Lumiukon tiivistetty tarina

Palstan käyttäjät voivat kertoa tarinansa

Lumiukon tiivistetty tarina

ViestiKirjoittaja lumiukko » 08 Maalis 2009, 00:33

Hei!

Kerronpa tässä omasta jutustani seuraavaa. Ajoin toisen auton kylkeen vauhtia oli 50 km/h. Oikealla kädellä "suojasin" siskoani törmäysvaiheessa ja pää oli ollut kääntyneenä oikealle puolelle. En muista tätä itse mutta sisko kertoi tämän. Maailma oli muutaman hetken mustana mutta kipua ei muualla kuin lapojen välissä turvavyön takia. Kävin terveyskeskuksessa kolarin jälkeen ja pääsin kotiin.
Seuraava muistikuva on kun laitoin pään tyynyyn ja sitten alkoi pää liikehtiä sivusuunnassa itsekseen. Menin aamulla terveyskeskukseen ja sain muistaakseni kipulääkkeitä ja jonkin ajan päästä tukikauluksen kun en jaksanut pitää päätä ylhäällä. Kaikkea en muista kun siitä on tosiaan kohta 15 vuotta aikaa.
Olen opiskellut kolarin jälkeen lähihoitajaksi mutta en pysty tekemään töitä. Ja ajan myötä on tullut muutosta oireisiin. Nämä pakkoliikkeet mitä on niin ne ovat olleet tosi rajujakin. Ei ole epilepsiaa vaikka siltä kohtaus voi näyttääkin. Olen säikäyttänyt monia lääkäreitä matkan varrella. Tämän hetken pakkoliike kohtaus voi alkaa ihan yhtäkkiä. Kohtauksen aikana tapahtuu seuraavaa:

- silmät menee kiinni
- liikkeet alkavat hidastua
- puhe menee tai on takkusta ja sanat epäselviä
- kädet liikehtii edessä hakkaavat toisia tai sormet menee nyrkkiin
- kädet hakkaavat sivulle tai reisiin
- jalat liikehtii myös ja lantio tekee kiertoliikettä muttei aina
- nousen istuma-asentoon ihan tosta vaan
- nielemisrefleksi toimii myös vaikkei suussa olisikaan mitään
- kävely menee kokonaan (yleensä kanto kunnossa)
- kasvoissa on myös jumppaa, silmät tuijottaa (pupillit laajentuneina)
- päätä voi vetää taakse päin tai sivuttaista liikettäkin on
- kuulen puheen mutta en muista kaikkea jälkeenpäin

Tässä esimerkki yhdestä kohtauksesta, ne ovat ajan myötä muuttuneet. Mutta onneksi saimme avun saksan reissulla, avomies tukee kallonpohjasta sormilla. Kosketus ei ole kova mutta nostaa kallonpohjaa joka ilmeisesti väljentää nikamia kaularangassa. Estää denssin toistuvan tangeerauksen/painamisen selkäytimeen. Tämä lyhentää kohtausta ja nopeuttaa toipumista. (oikealla ajoituksella jopa estää kohtauksen)

Muita oireita on tasapainohäiriö, tinnitus, näköharhat, kuulon herkistyminen, päänsärky enemmän vasemmalla puolen niskasta-korvantakaa-otsalle. En kestä ääniä, hajuja ja valoja. Päänsärky kestää yleensä 3-4 päivää. Sekä aivovammaan liittyvä väsymys ja sanat hukassa etenkin kun on paljon melua ja hälyä ympärillä. Keskittymisvaikeus asioihin on myös.
Saksassa opittu ote helpottaa huomattavasti toipumista koska päänsärky väheni kohtausten jälkeen huomattavasti. 80 min. unet kohtauksen jälkeen on kokemuksen mukaan todettu vähentävän päänsärkyä. Minulla ainakin on toiminut (pidempi uni tuo päänsäryn).

Mun diagnoosi jonka sain Käpylästä on Kaularankavamman aiheuttama medulla vaurio, aivovamman jälkitila. Diagnoosi saksasta oli CCJ instability (cranio cervical junction).

Fysikaalista hoitoa sain silloin alussa, mutta nyt on kielletty kaikki mobilisoivat ja etenkin manipuloivat niskankäsittelyt. Jo pelkät neurologiset perustutkimukset riittävät laukaisemaan kohtauksen.

Olen alku aikoina kulkenut neuronpolilla, kipupoliklinikalla ja fysiatrilla, mutta tällä hetkellä en saa hoitoa missään. Ei voida hoitaa missään.

Vakuutusyhtiö myönsi vastuunsa kolme vuotta. Tämän jälkeen tuli päätös etteivät vammat enään johdu kolarista. Valitus tuotti tulosta ja vakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan tutkimukset myös jatkossa. Vakuutusyhtiö vastasi kielteisellä päätöksellä. Tässä vaiheessa ei ollut mitään diagnoosia eikä näin ollen syy-yhteyttä kolariin pystynyt toteen näyttämään. Jäin vaivoineni yksin ja hoitavat lääkärit uskottelivat että aika parantaa. Kuuden vuoden päästä eli 2003 oman terveyskeskuksen lääkäri alkoi epäillä alarialigamentti vammaa. Hän oli ollut edellisenä kesänä Ortonissa Eckhard Vollen luennolla ja osasi sen perusteella yhdistää oireeni kyseiseen vammaan. 2004 menin lopulta saksaan hänen yksityisklinikalle tutkittavaksi omakustanteisesti. Vakuutusyhtiö ja sairaanhoitopiiri kieltäytyivät kustantamasta tutkimusta. Diagnoosi tuli ja samalla syy-yhteys kolariin vahvistui (kyseisen vamman syntyyn ei ole muuta mahdollisuutta kuin voimakas whiplashliike). Vakuutusyhtiön ylilääkäri myönsi syy-yhteyden kolariin. Korvattuaan hoitokulut 2004 asti ja sairaanhoitopiirin selvitykset saksassa suoritettavasta stabilointi leikkauksesta (eivät suositelleet leikkausta) vakuutusyhtiö 2005 vuonna kiisti vastuunsa uudelleen.

Tämän jälkeen kävin Käpylässä perusteellisissa tutkimuksissa (vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta) ja tuli diagnoosi myös aivovammasta. Lakimies otti asiat hoitoon ja nyt katsotaan kertooko kolmas kerta totuuden (vakuutusyhtiö myöntänyt vastuunsa kaksi kertaa).

Funktionaalisissa MRI-kuvissa näkyy molemmin puoleisten alarialigamenttien vauriot. Ongelma näissä vaan on se ettei se ole suomalaisessa lääketieteessä yleisesti hyväksytty menetelmä. Juridisesti tämä on huonompi juttu minun kannalta. Jos olisin ruotsalainen tai norjalainen olisin päässyt stabilointi leikkaukseen kesällä 2004 vakuutusyhtiön kustantamana. Suomesta ei löydy riittävää osaamista leikkauksen suorittamiseen (C0-C2/C3 luuduttaminen). Ainut tiedossani oleva leikkauksen hallitseva kirurgi on saksalainen. Aina ei ole lotto voitto syntyä suomeen.

Päivittäinen kipu on alaselässä joka vaikuttaa kävelyyn ja muutenkin liikkumiseen. Liikkeet hitaita ja pehmeitä. Niskassa tuntuu myöskin aristusta. Yöllä turraa molemmista käsistä pikkurillejä ja nimettömiä sormia. Välillä menee toinen jalka turraksi pakarasta varpaisiin asti. Paleleminen on myöskin päivittäinen ongelma. Sekä väsymys. Toistan itseäni aiemmasta viestistäni sen verran että alaselän kipu lähtee trapeziuslihaksen kiinnike kohdasta. Lihas joutuu korjaamaan suurimman osan venyneiden alarialigamenttien työstä 24h/vrk. Mikään lihas ei ole suunniteltu tällaista rasitusta varten. Kun tukemistyö häiriintyy syystä tai toisesta on seurauksena aina denssin tangeeraus/painaminen selkäytimeen ja pakkoliikeet alkavat. Lihas on luonnollisesti jatkuvassa kramppitilassa.

Tässäpä tämä minun pitkä ja monimutkainen stoorini tiivistettynä.
_________________
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.

- William Shakespeare -
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa

ViestiKirjoittaja Nani » 09 Maalis 2009, 15:46

Ei kyllä käy kateeksi sua, sulla on sekä selkä että niska rikki plus hirveesti ikäviä oireita :(

Mun ei kyl enää pitäis valittaa...

Miten pärjäät henkisesti? Jaksatko vielä hymyillä tai olla positiivinen?
Nani
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 105
Liittynyt: 05 Maalis 2009, 16:36
Paikkakunta: Kotka

ViestiKirjoittaja lumiukko » 09 Maalis 2009, 22:01

Henkinen jaksaminen on päivittäin koetuksella, mutta sisulla ja huumorilla on pärjätty vaikkakin nekin ovat välillä todella koetuksella. On käynyt joitakin kertoja mielessä et kävelen lääke kaapille ja otan sieltä "lääketotin" niin katotaan miten käy. Mieliala vaihtelee päivittäin monta kertaa vaikka kipuja ei kuulu niin kyllä muistaa muistuttaa jossain vaiheessa päivää, yleensä on tyyntä myrskyn edellä l. jos päivä tai yö mennyt hyvin niin pakkoliikekohtaus on tulollaan viimeistään kun menen nukkumaan. Rentoutuminen kun on pahasta meitsin vartalolle.

Lapset viel tekee oman mausteensa asioille (onneksi jo alakouluikäisii) etenkin kun pinna palaa herkästi ku olen väsynyt ja tosi kipeä.

Hymy on aika useesti hyytynyt mutta pitää kuitenkin jaksaa vähän hymyillä. :)

Olen ajatellut että en voi olla suomen ainut tällänen omituinen tapaus jolle ei löydy hoitoa yms...

Elämä jatkuu.
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa

ViestiKirjoittaja Nani » 09 Maalis 2009, 22:11

Toivotan sulle oikein paljon jaksamista ja hyviä hetkiä!
Nani
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 105
Liittynyt: 05 Maalis 2009, 16:36
Paikkakunta: Kotka

ViestiKirjoittaja lumiukko » 10 Maalis 2009, 22:22

Kiitos!! Kiitos!
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa

Kouristus, rentoutuminen, Lumiukko

ViestiKirjoittaja fedja » 13 Maalis 2009, 22:41

Ei kyllä kovin kiva elää noiden kouristuskohtausten kanssa.

Sanoit, että oletkohan ainoa laatuaan tuollainen retku. Tuntuu, että ei ole kahta samanlaista retkua. Joitakin yhteisiä juttuja meillä retkuilla, mutten ole itsekään tavannut samantyyppisesti oireilevaa retkua kuin itse, vielä. Siis, että on jatkuva, kova kiristys kallon sisässä. Monilla on sellainen, joka tulee välillä. Viime syksynä tosin tapasin ekan, jolla tuntui olevan vastaava oire koko ajan päällä.

Tuon tyyppistä oireilua olen kyllä kuullut joiltakin muiltakin, ettei kestä rentoutua. Mullakin jossakin vaiheessa rentoutumisen aikana iski aina takaisin jännityksen mitä paremmin sain retoutettua itseni, muttei tule noin vahvaa reaktiota kuin sulla. Lie tuo yläniskan ligamenttivamma aiheuttaa sen?

Rentoutuessa varsinkin vatsan alueella tuntui, että alkaa vetää sen rullalle. Se ihmetytti. En tiedä onko sitä vielä nykyään, koska oikein syviä rentoutuksia en enää tee. Rentoutuksia sitä vastoin paljonkin. Laitan niistä tuonne Tahdonvoiman ketjuun. Mulla toi on vähän toisin päin kuin sulla, että mulla kroppa jännittyy lähes kaikista ja rentoutuu vain, jos keskittyy rentouttamaan.

Onko sulla lumiukko ihan virallisestikin aivovammadiagnoosi? Missä sulla se tutkittiin ja löydettiinkö heti alussa? Oletko saanut siihen kuntoutusta.
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja lumiukko » 17 Maalis 2009, 09:47

Heipä hei

Aivovamman jälkitila diagnosoitiin Käpylän Kuntoutuskeskuksessa vuonna 2005. Ei aiemmin ollut tietoa asiasta eikä tutkittu. Aavistus oli että kaikki ei ole kunnossa, koska joitain kertoja olin puhelimessa samantyyppisen ihmisen kanssa. Sekin yhteys on ollut poikki jo kolmatta vuotta. Syy ei minun.
Kuntoutusta en ole saanut ollenkaan. Koettanut vain sopeutua ja hyväksyä tilanteen.

Ligamentti vammasta johtuu noi pakkoliikkeet.
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa

Lumiukko Käpylän Kuntoutus

ViestiKirjoittaja fedja » 23 Kesä 2009, 11:33

Lumiukko. Luinko oikein viime viikolla, että olit pari viikkoa Käpylässä kuntoutuksessa? Sää sittenki sait kuntoutusta. Mites meni siellä?
Master of Kiristys and Jumitus
fedja
Foorumin ylläpitäjä
Foorumin ylläpitäjä
 
Viestit: 1735
Liittynyt: 28 Kesä 2008, 17:18

ViestiKirjoittaja lumiukko » 14 Heinä 2009, 18:38

Joo, olin kuntoutuksessa kesäkuussa Käpylässä. Reissu meni hyvin, vaikkakaan ei vieläkään ehditty aloittaa varsinaista kuntoutusta. Uusia juttuja on tulossa ja aloitetaan täällä kotopuolessa fysikaalinen jossain vaiheessa. Mutta siinä on se vain että voidaanko tehdä.. no saapa nähdä sitten kun ekaa kertaa kokeillaan. Parin viikon jaksoilla ei ehditä paljoo tekemään koska voi olla päiviä jolloin en pysty osallistumaan lainkaan. Mutta toivossa olisi että pääsisin taas jossain vaiheessa uudestaan sinne. Aika näyttää.
Ota neuvoja kaikilta, mutta päätä itse.
lumiukko
Vakkariniskoittelija
Vakkariniskoittelija
 
Viestit: 143
Liittynyt: 03 Maalis 2009, 16:37
Paikkakunta: Taikamaa


Paluu Käyttäjäesittely

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron