kesällä olin autokolarissa, jossa linja-auto tuli kylkeen n.60km/h vauhtia.
- Vaivat pahenivat ja tuli uusia oireita + vanhemmat uusiutuivat: korvakivut, korvien lumpsahtelut, mieletön kiristys päähän.
- Tämän jälkeen alkoi tulla sellaisia monen viikon kestäviä tulehdustiloja, jossa hermosto-oireet pahenivat
- Yliopistosairaalan fysiatrin mielestä tulehduskipulääkkeitä vain

2006
- Hakeuduin Käpylän fysiatrille yksityisesti, koska hän tuntee selkäydinvammaa paremmin kuin Ortonin fysiatri
- Sain selkäytimen venähdysvamma diagn. Nyt alkoi diagnosointi mennä jo enemmän oikeaan suuntaan.
- Hakeuduin 2007 Käpylään osittaisen selkäydinvamman saaneiden kuntoutukseen.
- Siellä lausuntoon laitettiin, että suositellaan neurologi H.Huhmaren konsultaatiota
- Lopulta sain maksusitoumuksen hänelle 2008 kesällä


1997 keväällä
Lensin siis ohjaustangon yli. Olin lähdössä ylittämään katua ja olin seisovassa asennossa, kun irronnut lokasuoja pysäytti eturenkaan. Tai näin päättelin jälkeenpäin. Minulla ei ole tietoa lentoon lähdöstä ja maastoutumisesta, koska ilmeisesti taju meni. Maassa muistan olleeni ja lähinnä ihmetelleeni, että mitä nyt. Lopulta olen päätellyt, että olen ilmeisesti kaatunut ja rojua selän päällä l. pyörä. Siitä olen noussut jossakin vaiheessa. Joku nainen tuli sanomaan huolestuneena, että miten voit ja sattuiko pahasti. Ihmettelin hänen huolestuneisuuttaan. Jossakin vaiheessa tajusin, että leuasta vuotaa verta. Olin ilmeisesti vähän säikähtänyt, kun alkoi kroppa täristä. Soitin siskon paikalle ja lähettiin päivystykseen. Siellä naureskeleva kandi ompeli leuan. Kukaan ei muistaakseni kiinnittänyt mitään huomiota siihen, että olen lyönyt pääni.

Sen jälkeistä aikaa en muista tarkkaan, että olenko ollut normaali vai epänormaali. Onhan siitä jo 11 vuotta aikaa.

6pv kolarin jälkeen, alkuoireita
Sitten tärähti ja maa järähti. Toisin sanoen 6 vrk päästä lennosta alkoi sitten kauhuelokuva pyöriä. Hirveä paine päässä, silmät tuntuivat pullistuvan ulos. Käsiin ja jalkoihin tuli kuumotusta. Alkoi hikoiluttaa ja paleltaa vuorotellen. Valo otti silmiin, äänet otti korviin. Pahoinvointia. Lihasnykinöitä. Aloin itkeskellä monta tuntia päivässä. Itku tuntui pahentavan tilannetta. Ihan kauhea olo kaiken kaikkiaan.

Näkökenttään tuli mustaa vilisevää verkkoa. Kun katsoi raidoitusta esim. säleverhoja, se säilyi näkökentässä pitkän aikaa. Aamut olivat ihan kauheita. Pönttö täysin sekaisin ja paine päässä kauhea. Ihan täyttä kauhua. Ja kun ei mitään tietoa mistään. En tajunnut mennä lääkäriin. Oli vaikeuksia nukahtaa, heräsin keskellä yötä pimeyteen ja siihen, etten tiedä missä olen ja mikä päivä/vuorokauden aika. Näitä piti kelata päivisinkin. Lisäksi piti kelata, että mikä vuodenaika. Liikuin pyörällä ja unohtelin sen sijainnin. Illalla tuntui, että päätä ei yksinkertaisesti voi laittaa tyynyyn, kun asento tuntui fyysisesti niin pahalta. Päätä olisi pitänyt roikottaa sängyn laidan yli. Nukuppa siinä sitten sellaisessa asennossa. Illalla tosin olo oli hiukan helpompi kuin aamulla.

Peittelin tuon kaiken aluksi lähes kaikilta ihmisiltä. Luulin, että olen tullut hulluksi ja silloin tuntui äärettömän hävettävältä. No siskolle kerroin, että olen varmaan tullut hulluksi. Ja jossakin vaiheessa aloin kämppäkaverille jotakin sanomaan.

Jatkoin urheilua. Tosin liikkuminen oli jotenkin haparoivaa. Sulkis piti lopettaa, kun alkoi heti oksettamaan. Autossa olo teki pahaa. Urheilun jälkeen jalkoihin tuli valkoiset vanteet ja muutakin verenkierrollista häikkää. Jalat alkoivat olla lyijymäisen raskaat tönköt.
Viimeksi muokannut fedja päivämäärä 16 Kesä 2009, 12:06, muokattu yhteensä 2 kertaa
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Fedjan jatkotarinaa...

ViestiKirjoittaja fedja » 12 Maalis 2009, 22:34

Nani kirjoitti:Aika hurja juttu toi miten sulla alkoi oireet... mahdoit pelästyä! Milloin sitten päätit mennä lääkäriin ja ottivatko heti hoitaakseen?


Hurjalta se on alkanut itsestäkin tuntua näin kun asiaan on saanut etäisyyttä. Että mitä siellä mun päässä tai niskassa oikein pasahti tai pamahti rikki. Joku räjähdyksen omainen siellä tapahtui. Tai siltä se ainakin tuntuu.

Luultavasti olin pelästänyt tai oikeastaan kauhuissani. Näin jälkeenpäin tuosta alusta tulee mieleen sellainen mielikuva, että ihminen juoksee täysiä ees taas ja huutaa ihan kauhuissaan. Vielä 2006, kun kerroin oireiden alusta neuropsykiatrille, aloin itkemään. Lopulta kun siitä on useampaan otteeseen puhunut ja hoidettiin myös EMDR:llä, niin suurin kauhu alkoi muistoista laantua. (Neuropsykiatrikaan ei oikeasti tajunnut, että oireiden alku on oikeasti ollut täyttä kauhua. Sinne sitten kirjataan epikriisiin, että potilas alkaa itkeä kun kertoo plaa, plaa, plaa ja ulkoistetaan asia. Ois ehkä tarvinnut myötytuntoisen ihmisen tuohon, joka olisi tajunnut, että jotakin älytöntä on ihmiselle tainnut tapahtua, kun vielä kymmenenkin vuoden päästä herkistyy.) Joskus aina mietittiin post traumaattista stressireaktiota. Mutta sehän on kolaritilanteesta tuleva. Minä sanoin aina, että minusta minulla on ollut tuo oireitten alku niin traumaattinen, että sieltä se tulee, jos jostakin.

Mut se oli sillai tosi hankala, että muodonmuutos tapahtui yölliseen aikaan. Aamuyöstä sitten heräsin tohon hirveään oireistoon ja kauhuun. Olin muuttunut psyykkisesti ja fyysisesti. En tajunnut tätä muutosta ja siksi en ollut pelästynyt sillai normaalisit. Lähinnä kauhuleffa lähti päälle tuona aamuna ja minä yritin vain selviytyä elämästä sen jälkeen. Oikeastaan vasta Ortonin jälkeen 2004 on pikku hiljaa alkanut tajuamaan vammaa ja varsinainen tajuaminen on tapahtunut tässä viimeisen parin vuoden aikana, kun pääsin Käpylän neuropsykologille ja neurologille. Nyt vasta todella alkaa tajuamaan kuin paha fyysinenkin vamma mulla on tuolla niskassa. Invalidisoi ihan kaikkea.

1997 tuli siis vamma. Aluksi menin vaan neuvontapsykologille, kun luulin, että olen mieleltäni sekaisin. Kasvoissa oli kaikenlaisia tuntemuksia ja niistäkin luulin, että se hulluus näkyy minuun päällepäin. Meni siis ihan sekaisin fyysinen ja psyykkinen puoli ja lähinnä siten, että tulkitsin kaikki fyysiset oireet psyykkisiksi ja toisaalta en tajunnut kunnolla, että jotakin on mennyt rikki. Neuvontapsykologille itkin, että mikä hirveä paine mulla on päässä. Samoin muuttui kaikki reagoiminen. Ahdistuin ihan itkutasolle kaikesta mahdollisesta, mistä ennen oli tullut lievästi epämiellyttävä olo.

1998 menin naapurin lääkärille, joka sanoi, että piiskaniskuvammassa voi tulla kaikenlaisia ihmeellisiä oireita. En muista milloin tajusin alkaa yhdistämään oireita ja pyörälentoa mahdolliseksi syy-seuraus kombinaatioksi. 1999 menin 1. neurologille. 1. neurologin mielestä aivotärähdys ja tension neck. Tämä neurologi piti minulle puhuttelun aiheesta itsekkyys. Olin pari tuntia odotellut aikaa tuskastuneena, koska piti vielä töihinkin jaksaa. Sitten menin siitä kysymään jotain. Sen jälkeen alkoi puhuttelu, että kyllä sinä vielä opit ottamaan toiset huomioon yms. (Sai ilmeisesti jossain vaiheessa lähtöpassit sairaalasta, että oli kumminkin sen verran räikeä tapaus). 2. neurologin mielestä hypokondria (luulotauti). 2000 3. neurologi oli sitä mieltä, että piiskaniskuvammaa vastaavat oireet ja kiireesti fysiatrian konsultaatioon. Sitten kiersin fysiatrian pkl ja reuma pkl. Eivät tajunneet oireistosta mitään. Lopulta sitten yksityisest Ortoniin 2003.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Kevät 2009

ViestiKirjoittaja fedja » 16 Kesä 2009, 12:38

Kevät 2009

Olen nyt siis käyny n.15krt kraniosakraaliterapiassa ja 6krt osteopaatilla saman tyyppisessä hoidossa.

Hoidot lievittävät oireita, mutta pitempää helpotusta niistä ei ole tullut.

Nyt touko-kesäkuun vaihteessa kävin Tre:lla 5 hoitokertaa Niskan retkahdusvamman kuntoutuksen hallitsevalla fysioterapeutilla. Odotukset olivat korkealla. Pettyä ei tarvinnut ü.

Sain harjoitteet, joka pystyn tekemään! Ensimmäistä kertaa 12 vuoden aikana sellaiset harjoitteet, jotka pystyn tekemään ilman, että ne tuntuu pahalta. Ja mikä parasta, pystyn tekemään ne makuuasennossa.

Kroppaa myös hoidettiin CST:llä. Yläniskaa mobilisoitiin kevyesti. Yritettiin siirtää densin tappia oikealta takareunasta keskelle. Taitava hoitaja!

LIIKKEISTÄ

Olin joitakin liikkeitä kokeillut jo itse etukäteen Tahdonvoiman kuvauksien perusteella. Oli hyvä, että olin niitä jo kokeillut. Oli helpompi tajuta sitten vastaanotolla, miten ne pitää tehdä oikein.

KIERTOLIIKKEET
Lonkan kiertoa olin tehnyt aiemmin, mutta sillä ei tuntunut olevan mitään vaikutusta. Ajattelin, että se liike ei tule minua auttamaan. Fysioterapeutin vastaanotolla se sitten opeteltiin uudestaan, monta kertaa hitaammin kuin olin tehnyt. Nyt huomaa, että liikkeellä on merkittävä vaikutus koko putkeen ja löysää kiristystä ihan nupissa asti. Samoin käsien kierrolla tuntuu olevan paljon merkitystä.

KIELI ja LEUKALIIKKEET
Kielen imemisliikkeen kanssa oli paljon hankaluuksia. Sain kielen etureunan tuntumaan kitalaessa, mutta en siten, että kieleen tulisi kuoppa. Nyt sitten imeskelen sitä jollakin tavalla. Fysioterapeutin mielessä kielessä on tensio ja en hahmota sen toimintaa. Välillä kieli lähtee liikkeessä rullautumaan.

Sitten kieli kitalaessa ja suu hieman raollaan leuan vienti eteen ja sivuille. Tässä kieli tahtoi irrota kitalaesta kokonaan. Nyt jo pysyy siellä. Monesti vedot ovat leukaan niin kovat, että tuntuu, ettei näistä liikkeistä ole oikein apua. Leuka haluaa vetää ihan minne saattuu suuntaan. Teen silti.

KAULAN KOUKISTAJAT
Tätä liikettä pelkäsin. Ajattelen, etten pysty tätä tekemään. Olin yrittänyt kotona ja se tuntui tosi pahalta. En myöskään tiennyt mihin päin se pää lähtee, vaikka yritin kuvitella sen nousevan ylöspäin.

Tätäkään liikettä en ollut tehnyt ollenkaan oikean. Fysioterapeutti ohjasi sen näin. Selin makuulla ja jalat koukussa. Nenää siirretään 2-3mm kohti polvia. Sitten kuvitellaan kaula pitkäksi niin kuin joku vetäisi päälaelta. Sen jälkeen kuvitellaan, että päätä nostetaan suoraan ylöspäin ja asentoa pidetään vähän aikaa. Näin tehtynä liike ei tunnukaan niin pahalle kuin mitä itse yrttämäni liike.

NISKAN ASENTO
Minulla on niskassa tietyntyyppinen suoja-asento. Kysyin fysioterpeutilta siitä, että miksi linttaan niskan tiettyyn asentoon. Hänen vastaus oli, että saan siten kalvot lukkoon niskasta ja todennäköisesti vielä lyön luiset osat vastakkain, ettei niska liiku. Fysioterepeutin mielestä suoja-asennosta on päästävä pois, koska useat hermopäätteet ovat siinä kanssa tukittuna. Ja kauluria tarjottiin.

Ennen reissua olin sitä mieltä, etten voi käytää kauluria. Otin kaulurin kuitenkin. Alkuun käyttö oli ihan hirveää. Yritin samaa suoja-asentoa ja sehän oli ihan kamalaa kaulurin kanssa, kun ei voinut enää vetää niskaa samalla tavalla kasaan ja en voinut katsoa enää maahan, kuten normaalisti kävellessä teen. Hikeä pukkas. Harjoittelin kaulurin käyttöä joka päivä siten, että niskan asento olisi mahdollisimman suora. Viikon päästä pystyin kaulurin kääntämään jo toisin päin eli paksumman puolen eteen saumakohdan sijaan. Viimeisellä käynnillä sain korkeamman kaulurin, jossa leualle on kuoppa. Sen käyttö on vielä opettelua. Heittää niin kovat tinnitukset korviin, kun siinäkin yrittää niska mennä samaan suoja-asentoon kuin ennenkin eli kasaan yläniskasta.

Nyt on sitten ohjeet, että pystyssä saa olla vain sen verran aikaa, kun kaulurin kanssa onnistuu olla hyvässä asennossa.

VESIKÄVELY
Tätä pitää vielä yrittää. Pitää kuulemma aloittaa 2-5min:sta. Niin syvässä vedessä, että voi polkea suoraan jaloilla alaspäin ja vesijuoksuvyön kanssa.

Kaikkia liikkeitä tehdään 2-3krt päivässä 2-3krt, ja hitaasti. Eli ei mitään huimia määriä. Lisäksi saan itse mobilisoitua kalvoja ja kallon luita noiden liikkeiden jälkeen huomattavasti, että olo kohentuu välillä huomattavasti...kunnes olen pystyssä 15min ja tinnitus on jälleen kova.

Reissusta jäi tosi positiivinen olo. Piti joissakin asioissa muuttaa kokonaan ajatustapaa esim. kauluriasia ja lonkan kierrot, ja se näyttää onnistuneen. Olen tsempannut itseäni siihen, etten odota mitään mahdottomia, teen liikkeitä ahkerasti ja aika näyttää saanko niistä apua. Samoin pitää edelleen vähentää rasitusta ja opetella tekemättömyyttä. Olen todella tyytyväinen, että kävin fysioterapeutin ohjauksessa!!! Todennäköisesti myöhemmin jatketaan hänen kanssaan, kun nähdään miten tämä kuntoutus etenee.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Re: Kevät 2009

ViestiKirjoittaja DirtyDeeds » 16 Kesä 2009, 15:14

fedja kirjoitti:Reissusta jäi tosi positiivinen olo. Piti joissakin asioissa muuttaa kokonaan ajatustapaa esim. kauluriasia ja lonkan kierrot, ja se näyttää onnistuneen. Olen tsempannut itseäni siihen, etten odota mitään mahdottomia, teen liikkeitä ahkerasti ja aika näyttää saanko niistä apua. Samoin pitää edelleen vähentää rasitusta ja opetella tekemättömyyttä. Olen todella tyytyväinen, että kävin fysioterapeutin ohjauksessa!!! Todennäköisesti myöhemmin jatketaan hänen kanssaan, kun nähdään miten tämä kuntoutus etenee.

Hyvältä kuulostaa! :D :D :D Tsemppiä jumppaan...
Kovia kipuja alkaen 8/1999, niskaan tehty 1999 anteriorinen dekompressioleikkaus, väli C7-Th1 luudutettu yhteen, selässä madaltumia, instabiliteettia, protruusioita, kipuja
Blogi: http://dd-speaks-his-mind.blogspot.com/
DirtyDeeds
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1613
Liittynyt: 27 Loka 2008, 23:22
Paikkakunta: Oopu

Olen niin happy!

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 16 Kesä 2009, 16:58

Olen niin onnellinen Fedja sun puolesta. Oikeesti ihan mahtavaa, että olet saanut hyötyä noista hoidoista + liikkeistä. :)

Se tuntuu olevan koko homman kulmakivi, että kaikki pitää tehdä hitaasti ja rauhallisesti ja ajatuksen kanssa, itseään tarkkaillen. Välillä tosin unohtuu meitsiltä ainakin. ;)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja fedja » 17 Kesä 2009, 18:26

Joo, kiits.

Hitaus, hitaus, hitaus, rauhallisuus, hitaus, rauhallisuus, kärsivällisyys, rauhallisuus... :? :D

Käsittämätöntä kuinka paljon nuo jalkaliikkeet vaikuttaa nuppiin, nyt kun ne tekee oikein. Ja lonkan kiertoliikkeistä, tai oikeastaan siitä miten jalkaterä taipuu ja kiertyy, jo tietää mikä on kalvojen tilanne niskassa. Olen lisännyt jalka- ja myös käsiliikkeisiin pikkusen omiakin juttuja. ( Älä TV kerro fyssarille :wink:) . Ne tuntuu tehostavan liikkeiden vaikutusta. Esim. olkapään kierrossa taivutan lopuksi ranteenkin. Very good efficiency.

Teen esim. hidasta jalkaterän vetoa itseäni kohti ja sitten taas ojennan. Tuossa liikkeessä en saa jalkaterää välillä itseäni kohti juuri ollenkaan. Oikea jalka pahempi. Välillä kun tilanne yläkerrassa erilainen, saan molemmat jalkaterät vedettyä kasvoja kohti.

Iso oivallus kyllä tuli matkalta mukaan.

Joo, jos vielä pitkällä tähtäimellä alkaisi tulla muutosta sen lisäksi, että saan hetken helpotusta niin avot. Niin kauhea tuo paskakohta tuolla niskassa on, että ihme on, jos se joskus antaa periksi.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja fedja » 17 Kesä 2009, 18:27

Joo, kiits.

Hitaus, hitaus, hitaus, rauhallisuus, hitaus, rauhallisuus, kärsivällisyys, rauhallisuus... :? :D

Käsittämätöntä kuinka paljon nuo jalkaliikkeet vaikuttaa nuppiin, nyt kun ne tekee oikein. Ja lonkan kiertoliikkeistä, tai oikeastaan siitä miten jalkaterä taipuu ja kiertyy, jo tietää mikä on kalvojen tilanne niskassa. Olen lisännyt jalka- ja myös käsiliikkeisiin pikkusen omiakin juttuja. Ne tuntuu tehostavan liikkeiden vaikutusta. Esim. olkapään/käden kierrossa taivutan lopuksi ranteenkin. Very good efficiency.

Teen esim. hidasta jalkaterän vetoa itseäni kohti ja sitten taas ojennan. Tuossa liikkeessä en saa jalkaterää välillä itseäni kohti juuri ollenkaan. Oikea jalka pahempi. Välillä kun tilanne yläkerrassa erilainen, saan molemmat jalkaterät vedettyä kasvoja kohti.

Iso oivallus kyllä tuli matkalta mukaan.

Joo, jos vielä pitkällä tähtäimellä alkaisi tulla muutosta sen lisäksi, että saan hetken helpotusta niin avot. Niin kauhea tuo paskakohta tuolla niskassa/kallonpohjan kalvoissa on, että ihme on, jos se joskus antaa periksi.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja CH » 18 Kesä 2009, 17:56

Nyt touko-kesäkuun vaihteessa kävin Tre:lla 5 hoitokertaa Niskan retkahdusvamman kuntoutuksen hallitsevalla fysioterapeutilla. Odotukset olivat korkealla. Pettyä ei tarvinnut ü.


Mahtavaa! Eipä ole tätä fyssaria turhaan kehuttu! Hieno hetki, kun löytää jonkun, jolla ei mene sormi suuhun :D Ehkä hetken helpotuskin vielä muuttuu jossain vaiheessa pysyväksi!
CH
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 280
Liittynyt: 06 Helmi 2009, 20:11

Fedja!

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 26 Heinä 2009, 17:11

Mikäs sulla on olo? Ei ole kuulunut vähään aikaan. Onko vesikävelystä ja "uusista" liikkeistä (kierrot yms.) ollut apua, nyt ku on jo pidempään vierähtänyt? :) [/url]
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja fedja » 27 Heinä 2009, 17:05

Kiitos kysymästä. Huono. Olen ajatellut, että laitan tänne vähän väliaikatietoja, mutta miten se muka on tuntunut niin kovalta ponnistukselta.

Kesäkuu meni ok. Heinäkuu on ollut tämän huonon voinnin kanssa taistelemista. 1vk parempaa oli, mutta muuten näitä tulehdushommeleita päällä. Aivan kuin olisi jatkuvasti tulossa flunssa. Kalvostot kireällä, kunto heikko, keuhkoissa tuntuu, ei maistu ruoka, muisti pätkii. Tänään olin levyn jättänyt päälle, pankkikortti jäi taksiin,...

Olen tehnyt harjoitteita, mutta mitään vaikutusta en ole vielä huomannut. Tosin nyt tässä tilassa keho sairastaa ja ei voi odottaakkaan, että vois jotakin huomatakin. Retkufysiatri oli sitä mieltä, että tämä on virusinfektio, mutta ei tämä kyllä tavallinen virusi ole, koska ei mene pois ja näitä minulla on ollut ennenkin, välillä monta viikkoa peräkkäin.

Tulin juuri silmä pkl. Aamulla silmä oli sen tuntoinen, että siinä on iriitti (värikalvon tulehdus) ja kävin sen tarkistuttaan. Ja niinhän siellä oli. Samalla tarkistettiin jotain karsastusjuttuja. Silmien yhteistoimintaluku oli 5, kun sen olisi pitänyt olla 20. Nyt minut laitetaan sitten silmien jumppaushoito-jonoon. Aion soittaa retku-fysiatrille ja vähän neuvotella, että mitä kannattaa tehdä. Minun mielestä jumppaan ei kannata mennä, koska tuo silmäongelma johtuu neuraalikudosongelmasta ja ei korjaannu jumpalla.

Kinesiologisessa hoidossa olen käynyt pari kertaa. Se ei tunnu nyt auttavan. Koska lääkkeitäkään en pysty syömään, niin yritän vielä homeopatiaa. Sain huomiseksi ajan. Jos sekään ei auta, niin sitten pitää vaan keskittyä siihen, että kestää tän huonon kunnon ja pitää pään mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja Pandora » 28 Heinä 2009, 09:58

Olipa sinulla ikäviä uutisia, saat kaiken sympatiani, jota vain voin auttaa ja pari neuvoakin kaupan päälle, tiedä sitten onko niistä lohtua.

Homeopatia minullakin tuli tuohon flunssan ja tulehduskierteen hoitamiseen ensimmäiseksi mieleen. Itse olen aikoinani sillä itseltäni parantanut melko pahan tulehduskierteen, mutta hoidossa on muutama asia, jota kannattaa muistaa, ensinnäkin kestää pari kolme viikkoa, ennenkuin tulokset tulevat näkyville, aluksi on normaalia, että oireet pahenevat, mutta se johtuu siitä, että homeopatia parantaa elimistön vastustuskykyä, jolloin taistelu hyvien ja huonojen välillä ns. kiihtyy, mutta kun elimistön tukena on homeopaattiset aineet se jaksaa yllä pitää taistelua ja puhdistaa elimistönsä. Toivottavasti siitä on apua ja homeopaattisi on pätevä, niitäkin kun on montaa laatua. Jos haluat voin laittaa yksärinä minun kokemukset homeopatiasta, tiedän siitä aika paljon.

Minulla on myös flunssa nyt, se kyllä veti aika matalaksi, jos sinulla on muutoinkin elimistö huonossa kunnossa ei sinulla ole voimia parantua normaaliin tapaan.

Oletko kokeillut rajoittaa näkökykyäsi karsastuksesta, minulla se auttoi, minun silmissäni karsastus paheni rasituksesta, valosta. Auttaisiko rajoitus sinua?

Jännä juttu muuten on myös se, että olen nukkunut paremmin 6 mg:n sirdaludin kanssa ja samalla olen seuraavana päivänä paljon pirteämpi ja herään aikaisin, ilmeisesti se rentouttaa lihaksia riittävästi vaikka lihasjumit eivät ole suurin ongelma niin se helpottaa kummasti, kun saa rennoksi itsensä. Oletko kysynnyt saatko käyttää niitä?

Muutoin toivotan sinulle mahdollisimman hyvää päivää.
Pandora
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 240
Liittynyt: 01 Heinä 2009, 23:21

ViestiKirjoittaja fedja » 28 Heinä 2009, 20:45

Pandora kirjoitti:Olipa sinulla ikäviä uutisia, saat kaiken sympatiani, jota vain voin auttaa ja pari neuvoakin kaupan päälle, tiedä sitten onko niistä lohtua.

Oletko kokeillut rajoittaa näkökykyäsi karsastuksesta, minulla se auttoi, minun silmissäni karsastus paheni rasituksesta, valosta. Auttaisiko rajoitus sinua?

Jännä juttu muuten on myös se, että olen nukkunut paremmin 6 mg:n sirdaludin kanssa ... Oletko kysynnyt saatko käyttää niitä?

Muutoin toivotan sinulle mahdollisimman hyvää päivää.

Kiitos Pandora sanoistasi. Homeopaatilla käyty tänään. Hoidon hän suunnitteli siten, että ensin tähtäimessä iriitin hoito ja neurologinen puoli. Hän meinasi, että kahden seuraavan päivän sisällä saattaa huonontua tilanne paljon, ennen kuin lähtee paranemaan. Sitä täällä nyt odotellaan.

Hän käytti analysoinnissa tukena meridiaanien sähkövirtamittausta ja iiris-analyysiä. Tulokset niistä: ongelma neurologinen kohdentuen niskaan (kas ü), ohutsuoli ei pelitä, maksa ylirasituksessa stressitilan takia, hengitysteissä ongelmia ihan reippaasti. Saa nähdä mitä hoito vaikuttaa vai vaikuttaako mitään. Oon kyllä aivan puhki ja sairas.

Mulle tuo sirdalud ei auta. Suurensin annosta silloin kun kokeilin sitä, kun vaikutusta ei tuntunut ja lääkäri käski sitä lisätä. Lopulta vähänkin, kun nostin päätä, niin pimeni yläkerta. Konttasin puhelimelle ja soitin lääkemyrkytyskeskukseen, ja kuulin, että lääke alentaa verenpainetta. Siinä ilmeisesti syy miksi en pysynyt pystyssä.

Minulle tuo silmähomma on huono silloin, kun pitää kohdistaa näkö johonkin. Harvemmin tarvii. Luultavasti suurimaksi osaksi katselen yhdellä silmällä. Lähelle katson aina automaattisesti yhdellä silmällä. Pitää harkita, jos kokeilisi yksisilmäisyyttä, kun tapaa ihmisiä seuraavan kerran. Silmäsuojus vain toiseen silmään ü.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Moiks!

ViestiKirjoittaja tahdonvoimaa » 28 Heinä 2009, 21:33

fedja kirjoitti:
Pandora kirjoitti:Olipa sinulla ikäviä uutisia, saat kaiken sympatiani, jota vain voin auttaa ja pari neuvoakin kaupan päälle, tiedä sitten onko niistä lohtua.

Oletko kokeillut rajoittaa näkökykyäsi karsastuksesta, minulla se auttoi, minun silmissäni karsastus paheni rasituksesta, valosta. Auttaisiko rajoitus sinua?

Jännä juttu muuten on myös se, että olen nukkunut paremmin 6 mg:n sirdaludin kanssa ... Oletko kysynnyt saatko käyttää niitä?

Muutoin toivotan sinulle mahdollisimman hyvää päivää.

Kiitos Pandora sanoistasi. Homeopaatilla käyty tänään. Hoidon hän suunnitteli siten, että ensin tähtäimessä iriitin hoito ja neurologinen puoli. Hän meinasi, että kahden seuraavan päivän sisällä saattaa huonontua tilanne paljon, ennen kuin lähtee paranemaan. Sitä täällä nyt odotellaan.

Hän käytti analysoinnissa tukena meridiaanien sähkövirtamittausta ja iiris-analyysiä. Tulokset niistä: ongelma neurologinen kohdentuen niskaan (kas ü), ohutsuoli ei pelitä, maksa ylirasituksessa stressitilan takia, hengitysteissä ongelmia ihan reippaasti. Saa nähdä mitä hoito vaikuttaa vai vaikuttaako mitään. Oon kyllä aivan puhki ja sairas.

Mulle tuo sirdalud ei auta. Suurensin annosta silloin kun kokeilin sitä, kun vaikutusta ei tuntunut ja lääkäri käski sitä lisätä. Lopulta vähänkin, kun nostin päätä, niin pimeni yläkerta. Konttasin puhelimelle ja soitin lääkemyrkytyskeskukseen, ja kuulin, että lääke alentaa verenpainetta. Siinä ilmeisesti syy miksi en pysynyt pystyssä.

Minulle tuo silmähomma on huono silloin, kun pitää kohdistaa näkö johonkin. Harvemmin tarvii. Luultavasti suurimaksi osaksi katselen yhdellä silmällä. Lähelle katson aina automaattisesti yhdellä silmällä. Pitää harkita, jos kokeilisi yksisilmäisyyttä, kun tapaa ihmisiä seuraavan kerran. Silmäsuojus vain toiseen silmään ü.


Voi kurjuus, että se sit pukkas taas noit tulehduksia päälle. :( Mutta tuntui homeopaatti ainakin osuvan asian ytimeen noiden juttujensa kanssa. Kun ei nyt enää heittäis pahemmaks kuntoas, kun oot taas joutunut ihan riittävästi kärsimään... Odotelkaamme! Kaikesta huolimatta, kiva kun jakselit vastailla. Monen päivänä funtsin sua ja vointias.

Virtuaalisia voimahaleja taas sinne päin! Ja samoin Pandoralle! :)
Herkistyneellä hermostolla ja niskan retkahdusvammalla höystettynä jokainen päivä on yhtä juhlaa ja ihmettelyä! Ihmettelen sitä täällä nykyään: http://onnipotkas.wordpress.com
tahdonvoimaa
Erittäin kiivas niskoittelija
Erittäin kiivas niskoittelija
 
Viestit: 1398
Liittynyt: 15 Elo 2008, 18:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Pandora » 28 Heinä 2009, 22:50

A ja C vitamiinikuuri voisi auttaa tuohon tulehdustilaan ja maksan oireisiin. Kuulin tänään siitä eräältä ystävältäni. Jännä, hänkin mainitsi maksan toimintahäiriöstä Liittynee kuulemma silmien oireisiin hyvin vahvasti.

Siis sirdalud heittääkin helposti vintin pimeäksi keneltä tahansa. Siksi otan sen aina juuri ennen nukkumaanmenoa, jolloin ei tarvitse enää nousta. Se on käsittääkseni ihan normaali vaikutus, jota ei tarvitse pelätä. Mutta kaikki ei sovi kaikille. Valitettavasti.

Oletko kokeillut sitä, että suojaat silmät sivulta, samalla tavoin kuin hevosilta peitetään raveissa. Näyttää hullulta, mutta auttaa kummasti, kun silmän näkökenttää rajoittaa sillä. Itse pidin huivia juuri siten pahimpina aikoina, samoin peitin myös toisen silmän tarvittaessa.

Paras vaikutus kuitenkin oli auringonlasejen käyttö sisällä, valo oli minulle pahasta ja sen tajusi vasta sitten, kun pimensi huoneita ja käytti laseja sisällä.

Toivotaan, että olo kohenee ja voimia sairastamiseen, se on raskasta.
Pandora
Kiivas niskoittelija
Kiivas niskoittelija
 
Viestit: 240
Liittynyt: 01 Heinä 2009, 23:21

ViestiKirjoittaja fedja » 29 Heinä 2009, 10:44

Kiitos TV ja Pandora! Hali teillekin takaisin. Otan nyt tukihoidoksi kaapista löytyvät lisäravinteet. Niissäkin saa olla varovainen, kun näköjään AntiVir-yrttivalmisteelle olen allergisoitunut.

Homeopaattisen hoidon 1.vk, 29.7-->
Ti
- käynti homeopaatilla
- olo todella huono. Teki pahaa, raskasta hengittää, sydän riehaantunut, vaikea olla pystyssä, pahat puristukset/kiristykset päällä
- illalla virkustuin ja kävin 2km:n matkan pyöräilemässä. En sitten tiedä johtuiko litkusta, jota join vai muutenko vain ü.
- illalla oireisto alkoi siirtyä enemmän pään alueella, siis ylemmäs. Särky lisääntyi päässä yms.

Ke
- Edelleen kyllä tuntuu keuhkoputkissa ja on raskasta hengittää, mutta sydän on rauhallinen.
- yön sain nukuttua kohtuullisesti

To,Pe
- Keuhkoissa ei enää juurikaan tuntunut to. Yleisvointi siis parempi. Lepäilin. Yleisvointi kesäkuun tasolla !
- Pe soitin homeopaatille, että mitä teen, kun iriitti ei ole häipynyt. Sanoi, että voin käyttää omaa harkintaa, otanko kortisoonitipat siihen mukaan. Tehokuuria jatketaan nyt sitten edelleen. Soitan homeopaatille jälleen maanantaina.
- Iriitti paheni siten, että heräsin silmäkipuun Pe-aamuna. Mietin, että uskallanko pitää vielä tulehdusta vai turvaudunko kortisoonitippoihin. Toisaalta minulla on ennen saattanut olla iriitti viikon ennen kuin olen mennyt lääkäriin, niin päätin katsoa vielä lauantain. Silmä on välillä kokonaan punainen, väilllä iriksen ympäriltä punainen. Silmässä kipu koko Pe-päivän. Kun pään laittoi tiettyyn asentoon, niin kipu yltyi. Samoin, kun itse löysäsin niskaa, niin tietyssä kohdin pieni kierto lisäsi särkyä silmään. Sieltäpä se taitaa tulla niskasta hermo silmään ja on jossakin tuolla syvällä pinteessä.

La
- Silmä ei ollut kipeä aamulla eikä koko päivänä, mutta punainen
- Käyn varulta hakemassa kortisoonitipat tänään ja aloitan illalla, jos ei muutosta silmässä tunnu tapahtuvan.
- Eilen ja tänään on ollut kyllä taas aika jumissa ja vatsa on mennyt pahemmaksi. Tosin syy saattaa olla, että sorruin taas ruisleipään ja lampaanmaitojuustoon.

Su
- Silmä taas kipeämpi
- Lähdin päivällä hakemaan kortisoonitipan ja aloitin sen
- Homeopaattiset tuotteet menee, mutta ei tehokuurina enää
- Yleisvointi muuten hyvä
- Alkoi tuntua siltä, että jos tämä jatkuisi, niin tässä voisi toipuakin
- Pystyin hoitamaan niskaa aika hyvin

Ma
- Silmä kipeämpi kuin eilen
- Näkö alkoi mennä sumuiseksi
- Yleisvointi hyvä

Käynti homeopaatilla Ti 29.7
- sovittiin homeopaatin kanssa, että tehdään rajumman kaavan mukaan l. otetaan tehokuuri. Sen takia näin, koska kärsimiseen olen tottunut ja jos nyt oireisto pahenee, niin tiedän sen. Helpotus tulee näin nopeammin.
- toivoin, että saan sokerittomia tuotteita. Pari valmistetta ovatkin alkoholipohjaisia liuoksia ilman sokeria.

Homeopaattiset tuotteet ja ohjeet
* tuotteet:
A. Spabo 1 (nestemäinen, ei sokeria)
- sisältää: Aconitum, Belladonna, China succirubra, Echinacaea..., Eupatorium..., Laurocerasus, Sambucus nigra
B. Agaricus Soluplex Te 127 (nestemäinen, ei sokeria)
C. Rhus toxicodendron (sokerihelmiä)

* tällaiset ohjeet
- 3 päivää: SP1 30 tippaa, Te 127 30 tippaa, Rhus...20 helmeä lasilliseen vettä ja kulautetaan pitkin päivää.
- sen jälkeen 20 tippaa SP1 aamulla, Rhus T 7 päivällä ja Te 127 20 tippaa illalla
- kontrolli 1.5kk päästä

Käynti maksoi 49 e, kesti n. 45min-1h, Lääkkeet 35e.
Viimeksi muokannut fedja päivämäärä 05 Elo 2009, 10:37, muokattu yhteensä 5 kertaa
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

Seuraava

Paluu Käyttäjäesittely

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa